Varjoaine ei auta kiinnikepotilaan suolitukokseen

Melkein aina kun vatsaonteloa leikataan, sinne syntyy kiinnikkeitä. Ne taas voivat aiheuttaa suolitukoksia, ja potilas joutuu oksentelevana sairaalaan. Alkuvaiheessa tärkeää on korjata elektrolyytit ja nestevaje ja laukaista suolen tukosta nenä-mahaletkulla. Noin 10 %:lle potilaista kehittyy tukoksen seurauksena suolen kiertymä ja iskemia, jolloin joudutaan nopeaan päivystyslaparotomiaan. Useimmiten (60–70 %) kiinniketukos kuitenkin laukeaa ilman leikkausta muutaman päivän odottelun jälkeen.

Hannu Paajanen

Anaboliset steroidit kutistavat voimailijoiden aivoja

Anaboliset steroidit kutistavat voimailijoiden aivoja

Anaboliset steroidit ovat miehen sukupuolihormonin testosteronin johdannaisia, joita kehonrakentajat ja painonnostajat käyttävät kasvattaakseen lihasmassaa. Anabolisten steroidien liikakäytön tiedetään altistavan psykiatrisille häiriöille ja älyllisen suorituskyvyn heikkenemiselle. Norjalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, miten anabolisten steroidien käyttö vaikuttaa aivojen rakenteisiin.

Tero Taiminen

Fentanyyli kielen alla lievittää hyvin syöpäkipua

Syövän aiheuttamaa kipua suositellaan hoidettavaksi säännöllisellä lääkityksellä. Vaikka hoitotasapaino olisi hyvä, äkilliset kipukohtaukset tai ns. läpilyöntikivut ovat erittäin tavallisia. Ihon alle annettava opioidi on perinteinen tapa hoitaa kipukohtausta. Satunnaistetussa tutkimuksessa osoitettiin, että kielen alle annettava fentanyyli on yhtä tehokas ja potilaiden mielestä sitä on mukavampi käyttää.

Sirkku Jyrkkiö

Uusi muistisairauden ­riskitekijä

Viime vuosina on havaittu verisuonitautien riskitekijöiden olevan samassa mitassa myös Alzheimerin taudin riskitekijöitä. Monet aivojen hapen tai ravinnon saantia heikentävät tai niitä vaurioittavat tekijät, kuten kohonnut verenpaine, insuliiniresistenssi, hyperlipidemia, liikkumattomuus, tupakointi tai epäterveellinen ruokavalio lisäävät riskiä sairastua muistisairauteen. Nyt Yhdysvalloissa selvitettiin uniapnean merkitystä muistisairauden ilmaantumisessa.

Kaisu Pitkälä

Iäkkäitä rintasyöpäpotilaita on  liian harvoin kliinisissä tutkimuksissa

Iäkkäitä rintasyöpäpotilaita on liian harvoin kliinisissä tutkimuksissa

Väestön vanhetessa syöpäsairaudet yleistyvät. Näyttöön perustuvan lääketieteellisen hoidon linjaukset perustuvat kliinisiin tutkimuksiin, mutta valitettavasti yli 65-vuotiaita potilaita on edelleen satunnaistetuissa tutkimuksissa vain vähän. Amerikkalaisissa rintasyöpätutkimuksissa yli 64-vuotiaita tutkittavia on alle 20 % ja yli 69-vuotiaita alle 10 %. Iäkkäiden potilaiden määrä kliinisissä tutkimuksissa on lisääntynyt vain vähän viime vuosien aikana.

Sirkku Jyrkkiö

Sappirakon poisto voi auttaa idiopaattiseen haimatulehdukseen

Suomessa noin 70 % haimatulehduksista johtuu alkoholin pitkäaikaisesta liiallisesta käytöstä ja 10–20 % sappikivitaudista. Haimatulehduksen etiologian selvittely on tärkeää, koska sappiperäisen haimatulehduksen syyn poisto – siis laparoskooppinen kolekystektomia – on tärkeää. Harvinaisia haimatulehduksen syitä on monia, mutta edelleenkään noin 10 %:lla potilaista tarkkaa etiologiaa haimatulehdukselle ei saada selville; tällöin potilaalla on idiopaattinen haimatulehdus. Suurin osa näistä tapauksista johtunee kuitenkin pienistä sappikivistä joko sapenjohtimessa tai sappirakossa, mutta kiviä ei vain saada kaikukuvauksessa esiin.

Hannu Paajanen

Vartijaimusolmukebiopsiaan perustuva rintasyövän hoitokäytäntö turvallinen

Rintasyövän tärkein ennustetekijä on edelleen taudin leviäminen kainalon imusolmukkeisiin. Noin 20 vuotta sitten Suomessakin otettiin käyttöön vartijaimusolmukkeen tutkimus rintasyöpäleikkauksen aikana. Jos syöpä ei ole levinnyt vartijaimusolmukkeisiin, se ei ole levinnyt kainaloonkaan. Silloin kainalon imurauhasia ei yleensä poisteta ja potilas välttyy käden turvotukselta ja kainalon hermovaurioilta. Ruotsin rekisteritiedoista selvitettiin, onko tämä käytäntö turvallinen pitkäaikaisseurannassa.

Hannu Paajanen

Vanhuksen sekavuustilan hoito on vaikeaa

Sekavuustila on yleinen ja huonoennusteinen monisairailla ja leikkauksessa olleilla vanhuspotilailla. Se johtaa neljäsosalla kuolemaan, kognitio heikkenee monilla pysyvästi, ja iso osa joutuu laitokseen. Hoitosuosituksia sen ehkäisemiseksi on tehty, mutta hoitotutkimuksia vähemmän, joten suositukset perustuvat paljolti kokemukseen. Kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin tiedetään hieman lyhentävän deliriumin kestoa ja parantavan potilaiden elämänlaatua. Yksi hoitosuositusten elementeistä on potilaan orientoiminen ja tarkkaavaisuuden tukeminen. Yhdysvalloissa selvitettiin, voiko kognitiivisesti stimuloivalla interventiolla lyhentää deliriumin kestoa ja lievittää sen intensiteettiä.

Kaisu Pitkälä

Magneettikuvaus auttaa eturauhassyövän diagnostiikassa

Magneettikuvauksen käyttöaiheet laajenevat ja käyttö lisääntyy 10 %:n vuosivauhtia. Sen etuja ovat turvallisuus (ei ionisoivaa säteilyä), rajaton kuvaustasojen valintamahdollisuus, ylivoimainen pehmytkudosten erotuskyky, virtauksen kuvantaminen ja uusien kuvaussekvenssien jatkuva kehitys. Erityisen innostavaa on se, että vatsa-ontelon tulehdusmuutokset ja jopa kasvaimet pystytään erottamaan hyvin (esim. rinnasta ja eturauhasesta). Kun kuvaushinnatkin alkavat olla kaikututkimuksen tasolla, ei ihme, että myös potilaat alkavat vaatia magneettia enemmän.

Hannu Paajanen

Antibiootteja edeltänyt aika askelta lähempänä

Yhä lisääntyvä mikrobilääkeresistenssi on saanut asiantuntijat maalaamaan synkkiä tulevaisuudenkuvia. On jopa manattu paluuta aikaan, jolloin antibiootteja ei vielä ollut infektioiden hoitoon. Viime vuonna korkean tason työryhmä ennusti, että ilman kurinpalautusta vuosisadan puolivälissä maailmassa kuolee 10 miljoonaa ihmistä vuosittain vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamiin infektioihin. No, monen mielestä näitä tuomiopäivän ennustajia on aina ollut.

Heikki Arvilommi

Monisairaiden räätälöity hoitomalli lisää tyytyväisyyttä, muttei tuo säästöjä

Terveydenhuollon palvelujen käyttö on epätasaista, sillä kymmenesosa potilaista käyttää 80 % palveluista. Paljon palveluja käyttävään potilasryhmään kasautuu kroonisia sairauksia, mielenterveysongelmia ja huono-osaisuutta. Tämän potilasryhmän hoitoa on pyritty kehittämään suunnittelemalla potilaslähtöisiä, räätälöityjä moniammatillisia hoitomalleja. Yhdysvalloissa tehty hoitokoe selvitti intervention vaikuttavuutta, myös terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta.

Helena Liira

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030