Uniapnean ja korkean verenpaineen yhteys – vain miehillä

Uniapneapotilailla on tunnetusti reippaat verenpaineet ja niiden hoitaminen on hankalaa. Kohtalaisesti kohonnut verenpaine (yli 160 mmHg / yli 100 mmHg) vaatii useimmiten ainakin kaksi verenpainelääkettä. Espanjalaiset tutkijat selvittivät, miten verenpaine ja uniapnea ovat yhteydessä toisiinsa.

Heikki Ekroos

TAVI-toimenpiteiden aiheet laajenemassa

Katetriteitse asennettava läppäproteesi eli TAVI-toimenpide on vakiinnuttanut asemansa vaikeaoireisen aorttaläppäahtauman hoidossa silloin, kun potilaan leikkausriski on suuri. Uuden tutkimuksen mukaan katetriläppä on hyvä hoitovaihtoehto myös silloin, kun leikkausriski on vain kohtalaisesti suurentunut.

Juhani Airaksinen

Kortikosteroidien lyhytaikainen käyttö ei riskitöntä

Alle kuukauden mittainen kortikosteroidikuuri suun kautta otettuna lisää akuutisti sepsiksen, laskimotukoksen ja murtumien riskiä. Amerikkalaisessa populaatiossa löydös on kovasti merkityksellinen, koska tutkimuksessa seuratuista työikäisistä useampi kuin joka viides (21,1 %) käytti suun kautta otettavaa kortikosteroidia kuurina kolmen vuoden seuranta-aikana.

Katariina Korkeila

Laskimotukoksen ehkäisyyn voi riittää kevyempikin annos

Syvän laskimotukoksen hoitoon on jo useita valmisteita, ja lääkehoidon pituuteen vaikuttavat sekä riskitekijät että sairastetun tukoksen laajuus. Varfariinihoidon tavoitetasossa (INR 2–3) ei ole joustovaraa suunnitelmallisesti, mutta suorien antikoagulanttien eri annosvaihtoehdot sen sijaan houkuttelevat vertailemaan.

Marko Vesanen

Peritoniitti on hengen­vaarallinen, mutta kirurgin hoidossa ei läheskään aina

Jo opiskeluaikoina lääkäreille on korostettu vatsaontelon tulehduksen vaaroja ilman päivystyslaparotomiaa. Ilman leikkaushoitoa kuolleisuus peritoniitteihin lienee 30–100 %, joskin varhain aloitettu laajakirjoinen antibioottihoito parantaa ennustetta jonkin verran. Mutta mitkä ovat tulokset nykyään päivystyslaparotomian jälkeen, kun käytössä ovat modernit kuvantamismenetelmät ja tehohoito?

Hannu Paajanen

Eturauhassyövän aktiivisen hoidon ja seurannan erot tasoittuvat seurannassa

Kun miehellä on PSA-tutkimuksen perusteella diagnosoitu paikallinen eturauhassyöpä, eloonjääminen ja syövän uusiutumisen todennäköisyys eivät ole ainoita hoitomuodon valinnassa huomioon otettavia asioita. Ratkaisu perustuu tasapainoiluun hoidon hyötyjen ja haittavaikutusten välillä.

Ossi Lindell

Korkean elintason maissa enemmän ahdistuneisuutta

WHO:n johtama monikansallinen työryhmä selvitti epidemiologisessa poikkileikkaustutkimuksessa amerikkalaisen DSM-5-luokituksen mukaisen yleistyneen ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyttä 26 maassa. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (generalized anxiety disorder, GAD; aiemmin ahdistusneuroosi) on psykiatrinen sairaus, jossa liiallinen tulevaisuuteen suuntautuva murehtiminen ja siihen liittyvät ruumiilliset oireet aiheuttavat potilaalle merkittävää haittaa.

Tero Taiminen

Savuttomuus parantaa haimasyövän ennustetta

Haimasyövän ennuste on valitettavan huono, sillä useimmat potilaat menehtyvät sairauteen vuoden kuluessa diagnoosista. Tupakointi on haimasyövän merkittävä riskitekijä ja tupakoivien haimasyöpäpotilaiden ennuste on erityisen huono.

Sirkku Jyrkkiö

Lihavuuskirurgia tehoaa diabetekseen viiden vuoden jälkeenkin

Bariatrinen kirurgia laihduttaa, lisää potilaan elämänlaatua ja parantaa usein tyypin 2 diabeteksen. Pitkäaikaisseurantoja viimeksi mainitusta hyödystä on niukasti, mutta nyt siitäkin on saatu näyttöä 150 potilaan aineiston viiden vuoden seurannasta.

Hannu Paajanen

Kasviestrogeeneistä saattaa olla hyötyä rintasyöpäpotilaalle

Soijan sisältämillä isoflavoneilla on sekä estrogeenisiä että antiestrogeenisiä vaikutuksia. Isoflavonien tiedetään estävän rintasyövän kehittymistä solutasolla. Ne estävät estrogeenin muodostumista ja solunjakautumista, mutta toisaalta ne sitoutuvat estrogeenireseptoriin ja aiheuttavat osin samanlaisia vaikutuksia kuin tavanomainen estrogeeni. Aiempien tutkimuksien mukaan soijan runsas käyttö näyttää suojaavan kiinalaisnaisia rintasyövän uusiutumiselta, mutta länsimaissa tutkimusnäyttö on ollut ristiriitaista.

Sirkku Jyrkkiö

Keuhkoahtaumapotilaan inhalointitekniikka yhteydessä sairaalahoidon todennäköisyyteen

Suomessa keuhkoahtaumataudin takia tarvitaan vuosittain noin 8 000 sairaalahoitojaksoa. Valitettavasti 10–20 % potilaista joutuu uudelleen sairaalahoitoon hyvin nopeasti. Tuore tutkimus arvioi inhalaatiotekniikan yhteyttä sairaalahoitoihin.

Heikki Ekroos

Nivelkipu on monimutkainen juttu

Australialaistutkijoiden mukaan 40 %:lla nivelrikko ja -tulehduspotilaista kipu on suoraan perussairaudesta johtuvaa, lähes 40 %:lla sitä monimutkaistaa poikkeava reagointi kipuun ja 22 %:lla kipukokemus on komplisoitunut ja koostuu monista komponenteista. Tämä havainto selittää sitä, että selvää tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavan potilaan kivun hoito on usein kovin hankalaa.

Markku Kauppi

Läppävika on harvoin este suorien antikoagulanttien käytölle

Eteisvärinäpotilailla on varsin usein myös jonkinlainen läppävika. Uusi tutkimustieto vahvistaa nyt sen, että suorien antikoagulanttien teho ja turvallisuus ovat useimmilla läppävikaa sairastavilla yhtä hyvät kuin terveläppäisillä eteisvärinäpotilailla.

Juhani Airaksinen

Dementian esiintyvyys pienenee

Tärkein tekijä taudin vähenemisessä on koulutustason paraneminen.

Kaisu Pitkälä

Antikoagulantit vertailussa

Suuren meta-analyysin mukaan rivaroksabaani ja dabigatraani ehkäisevät eteisvärinäpotilaiden aivoveritulppia yhtä tehokkaasti. Rivaroksabaanin käyttäjillä todettiin enemmän maha-suolikanavan verenvuotoja mutta yhtä paljon aivoverenvuotoja. Yhteen laskettuna vakavia verenvuotoja esiintyi rivaroksabaanin käyttäjillä enemmän ja heidän kuolleisuutensa oli suurempi.

Pertti Saloheimo

Munasolujen pakastaminen tulevaisuuden varalle

Nainen pystyy nykyään jatkamaan hedelmällisyysikäänsä varastoimalla munasoluja. Melbournessa selvitettiin 193 naiselta, mitä oli tapahtunut keskimäärin kolme vuotta munasolujen pakastamisen jälkeen. Syy munasolujen pakastamiseen ei ollut terveydellinen eikä infertiliteettitaustainen. Vain puolet naisista vastasi kyselyyn.

Pertti Kirkinen

Ei antipsykootteja palliatiivisten potilaiden deliriumiin

Psykoosilääkkeiden melko rutiininomaista antamista pidettiin pitkään deliriumin käypänä hoitona. Nykyisin hoitosuositukset suosittelevat kyllä antipsykootteja ensilinjan lääkkeiksi, mutta vain osalle potilaista. Esimerkiksi asetyylikoliiniesteraasin estäjillä saattaa olla jopa kuolleisuutta lisäävä vaikutus.

Kaisu Pitkälä

Yhdysvalloissa eturauhassyöpä löytyy yhä useammin metastasoineena

Sen jälkeen kun PSA-seulonta otettiin käyttöön 1990-luvun alussa, kuolleisuus eturauhassyöpään on Yhdysvalloissa pienentynyt noin puoleen. US Preventive Services Task Force suositti vuonna 2008 yli 75-vuotiaiden miesten rutiininomaisesta PSA-seulonnasta luopumista, ja vuonna 2012 suositus laajennettiin koskemaan kaikenikäisiä miehiä. Newyorkilaisen Presbyterian Hospitalin lääkärit selvittelivät PSA-seulonnan vähentymisen vaikutusta.

Ossi Lindell

Pelkkä palaute ei riitä muuttamaan antibioottikäytäntöjä

Runsas antibioottien käyttö hengitystieinfektioihin avohoidossa on jatkuva ongelma. Käytäntöjä voidaan parantaa, mutta useimmat toimintamallit vaativat varsin paljon resursseja. Sveitsiläinen tutkijaryhmä kokeili, parantaako lääkäreille annettu henkilökohtainen palaute antibioottikäytäntöjä.

Helena Liira

Magneettikuvaus on turvallinen valtaosalle tahdistinpotilaista

Tutkimuksessa magneettikuvaus aiheutti tahdistimen toimintahäiriön vain yhdelle potilaalle tuhannesta.

Juhani Airaksinen