Kaulavaltimoahtauma huonontaa eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ennustetta

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ja TIA:n ennuste on huonompi, jos hänellä on myös kaulavaltimoahtauma. Kaulavaltimoahtauma kaksinkertaistaa aivoinfarktin uusiutumisriskin ja yli kolminkertaistaa riskin kuolla kuukauden kuluessa aivoverenkiertohäiriöstä verrattuna potilaisiin, joilla ei ole ahtautuneita kaulavaltimoita eteisvärinän lisäksi.

Pertti Saloheimo

Lupaava lääke tardiiviin dyskinesiaan

Tardiivi dyskinesia on monimuotoinen, useimmiten suun ja kasvojen alueelta alkava liikehäiriö, jonka tavallisimpia aiheuttajia ovat psykoosilääkkeet. Sen syntymekanismia ei tunneta, mutta pitkäkestoisella D2-reseptorien salpauksen aiheuttamalla reseptorien herkistymisellä ja määrän lisääntymisellä lienee osuutta. Häiriön aiheuttamat luikertelevat ja oudolta näyttävät pakkoliikkeet aiheuttavat erityisesti skitsofreniaa sairastaville potilaille merkittävää sosiaalista haittaa. Häiriö jää yli 80 %:lla potilaista pysyväksi, vaikka sen aiheuttaneen lääkkeen käyttö lopetettaisiin, eikä siihen ole ollut tehokasta hoitoa.

Tero Taiminen

Kuinka tärkeää on sädehoito Hodgkinin lymfoomassa?

Hodgkinin lymfooman varhaisen vaiheen hoitotulokset ovat erinomaiset: jopa yli 90 % potilaista paranee solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmällä. Valitettavasti hoidon jälkihaitat, kuten sekundaarimaligniteetit ja sydän- ja verisuonisairaudet, heikentävät pitkäaikaisselviytymistä. Vaikka kuolleisuus Hodgkinin lymfoomaan yli kymmenen vuoden kuluttua sairauden toteamisesta on harvinaista, potilailla on ylimääräistä kuolleisuutta muihin syihin verrattuna samanikäisen väestön kuolleisuuteen. Kokonaisselviytymisen parantamiseksi onkin haaveiltu siitä, että sädehoidon antamista voitaisiin vähentää. Satunnaistetussa PET-tutkimuksen tuloksen mukaan ohjatussa hoitoalgoritmissa ei kuitenkaan voitu osoittaa, että sädehoidosta voitaisiin luopua kovin turvallisesti.

Sirkku Jyrkkiö

Kortikosteroidien lyhytaikainen  käyttö ei riskitöntä

Kortikosteroidien lyhytaikainen käyttö ei riskitöntä

Alle kuukauden mittainen kortikosteroidikuuri suun kautta otettuna lisää akuutisti sepsiksen, laskimotukoksen ja murtumien riskiä. Amerikkalaisessa populaatiossa löydös on kovasti merkityksellinen, koska tutkimuksessa seuratuista työikäisistä useampi kuin joka viides (21,1 %) käytti suun kautta otettavaa kortikosteroidia kuurina kolmen vuoden seuranta-aikana.

Katariina Korkeila

Peritoniitti on hengen­vaarallinen, mutta kirurgin hoidossa ei läheskään aina

Jo opiskeluaikoina lääkäreille on korostettu vatsaontelon tulehduksen vaaroja ilman päivystyslaparotomiaa. Ilman leikkaushoitoa kuolleisuus peritoniitteihin lienee 30–100 %, joskin varhain aloitettu laajakirjoinen antibioottihoito parantaa ennustetta jonkin verran. Mutta mitkä ovat tulokset nykyään päivystyslaparotomian jälkeen, kun käytössä ovat modernit kuvantamismenetelmät ja tehohoito?

Hannu Paajanen

Korkean elintason maissa enemmän ahdistuneisuutta

WHO:n johtama monikansallinen työryhmä selvitti epidemiologisessa poikkileikkaustutkimuksessa amerikkalaisen DSM-5-luokituksen mukaisen yleistyneen ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyttä 26 maassa. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (generalized anxiety disorder, GAD; aiemmin ahdistusneuroosi) on psykiatrinen sairaus, jossa liiallinen tulevaisuuteen suuntautuva murehtiminen ja siihen liittyvät ruumiilliset oireet aiheuttavat potilaalle merkittävää haittaa.

Tero Taiminen

Kasviestrogeeneistä saattaa olla hyötyä rintasyöpäpotilaalle

Soijan sisältämillä isoflavoneilla on sekä estrogeenisiä että antiestrogeenisiä vaikutuksia. Isoflavonien tiedetään estävän rintasyövän kehittymistä solutasolla. Ne estävät estrogeenin muodostumista ja solunjakautumista, mutta toisaalta ne sitoutuvat estrogeenireseptoriin ja aiheuttavat osin samanlaisia vaikutuksia kuin tavanomainen estrogeeni. Aiempien tutkimuksien mukaan soijan runsas käyttö näyttää suojaavan kiinalaisnaisia rintasyövän uusiutumiselta, mutta länsimaissa tutkimusnäyttö on ollut ristiriitaista.

Sirkku Jyrkkiö

Nivelkipu on monimutkainen juttu

Australialaistutkijoiden mukaan 40 %:lla nivelrikko ja -tulehduspotilaista kipu on suoraan perussairaudesta johtuvaa, lähes 40 %:lla sitä monimutkaistaa poikkeava reagointi kipuun ja 22 %:lla kipukokemus on komplisoitunut ja koostuu monista komponenteista. Tämä havainto selittää sitä, että selvää tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavan potilaan kivun hoito on usein kovin hankalaa.

Markku Kauppi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030