Statiinien aiheuttamat lihasoireet ovat usein noseboa

Lihasoireet ovat statiinien yleisin haittavaikutus, ja niitä ilmenee 5–10 %:lla käyttäjistä. Suuri lääkeannos, korkea ikä, runsas alkoholinkäyttö, kilpirauhasen vajaatoiminta, lihassairaudet ja D-vitamiinin puute lisäävät lihassivuvaikutuksia. Toisaalta lihasvaivat ovat muutenkin yleisiä ja syy-yhteyttä statiinihoitoon on usein vaikea osoittaa. Laaja, pääosin pohjoismainen tutkimus osoittaa, että taustalla onkin usein negatiivinen lumevaikutus eli nosebo-ilmiö.

Juhani Airaksinen

Diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan tarvittaisiin uusia lääkkeitä

Yli puolet diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan sairastuneista paranee R-CHOP-hoidolla, joka sisältää rituksimabia ja solunsalpaajien yhdistelmän (syklofosfamidi, doksorubisiini ja vinkristiini). Kyseessä on kuitenkin monimuotoinen ryhmä sairauksia, joiden biologinen tausta ja taudinkulku poikkeavat toisistaan. B-solun signaalireittejä ja geeniperimää tutkitaan, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää, miten sairautta pitäisi hoitaa. Uusi tieto ja siihen perustuvat uudet hoidot olisivatkin tarpeen, näyttää siltä että perinteisillä hoidoilla ei päästä eteenpäin. Satunnaistetussa tutkimuksessa intensifioitu induktiohoito ja kantasolusiirto eivät parantaneet huonon ennusteen potilaiden elossaoloa.

Sirkku Jyrkkiö

Hepariinin laukaisemaa trombosytopeniaa ei aina tarvitse hoitaa

Kaikkien hepariinivalmisteiden käyttöön liittyy vasta-ainevälitteisen trombosytopenian (HIT) riski, jonka tunnistamista on helpotettu kliinisellä riskilaskurilla (4T). Trombosyyttitasojen merkittävä lasku vähintään viiden hoitopäivän jälkeen ilman muita syitä on usein riittävä syy epäillä sitä, mutta todennäköisyyttä lisää tukostapahtuma. Seulontakokeen helppous tänä päivänä lisää HIT-epäilyjen määrää, ja viimeistään positiivinen löydös pakottaa harkitsemaan antikoagulaatiota uudelleen.

Marko Vesanen

Varhaislapsuuden äärimmäinen laiminlyönti jättää pysyviä jälkiä

Varhaislapsuuden äärimmäinen laiminlyönti jättää pysyviä jälkiä

Pitkään jatkunut äärimmäinen laiminlyönti varhaislapsuudessa voi aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia olosuhteiden korjaantumisesta huolimatta. Näin todettiin pitkittäistutkimuksessa, jossa seurataan Romanian lastenkodeista Britanniaan adoptoitujen lasten kehitystä. Alle 6 kuukauden iässä adoptoiduilla vakavan laiminlyönnin seuraukset eivät enää näkyneet seurannassa. Yli 6 kuukauden iässä adoptoiduillakin tapahtui älyllisen kehitysviiveiden korjaantumista, mutta keskushermoston toimintaan liittyvät neuropsykiatriset erityispiirteet ja sosioemotionaaliset vaikeudet osoittautuivat pysyviksi.

Hanna Raaska

E-pillereillä lähes elinikäinen suoja muutamia syöpätyyppejä vastaan

Yhdistelmäehkäisypillerien käyttäjillä havaittiin merkitsevästi vähemmän kohdun runko-osan syöpää, munasarjasyöpää, suolistosyöpää sekä imusuonien ja hematologisia syöpiä kuin verrokeilla, jotka eivät olleet käyttäneet pillereitä (esiintyvyyssuhde 0,66–0,74). Tämä suojavaikutus kesti ainakin 30 vuotta pillerien käyttöjakson jälkeen. Rintasyöpää ja kohdunkaulan syöpää tavattiin pillerien käyttäjillä hieman enemmän, mutta viiden vuoden kuluttua käytöstä eroa ei enää todettu. Pariteetti, sosiaaliluokka ja muu sairastavuus eivät muuttaneet havaintoja, mutta tupakointiin liittyi pillerien käyttäjillä 1,34-kertainen keuhkosyövän esiintyvyyden lisäys.

Pertti Kirkinen

Antikoagulaatio on usein hyödyllinen myös iäkkäille eteisvärinäpotilaille

Iäkkäitä eteisvärinäpotilaita on osallistunut varsin vähän satunnaistettuihin antikoagulaatiohoitotutkimuksiin. Korkea ikä ja hauraus lisäävät verenvuotokomplikaatioiden riskiä, ja siksi hoitoa on varottu. Nyt laaja ruotsalainen rekisteritutkimus näyttää, että aivoinfarktin jälkeen aloitettu antikoagulaatiohoito on ilmeisen hyödyllistä entistä useammalle iäkkäälle eteisvärinäpotilaalle.

Juhani Airaksinen

Trastutsumabin teho näkyy rintasyöpäpotilailla 11 vuoden jälkeenkin

HER2-reseptori löytyy 15–20 %:sta rintasyövistä, ja sen lukitseminen monoklonaalisella vasta-aineella trastutsumabilla parantaa syövän ennustetta. Rintasyövän hoitotutkimuksissa tarvitaan pitkä seuranta-aika, ja nyt on ensimmäisistä trastutsumabitutkimuksista jo yli 10 vuotta. Laaja monikansallinen tutkimus osoitti selvän hyödyn HER2-positiivisessa rintasyövässä.

Hannu Paajanen

Astmapotilaiden ASA-siedätys  on turvallista

Astmapotilaiden ASA-siedätys on turvallista

ASA-yliherkkyys, nenäpolyypit ja astma samanaikaisesti ovat tyypillisiä piirteitä särkylääkeyliherkille potilaille. Vaikka noin 20 % astmaatikoista on särkylääkeyliherkkiä, vain 2 % saa vaikeita oireita. Miehillä tautimuotoa on enemmän, mutta naisten tauti on hankalampi. ASA-siedätyksen on esitetty tuovan lievitystä sekä nenän että alahengitysteiden oireisiin, mutta potilaiden oireilu siedätyksen aikana on hillinnyt sen käyttöä.

Heikki Ekroos

Antibiootti halvempi hoito umpilisäketulehdukseen kuin leikkaus

Poistoleikkaus on ollut standardihoito umpilisäketulehdukseen, mutta nykyään uskalletaan alkavaa tulehdusta hoitaa myös antibiootilla. Suomessa on tehty uraauurtavaa tutkimusta komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen antibioottihoidon hyödyn selvittämiseksi. Taannoin kuudessa suomalaisessa sairaalassa satunnaistettiin yhteensä 530 umpilisäkepotilasta joko avoimeen poistoleikkaukseen tai mikrobilääkehoitoon. Vuoden seurannassa 73 % antibioottiryhmästä parani ilman leikkausta ja keskimääräinen sairausloma oli lyhyempi kuin leikkausryhmässä (7 vs. 19 vrk).

Hannu Paajanen

Autologinen kantasolusiirto pitää vielä pintansa myelooman hoidossa

Myeloomaan ei ole parantavaa lääkehoitoa, eikä omien kantasolujen tuella annettu suuriannoksinen solunsalpaajahoitokaan (autologinen kantasolusiirto) ole sellainen. Kantasolusiirto on kuitenkin mahdollistanut lääkehoidossa parhaimmillaan usean vuoden tauon, ja tämä on tuonut laatua elämään ja säästöjä klinikkaan. Nykyiset tutkimukset painostavat tehokkaampiin ensilinjan hoitoihin sekä jatkuvaan ylläpitohoitoon kantasolusiirron jälkeen.

Marko Vesanen

Keuhkosyöpäpotilaan profylaktinen aivojen sädehoito on syytä kyseenalaistaa

Pienisoluista keuhkosyöpää sairastaville potilaille on ollut tapana antaa profylaktinen aivojen sädehoito ensimmäisen solunsalpaajahoitojakson jälkeen, jos hoitovaste on ollut hyvä. Aiemmassa satunnaistetussa tutkimuksessa (EORTC) aivojen sädehoito pidensi potilaiden elinikää, mutta siinä ei tehty kaikille tutkittaville aivojen magneettikuvausta ennen hoidon antamista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkittavilta oli suljettu pois aivometastaasit magneettikuvauksella ennen satunnaistamista eikä elinaikahyötyä saatu.

Sirkku Jyrkkiö

Statiineista ei yleensä ole hyötyä terveille vanhuksille

Statiinien hyödyistä ja haitoista vanhusten valtimotautien primaaripreventiossa on varsin vähän tietoa. Aikaisempien satunnaistettujen tutkimusten alaryhmäanalyysien mukaan statiinihoito pienentää hivenen sydäntapahtumien vaaraa myös yli 75-vuotiailla, mutta ei vaikuta heidän kuolleisuuteensa. Uuden tutkimusanalyysin mukaan statiinihoito ei tässä kohderyhmässä ole yleensä hyödyllinen.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030