Elämän loppuvaiheen sekavuutta ei pidä hoitaa psykoosilääkkeillä

Psykoosilääkkeitä kehitettiin alun perin skitsofrenian hoitoon. Niitä ryhdyttiin pian käyttämään myös muiden syiden aiheuttamien käytöshäiriöiden hoitoon, vaikka niiden hyödystä deliriumoireiden hoidossa on vähän näyttöä. Elämän loppuvaiheen deliriumin hoidossa haloperidolista ja risperidonista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sirkku Jyrkkiö

Yhdistelmäliitännäishoito paikallisiin imusolmukkeisiin levinneessä eturauhassyövässä

Luotettava tutkimusnäyttö operatiivisesti hoidetun paikallisiin imusolmukkeisiin levinneen eturauhassyövän jatkohoidosta puuttuu. Pitäisikö sitä hoitaa suuren riskin paikallisena tuumorina vai metastasoituneena tautina? Hoitosuositukset ulottuvat seurannasta pelkkään hormonihoitoon tai hormonihoidon ja paikallisen sädetyksen yhdistelmähoitoon. Atlantalainen onkologiryhmä päätyi amerikkalaisten syöpäpotilaiden tietopankista keräämiensä tietojen perusteella aggressiivisen yhdistelmähoidon kannalle.

Ossi Lindell

Siedätyshoito on varsin turvallista

Siedätyshoito siitepölyillä on järkevää toimintaa tilanteissa, joissa potilas oireilee maksimaalisesta allergialääkityksestä huolimatta ja elämänlaatu kärsii – etenkin jos allergisen nuhan lisäksi on kehittymässä astma. Eläinallergeeneilla siedätystä annetaan kuitenkin vain erityistapauksissa. Siedätyshoidon turvallisuudesta tutkimusten ulkopuolella on ollut vain vähän näyttöä, mutta nyt eurooppalainen selvitys varmisti sen.

Heikki Ekroos

Ohitusleikkauksella paras pitkäaikaistulos päärunkotaudissa

Ohitusleikkaus on perinteisesti ollut vasemman sepelvaltimon päärunkoon ulottuvan ahtauttavan sepelvaltimotaudin perushoito, mutta viime vuosina pallolaajennusta on yhä useammin käytetty myös päärunkoahtauman hoidossa. Pääosin Pohjoismaissa tehty tuore tutkimus osoittaa, että ohitusleikkaus on edelleen pitkäaikaisennusteen kannalta paras hoitovaihto suurelle osalle näistä potilaista.

Juhani Airaksinen

Kokeelliseen hoitoon kohdistuu paljon odotuksia

Varhaisen vaiheen kliinisiin tutkimuksiin osallistuvat potilaat toivovat kokeelliselta hoidolta paljon. Lähes kaikki toivovat jotenkin hyötyvänsä hoidosta ja joka kymmenes toivoo paranevansa. Lähes puolet potilaista haaveilee paranemisesta, vaikka pitääkin sitä epätodennäköisenä.

Sirkku Jyrkkiö

Laihdutus parantaa ylipainoisen kognitiivista suorituskykyä

Ylipaino heikentää aivojen toimintaa vähentämällä sokeriaineenvaihduntaa, aiheuttamalla tulehdusreaktioita ja lisäämällä oksidatiivista stressiä. Monikansallinen tutkimusryhmä selvitti meta-analyysillä, parantaako laihduttaminen ylipainoisten kognitiivista suorituskykyä.

Tero Taiminen

Kuvantamistutkimukset tulevat umpilisäke-tulehduksen diagnostiikkaan

Umpilisäketulehduksen diagnoosi on perustunut anamneesiin, palpaatiolöydökseen ja veren leukosyyttien sekä CRP-arvon mittaamiseen. Epäilty diagnoosi on varmennettu leikkauksessa, ja samalla on hyväksytty jopa 20–30 %:n huti eli normaalin umpilisäkkeen poisto diagnostisena toimenpiteenä. Tällainen menettely ei enää ole kansainvälisesti hyväksyttävää – leikkaus ei ole diagnoosin apuväline.

Hannu Paajanen

Tiotropium tehoaa myös teini-ikäisten vaikeaan astmaan

Astma on lapsuusiän yleisin krooninen sairaus. Yhdysvalloissa jo 10 %:lla teini-ikäisistä on astma. Noin puolella potilaista pelkkä inhalaatiosteroidi ei riitä, ja lääkkeitä lisätään yksitellen, kunnes hoitotasapaino löytyy. Onneksi uusia hoitovaihtoehtoja on tulossa.

Heikki Ekroos

Komplisoitumattomaan ensimmäiseen divertikuliittiin ei tarvita antibioottia

Hollantilaiset kirurgit ovat saaneet taas valmiiksi hienon kliinisen monikeskustutkimuksen, jossa selvitettiin antibioottihoidon tarvetta paksusuolen divertikkelitulehduksen hoidossa. Tämä on jo toinen satunnaistettu, hyvin tehty tutkimus, joka puoltaa pelkkää kipulääkitystä divertikuliitin ensilinjan hoitona.

Hannu Paajanen

Suojaa ihosi auringolta

Ihon melanooma on yleistynyt viime vuosina merkittävästi. Eniten melanoomaa todetaan Australiassa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa tauti on lähes yhtä yleinen. Yli puolet melanoomatapauksista arvioidaan auringon UV-säteilyn aiheuttamiksi. Aurinkovoiteet, joiden suojakerroin on vähintään 15, näyttävät vähentävän riskiä.

Sirkku Jyrkkiö

Tulehduskipulääkkeisiin liittyvä vajaatoimintariski vaihtelee

Tulehduskipulääkkeet voivat tunnetusti vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa. Vakavat kardiovaskulaariset haittatapahtumat ovat kuitenkin harvinaisia, ja tarvitaan suuria aineistoja, että eroja eri lääkkeiden tai annosten välillä voidaan arvioida. Nyt laaja eurooppalainen selvitys viittaa siihen, että eroja on ja sydänhaitat ovat annosriippuvaisia.

Juhani Airaksinen

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja masennus myöhentävät vaihdevuosia

Luonnollinen menopaussi-ikä määritellään vuoden kestäneeksi kuukautisten poisjäänniksi, jolle ei ole patofysiologista selitystä. Noin 62 000:n mammografiaseulontoihin osallistuneen 40–74-vuotiaan ruotsalaisnaisen aineistossa keskimääräinen luonnollinen menopaussi-ikä oli 52 vuotta. Jos nainen oli sairastanut tai sairasti munasarjojen monirakkulaoireyhtymää, menopaussi myöhentyi 56 vuoden ikään, ja masennus siirsi menopaussi-iän 53 vuoteen. Löydös vahvistui, kun sekoittavina tekijöinä analysoitiin naisen lisääntymisominaisuuksia, kuten menarkeikä ja lasten lukumäärä, kuukautiskierron ominaisuuksia tai tunnettuja riskitekijöitä (tupakointi, alkoholi, koulutus ja fyysinen aktiivisuus).

Pertti Kirkinen

Uniapnean CPAP-hoito parantaa astman tasapainoa

Astmalla ja uniapnealla on vaikuttanut olevan jonkinlainen yhteys. Astman hyvä hoitotasapaino lievittää uniapneaa ja päinvastoin. Näyttö asiasta on kuitenkin ollut joko ristiriitaista tai heikkoa.

Heikki Ekroos

Iäkkäälle naiselle räätälöity mammografiaseuranta

Rintasyövän sairastaneista 4–5 % saa toisen rintasyövän joko samaan rintaan tai toiseen rintaan. Tämän takia rintasyövän hoidon jälkeen naisille on suositeltu vuosittaista mammografiaseurantaa. Hormonaalinen hoito vähentää toiseen rintasyöpään sairastumisen riskiä. Iäkkäiden potilaiden mammografiaseurannasta on kuitenkin niukasti prospektiivista tutkimusta.

Sirkku Jyrkkiö

Nivustyräleikkaus ei vaadi antibioottiprofylaksiaa

Nivustyräleikkaus on yleisimpiä kirurgisia toimenpiteitä Suomessa; niitä tehdään noin 12 000 vuodessa. Toimenpiteistä 80–90 % tehdään avoleikkauksina, joissa haavakomplikaatioiden riski on hieman suurempi kuin tähystysleikkauksissa. Kudokseen asetettava vierasesine eli polypropyleeniverkko on saanut jotkut kirurgit käyttämään "varmuuden vuoksi" suojaavaa antibioottihoitoa leikkauksen aikana. Toisaalta liiallinen antibioottien käyttö on kallista ja lisää resistenttien bakteerien määrää. Onko antibioottiprofylaksia perusteltu nivustyräleikkauksessa?

Hannu Paajanen

Oikaisu

Lääkärilehdessä 47/2016 julkaistussa referaatissa Sähkösavukkeiden pitkäaikaishaitat paljastuvat (s. 3007) oli lähteenä olleen tutkimuksen tuloksia uutisoitu virheellisesti. Hiirikokeissa haittoja aiheutti ainoastaan nikotiinipitoinen sähkösavukekaasu. Nikotiinittoman sähkösavukekaasun vaikutukset eivät eronneet vertailuaineen vaikutuksista. Virhe on korjattu sähköisiin versioihin.

Paikallisen eturauhassyövän nykyhoitojen tuloksissa on eroa

Brittitutkimuksessa verrattiin suurentuneen PSA-arvon perusteella todetun, kliinisesti paikallisen eturauhassyövän aktiivisen seurannan, radikaalin prostatektomian ja ulkoisen sädehoidon hoitotuloksia. Vertailu perustui potilaiden syöpäspesifiseen ja kokonaiskuolleisuuteen sekä etäpesäkkeiden kehittymiseen keskimäärin kymmenen vuoden jälkiseurannassa.

Ossi Lindell

Uusi biologinen lääke vaikeaan astmaan

Vaikean astman hoidossa käytetään perinteisiä inhaloitavia lääkkeitä, teofylliiniä sekä usein pitkäaikaisesti steroidia suun kautta. Atooppiseen astmaan on olemassa anti-IgE-lääke eli omalitsumabi. Nyt myös vaikeaan eosinofiiliseen astmaan on tulossa uusia biologisia lääkkeitä. Suomessa on myyntiluvan saanut ainakin, mepolitsumabi (anti-IL-5).

Heikki Ekroos

Mini-interventio toimii painonpudotuksessakin

Lancetissa julkaistu tutkimus tuo uutta toivoa lihavuuden hoitoon. Kyseessä on ensimmäinen ylipainoon kohdistuvaa mini-interventiota koskeva satunnaistettu hoitokoe.

Helena Liira

Prokalsitoniini ennustaa pneumonian vaikeusastetta

Mitä pneumoniapotilaalta pitäisi mitata ennusteen arvioimiseksi? CRP on epäspesifinen ja aina päivän perässä; esimerkiksi Yhdysvalloissa sitä ei käytetä. Prokalsitoniini voi auttaa sekä antibioottihoidon aloituksen tarpeen että lopetuksen arvioinnissa. Siitä on puhuttu jo pitkään mutta siitä, onko sen mittaaminen pneumoniapotilaalta järkevää vai ei, ei ole ollut tietoa. Nyt Chestissä julkaistiin aiheesta kaksi tutkimusta.

Heikki Ekroos