Onko kortikosteroidipistoksista hyötyä polven nivelrikossa?

Onko kortikosteroidipistoksista hyötyä polven nivelrikossa?

Käypä hoito -suosituksessa suositellaan polvinivelrikon pahenemisvaiheessa kortikosteroidipistoksia lievittämään kipua. Ajatus kortikosteroidien hyödyistä perustuu niiden tulehdusta lievittävään vaikutukseen. Systemoidut katsaukset ja meta-analyysit ovat antaneet hoidon vaikutuksen suuruudelle varsin erilaisia arvoja. Nyt JAMAssa oli aiheesta päivitetty, tuoretta Cochrane-katsausta kriittisesti tarkasteleva meta-analyysi. Siinä tutkittiin, miten alkuperäistutkimusten koko vaikuttaa tulosten tulkintaan.

Kaisu Pitkälä

Ei vieläkään uutta Alzheimer-lääkettä

Alzheimerin tautiin ei ole tullut uusia lääkkeitä markkinoille melkein 20 vuoteen, vaikka tutkimus on erittäin aktiivista. Tautiin on vain hidastavaa hoitoa, mutta ei parantavaa. Taudin patogeneesi on vieläkin epäselvä. Emme tiedä, onko amyloidiplakkien vai tau-proteiinin kertyminen taudin syy vai ovatko ne vain merkkejä jostain muusta prosessista. Pääkohde tutkimuksissa on ollut amyloidikertymien estäminen, mutta niitä estävät tai puhdistavat rokotteetkaan eivät ole tuoneet paljoakaan toivoa.

Kaisu Pitkälä

Uusien syöpälääkkeiden myyntilupaprosessia on syytä tarkentaa

Moniin syöpäsairauksiin on vain vähän jos lainkaan hyviä hoitoja, ja lääkeviranomaiset voivat hyväksyä nopeutetusti uusia lääkkeitä käyttöön tällaisessa tilanteessa. Taudinkulun jarruttaminen ei kuitenkaan aina muutu elinaikahyödyksi, ja osasta lääkkeistä osoittautuu olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Nopeutetusti hyväksyttyjä lääkkeitä tulisi arvioida uudelleen, kun tutkimustietoa on saatu kerättyä lisää ensimmäisen hyväksynnän jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Verkon poisto auttaa vaikeaan nivuskipuun tyräleikkauksen jälkeen

Aikuisten nivustyräleikkauksissa laitetaan nykyään lähes poikkeuksetta keinomateriaalista tehty verkko nivusalueelle. Se tukeekin kudoksia hyvin, koska tyrien uusiminen on harvinaista (1–3 %). Alueella on kuitenkin kolme hermoa, joiden kulkureitille verkko laitetaan. Muutamalle prosentille potilaista tulee verkkoleikkauksen jälkeen vaikea neuropaattinen kiputila, jonka hoito on ongelmallista.

Hannu Paajanen

Evolokumabi pienentää sepelvaltimoplakkeja

Tehokas statiinihoito vähentää sepelvaltimotautitapahtumia ja vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotaudin etenemiseen ainakin LDL-kolesterolipitoisuuden tasolle 1,5 mmol/l saakka. PCSK9:n estäjät ovat uusi tehokas lääkeryhmä, jonka avulla on mahdollista päästä entistäkin pienempiin kolesteroliarvoihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan evolokumabin ja statiinin avulla aikaansaatu selvästi suurempi LDL-tason lasku näyttää vähentävän entisestään sepelvaltimotaudin etenemistä.

Juhani Airaksinen

Lääkkeiden vakavat haitat muuttuvat

Lääkkeiden vakavat haitat muuttuvat

Päivystyskäynteihin ja sairaalahoitoihin johtavia lääkehaittoja on selvitetty Yhdysvalloissa toistuvasti rekistereistä. Vuonna 2003–2004 päivystyspotilaista 2,4 henkilöä 1 000:sta hakeutui hoitoon lääkehaitan vuoksi. Käynneistä 16,7 % johti sairaalahoitoon. Kun tutkimus toistettiin samanlaisena vuosina 2013–14, lääkkeistä johtuvat päivystyskäynnit olivat lisääntyneet: päivystyskäynnin syynä oli lääkehaitta 4,0 henkilöllä 1 000:sta ja käynneistä 27,3 % johti sairaalahoitoon.

Kaisu Pitkälä

Suuriannoshoidosta ei apua diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma paranee usein solunsalpaajan ja vasta-ainehoidon yhdistelmällä (rituksimabi, syklofosfamidi, vinkristiini, doksorubisiini, RCHOP), mutta keskisuuren ja suuren riskin taudin hoitoon tarvittaisiin tehokkaampia vaihtoehtoja. Suuriannoshoidosta on toivottu apua, mutta satunnaistetussa tutkimuksessa hoitotulokset eivät parantuneet.

Sirkku Jyrkkiö

Pitäisikö karpalot jo unohtaa virtsatieinfektioiden estohoidossa?

Pitäisikö karpalot jo unohtaa virtsatieinfektioiden estohoidossa?

Virtsan happamointia karpalomehulla on pidetty yhtenä mahdollisena virtsatieinfektion estohoitona. Käypä hoito -suosituksessa sen arvioidaan olevan yhtä tehokas kuin trimetopriimi. Cochrane-katsaus vuodelta 2012 katsoo kuitenkin, ettei 24 kontrolloidussa tutkimuksessa ole riittävästi näyttöä sen hyödyistä. Yhdysvalloissa tehtiin vanhainkodeissa satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus karpalomehun vaikutuksista vanhusten yhtäaikaisen bakteriurian ja pyurian esiintyvyyteen.

Kaisu Pitkälä

Yhdistelmäliitännäishoito paikallisiin imusolmukkeisiin levinneessä eturauhassyövässä

Luotettava tutkimusnäyttö operatiivisesti hoidetun paikallisiin imusolmukkeisiin levinneen eturauhassyövän jatkohoidosta puuttuu. Pitäisikö sitä hoitaa suuren riskin paikallisena tuumorina vai metastasoituneena tautina? Hoitosuositukset ulottuvat seurannasta pelkkään hormonihoitoon tai hormonihoidon ja paikallisen sädetyksen yhdistelmähoitoon. Atlantalainen onkologiryhmä päätyi amerikkalaisten syöpäpotilaiden tietopankista keräämiensä tietojen perusteella aggressiivisen yhdistelmähoidon kannalle.

Ossi Lindell

Siedätyshoito on varsin turvallista

Siedätyshoito siitepölyillä on järkevää toimintaa tilanteissa, joissa potilas oireilee maksimaalisesta allergialääkityksestä huolimatta ja elämänlaatu kärsii – etenkin jos allergisen nuhan lisäksi on kehittymässä astma. Eläinallergeeneilla siedätystä annetaan kuitenkin vain erityistapauksissa. Siedätyshoidon turvallisuudesta tutkimusten ulkopuolella on ollut vain vähän näyttöä, mutta nyt eurooppalainen selvitys varmisti sen.

Heikki Ekroos

Ohitusleikkauksella paras pitkäaikaistulos päärunkotaudissa

Ohitusleikkauksella paras pitkäaikaistulos päärunkotaudissa

Ohitusleikkaus on perinteisesti ollut vasemman sepelvaltimon päärunkoon ulottuvan ahtauttavan sepelvaltimotaudin perushoito, mutta viime vuosina pallolaajennusta on yhä useammin käytetty myös päärunkoahtauman hoidossa. Pääosin Pohjoismaissa tehty tuore tutkimus osoittaa, että ohitusleikkaus on edelleen pitkäaikaisennusteen kannalta paras hoitovaihto suurelle osalle näistä potilaista.

Juhani Airaksinen

Kuvantamistutkimukset tulevat umpilisäke-tulehduksen diagnostiikkaan

Umpilisäketulehduksen diagnoosi on perustunut anamneesiin, palpaatiolöydökseen ja veren leukosyyttien sekä CRP-arvon mittaamiseen. Epäilty diagnoosi on varmennettu leikkauksessa, ja samalla on hyväksytty jopa 20–30 %:n huti eli normaalin umpilisäkkeen poisto diagnostisena toimenpiteenä. Tällainen menettely ei enää ole kansainvälisesti hyväksyttävää – leikkaus ei ole diagnoosin apuväline.

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030