Oikaisu

Lääkärilehdessä 43/2016 julkaistussa referaatissa Statiinihoidon hyödyt ja haitat perspektiiviin (s. 2708) oli virhe lauseessa "Samanaikaisesti hoito aiheuttaa keskimäärin vain 5 vakavaa myopatiaa, 50–100 uutta diabetesta ja 5–10 hemorragista aivoinfarktia vuodessa." Oikea suomenkielinen termi on 5–10 aivoverenvuotoa vuodessa. Virhe on korjattu sähköisiin versioihin.

Veren eosinofiilit ennustavat keuhkoahtaumapotilaan sairaalahoitoa

Veren eosinofiilien mittaaminen keuhkoahtaumapotilaalta vaikuttaa järkevältä. Se auttaa kliinikkoa lääkityksen valinnassa ja voi helpottaa erotusdignostiikkaa. Keuhkoahtaumapotilaille, joilla on matala eosinofiilitaso (alle 300 x 10⁶ solua/ml), ei kannata aloittaa inhalaatiosteroidihoitoa. Uuden tiedon valossa eosinofiilit kannattaa mitata keuhkoahtaumapotilaalta myös taudin pahenemisvaiheen aikana (ennen kortisonihoidon aloittamista).

Heikki Ekroos

Syöpään kuoleville määrätään opioideja liian myöhään

Kuusi viikkoa ennen kuolemaa vain kolmasosalle pitkälle edennyttä syöpää sairastavista oli määrätty vahvoja opioideja. Mediaaniväli ensimmäisestä vahvan opioidin reseptistä kuolemaan oli yhdeksän viikkoa.

Ritva Jokela

Pallolaajennus- ja ohitus­leikkauspotilaiden ennuste parantunut Suomessa

Sepelvaltimon pallolaajennusten vuosittainen määrä on nelinkertaistunut ja ohitusleikkausten määrä puolestaan pienentynyt kolmannekseen vuosina 1994–2013. Tuoreen rekisteritutkimuksen mukaan kummallakin menetelmällä hoidettujen potilaiden ennuste on parantunut merkittävästi 2000-luvulla.

Juhani Airaksinen

Kortisonia olkapäähän ja plasmaruiskeita jännevammaan

Olkapään kiputilan tarkka diagnoosi ja sen mukainen hoito ovat monen yleislääkärin arkipäivän murheita. Joskus kiukutteleva olkapää alkaa jäykistyä itsekseen jäätyneeksi olkapääksi. Ilmiön tarkkaa etiologiaa ei vieläkään tunneta, mutta kiputila ja jäykkyys ovat onneksi hyvänlaatuisia ja paranevat odottelulla sekä fysioterapialla noin vuodessa ennalleen. Entä nopeuttavatko nivelensisäiset kortisoniruiskeet jäätyneen olkapään toipumista? Systemoitu kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi kertovat vastauksen.

Hannu Paajanen

Myelooma ja allogeenisen kantasolusiirron ajoitus

Allogeenista kantasolusiirtoa pidetään myelooman ainoana parantavana hoitona, mutta se tavoittaa vain osan potilaista eikä aina suinkaan tee sitä, minkä lupaa. Tuskin missään muussa sairaudessa kantasolusiirtojen mahdollisuus ja myös toteutus on niin kirjavaa kuin myeloomassa. Omien kantasolujen tuella hoito voidaan toteuttaa jopa kolmekin kertaa, kun taas vieraat kantasolut ovat lainassa vain kerran. Allogeenisen siirron mutkikkuutta lisää oikean ajankohdan ja esihoidon valinta.

Marko Vesanen

Vauvasimulaattori ei vähennä teiniraskauksia

Teiniraskaudet ovat huomattava ongelma kehitysmaissa, joissa ne aiheuttavat äitiyskuolleisuutta ja vähentävät tyttöjen koulutus- ja ansaintamahdollisuuksia. Myös kehittyneemmissä maissa teiniraskaudet ovat edelleen haaste. Koulutusta ja valistusta pidetään tärkeimpinä keinoina niiden ehkäisemiseksi, mutta tutkittu tieto näiden keinojen vaikuttavuudesta on niukkaa.

Helena Liira

Jäädytystekniikka tehokas eteisvärinän katetriablaatiohoidossa

Katetriablaatio on tehokkain hoitomuoto toistuvan kohtauksellisen eteisvärinän ehkäisyssä. Keuhkolaskimoiden eristämiseksi on käytetty useimmin kudoksen lämpökäsittelyä radiotaajuusenergialla, mutta laskimoiden eristäminen onnistuu myös jäädyttämällä. Tuoreen tutkimuksen mukaan kryoablaatio näyttääkin olevan yhtä hyvä hoito näille potilaille.

Juhani Airaksinen

Jatka myeloproliferatiivisen potilaan antikoagulaatiota

Myeloproliferatiiviset sairaudet ovat harvinaisuudestaan huolimatta hematologisia kansantauteja, sillä elinajan ennuste on vuosia tai vuosikymmeniä. Potilaita on siroteltu hoidoilla ja ilman myös avoterveydenhuollon harteille, joten tautiryhmän merkittävin uhka eli tukosalttius tulee tuntea. Potilaiden toiveeseen päästä eroon antikoagulaatiosta laskimotukoksen jälkeen tulee vastaus tässä.

Marko Vesanen

Akuutin vatsan diagnosointi on haaste kokeneellekin

Lääkärit tekivät kliinisen kuvan perusteella oikean diagnoosin alle puolessa tapauksista.

Hannu Paajanen

Lääkestentti vai metallistentti ahtautuneeseen sepelvaltimoon?

Sepelvaltimoiden pallolaajennuksen yhteydessä käytetään nykyään yhä useammin lääkepinnoitettuja stenttejä. Ensimmäisen polven lääkestentteihin liittyi tavallista suurempi stenttitromboosin vaara, ja tämä johti varovaisuuteen lääkestenttien käytössä. Tuore tutkimus osoittaa, että nykyaikaiset lääke- ja metallistentit ovat turvallisia myös pitkäaikaisseurannassa.

Juhani Airaksinen

Uusien antikoagulanttien seuraava antidootti tositoimissa

Uusien antikoagulanttien haittapuoleksi on laskettu vaikutuksen kumoamisen vaikeus. Toistaiseksi ainoalle käytössä olevalle tablettimuotoiselle trombiininestäjälle, dabigatraanille, on kehitetty moderni vasta-aine. Hyytymistekijä X:n estäjiä on markkinoilla kolme (rivaroksabaani, apiksabaani, edoksabaani), ja näille sekä myös epäsuorille vastavaikuttajille kehitetty antidootti Andexanet alfa esiteltiin tällä palstalla jo aiemmin. Mekanismi on täysin erilainen eli sumuverhomainen lääkkeen häirintä, jotta omaa aktiivista hyytymistekijää vapautuu käyttöön.

Marko Vesanen

Mindfulness helpottaa rintasyövän sairastaneen kipua

Psykoterapeuttiset menetelmät ja mindfulness ovat kiinnostaneet osana syövän sairastaneiden potilaiden hoitojen jälkeisten oireiden lievitystä ja kuntoutumista. Tutkimusnäyttöä alkaa kertyä sen puolesta, että terapioista on apua toipumiseen ja sopeutumiseen.

Sirkku Jyrkkiö

Polvinivel ei vaurioidu maratonilla

Juoksuharrastajien joukko kasvaa koko ajan. Polvi- ja nilkkanivelet ovat kuitenkin kovilla ainakin maratoonareilla.

Hannu Paajanen

Ipilimumabi parantaa imusolmukkeisiin levinneen melanooman ennustetta

Pienikokoisen, paikallisesti rajoittuneen melanooman ennuste on leikkauksen jälkeen hyvä, mutta imusolmukkeisiin levinnyt melanooma uusii noin puolella potilaista. Interferonia on käytetty liitännäishoitona, mutta näyttö sen tehosta on ollut ristiriitaista. Ipilimumabi on vasta-aine, joka sitoutuu sytotoksisen T-lymfosyytin antigeeniin 4 (CTLA-4) ja tämän mekanismin kautta stimuloi immuunijärjestelmän tuhoamaan kasvainsoluja. Sillä on saatu merkittävä hyöty levinneen melanooman hoidossa.

Sirkku Jyrkkiö

Hätäleikkaus vai lääkehoito kohonneeseen aivopaineeseen?

Hätäleikkauksen tyypillisiä aiheita ovat vuotosokki ja kohonnut kallonsisäinen paine esimerkiksi epiduraalivuodon tai pään vamman takia. Englantilaiset neurokirurgit tutkivat hoitotuloksia yhteensä 408 potilaasta, joilla oli kohonnut kallonsisäinen paine (> 25 mmHg). Potilaat satunnaistettiin joko hätäleikkaukseen (dekompressiivinen kraniektomia) tai lääkehoitoon kallonsisäisen paineen alentamiseksi. Kuuden kuukauden seurannan päätteeksi tarkasteltiin toipumista elämänlaatumittarin (Extended Glasgow Outcome Scale) perusteella.

Hannu Paajanen

Hormonikierukka kohtusyövän ehkäisyssä

Terveystaloustieteellinen mallinnustutkimus osoitti levonorgestreelikierukan kustannustehokkaammaksi ehkäisemään kohdun runko-osan syöpäkuolemia kuin tautia diagnosoivat tai seulovat toimintamallit. Tutkimus perustui teoreettisiin laskelmiin, joissa käytettiin hyväksi kliinisiä ja epidemiologisia tietoja sairaudesta ja kierukan käytöstä. Keskeinen kliininen tieto taustalla oli suomalainen tutkimustulos, jonka mukaan hormonikierukka vähentää endometriumsyöpää noin 50 %.

Pertti Kirkinen

Statiinihoidon hyödyt ja haitat perspektiiviin

Statiinihoitojen hyödyistä ja haittavaikutuksista esitetään julkisuudessa kirjavia ja joskus varsin sensaatiohakuisiakin analyysejä, joiden perusteella on vaikeaa arvioida hoidon hyötyjen ja erilaisten haitta- ja sivuvaikutusten mittasuhteita. Arvovaltainen tutkijajoukko kokosi statiinihoitojen satunnaistettujen tutkimusten tuloksista katsauksen, joka hyödyttää sekä kliinikkoja että potilaita.

Juhani Airaksinen

Onko divertikuliitilla ja paksusuolisyövällä yhteys?

Tanskalaiset tutkijat tekivät ison rekisteritutkimuksen vuosilta 1995–2012, ja saivat otsikon kysymykseen yksiselitteisen vastauksen. Yhteensä 445 456 henkilön tietojen analyysissä löytyi 40 496 potilasta, joilla oli seuranta-aikana paksusuolen divertikuliitti. Divertikuliittiryhmässä 4,3 % potilaista sairastui myöhemmin paksusuolisyöpään, verrokkiryhmästä 2,3 % (p < 0,001).

Hannu Paajanen

Uniapnean laitehoito ei vähennä sydäntapahtumia

Unenaikaiset hengityshäiriöt ovat yleisiä sydänpotilailla, ja uniapnean on todettu lisäävän huomattavasti useimpien sydän- ja verenkiertoelinsairauksien riskejä. CPAP-hoidolla on puolestaan todettu olevan edullisia vaikutuksia muun muassa sydänpotilaan endoteelin toimintaan, insuliiniherkkyyteen ja kohonneeseen verenpaineeseen. Havainnoivien tutkimusten mukaan CPAP-hoito saattaisi jopa vähentää sydäntapahtumien vaaraa ja kuolleisuutta. Uusi tutkimus osoittaa kuitenkin toisin.

Juhani Airaksinen