Maallikoiden antama hoito vähentää psyykkistä stressiä kriisialueilla

Maallikoiden antama hoito vähentää psyykkistä stressiä kriisialueilla

Arviolta 125 miljoonaa ihmistä elää tällä hetkellä aseistetun konfliktin alueella – suurin määrä sitten toisen maailmansodan. Sota ja konfliktit aiheuttavat psyykkistä kärsimystä, masennusta ja traumaperäistä stressihäiriötä. Konfliktialueilla ei yleensä ole toimivaa terveydenhuoltoa eikä riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. JAMAssa julkaistiin Pakistanin Peshawarissa toteutettu hoitokoe, jossa maallikot koulutettiin lievittämään psyykkisestä stressistä kärsivien hätää.

Helena Liira

Uutta tietoa emätin­oireiden hoidosta aromataasin­estäjähoidon aikana

Emättimen kuivuus ja seksuaalinen haluttomuus ovat postmenopausaalisten naisten yleisiä oireita, joita rintasyövän hoidossa käytettävät aromataasinestäjät vielä lisäävät. Oireet koetaan hankaliksi ja ne saattavat vaikuttaa halukkuuteen käyttää lääkitystä. Emättimen paikallishoitona käytettävien hormonaalisten hoitojen turvallisuudesta on oltu huolissaan ja on hyvä, että asiaa on nyt alettu selvittää tarkemmin.

Sirkku Jyrkkiö

Miten ihminen selviää yhdistelmätrombofilian kanssa?

Laskimotukoksen sairastaneista osalta löytyy perinnöllinen tukostaipumus, joista yleisimmät ovat heterotsygoottinen protrombiinigeenin tai hyytymistekijän V mutaatio (Leiden). Yksinään kumpikaan taipumus ei riitä rakentamaan tukosta, vaan lopputulos on usean tekijän summa, mistä osoituksena osa ihmisistä kantaa tyytyväisenä taipumustaan koko elämän sairastumatta kertaakaan tukostapahtumiin. Homotsygoottista kantajuutta sen sijaan on pidetty huomattavasti vakavampana, mutta harvinaisena riskitekijänä. Tarvitaankin maailmanlaajuinen keräys, että saadaan aineisto näistä yhdistelmistä.

Marko Vesanen

Leviävätkö kohdun myoomat laskimoita pitkin?

Käsitys kohdun lihaskasvaimen, myooman, paikallisesta luonteesta ja lantion elimiin rajoittuvista oireista osoittautui vääräksi 75 naisen seurantatutkimuksessa. Naisilla todettiin myoomia lantion laskimoiden seinämissä, osalla alaonttolaskimossa ja sydämen tasolla asti. Oireet riippuivat luonnollisesti myooman koosta ja sijainnista. Ennen leikkausta pystyttiin harvoin pääsemään oikeaan diagnoosiin.

Pertti Kirkinen

Veren eosinofiilit ennustavat keuhkoahtaumapotilaan sairaalahoitoa

Veren eosinofiilien mittaaminen keuhkoahtaumapotilaalta vaikuttaa järkevältä. Se auttaa kliinikkoa lääkityksen valinnassa ja voi helpottaa erotusdignostiikkaa. Keuhkoahtaumapotilaille, joilla on matala eosinofiilitaso (alle 300 x 106 solua/ml), ei kannata aloittaa inhalaatiosteroidihoitoa. Uuden tiedon valossa eosinofiilit kannattaa mitata keuhkoahtaumapotilaalta myös taudin pahenemisvaiheen aikana (ennen kortisonihoidon aloittamista).

Heikki Ekroos

Kortisonia olkapäähän ja plasmaruiskeita jännevammaan

Olkapään kiputilan tarkka diagnoosi ja sen mukainen hoito ovat monen yleislääkärin arkipäivän murheita. Joskus kiukutteleva olkapää alkaa jäykistyä itsekseen jäätyneeksi olkapääksi. Ilmiön tarkkaa etiologiaa ei vieläkään tunneta, mutta kiputila ja jäykkyys ovat onneksi hyvänlaatuisia ja paranevat odottelulla sekä fysioterapialla noin vuodessa ennalleen. Entä nopeuttavatko nivelensisäiset kortisoniruiskeet jäätyneen olkapään toipumista? Systemoitu kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi kertovat vastauksen.

Hannu Paajanen

Myelooma ja allogeenisen kantasolusiirron ajoitus

Allogeenista kantasolusiirtoa pidetään myelooman ainoana parantavana hoitona, mutta se tavoittaa vain osan potilaista eikä aina suinkaan tee sitä, minkä lupaa. Tuskin missään muussa sairaudessa kantasolusiirtojen mahdollisuus ja myös toteutus on niin kirjavaa kuin myeloomassa. Omien kantasolujen tuella hoito voidaan toteuttaa jopa kolmekin kertaa, kun taas vieraat kantasolut ovat lainassa vain kerran. Allogeenisen siirron mutkikkuutta lisää oikean ajankohdan ja esihoidon valinta.

Marko Vesanen

Jäädytystekniikka tehokas eteisvärinän katetriablaatiohoidossa

Katetriablaatio on tehokkain hoitomuoto toistuvan kohtauksellisen eteisvärinän ehkäisyssä. Keuhkolaskimoiden eristämiseksi on käytetty useimmin kudoksen lämpökäsittelyä radiotaajuusenergialla, mutta laskimoiden eristäminen onnistuu myös jäädyttämällä. Tuoreen tutkimuksen mukaan kryoablaatio näyttääkin olevan yhtä hyvä hoito näille potilaille.

Juhani Airaksinen

Jatka myeloproliferatiivisen potilaan antikoagulaatiota

Myeloproliferatiiviset sairaudet ovat harvinaisuudestaan huolimatta hematologisia kansantauteja, sillä elinajan ennuste on vuosia tai vuosikymmeniä. Potilaita on siroteltu hoidoilla ja ilman myös avoterveydenhuollon harteille, joten tautiryhmän merkittävin uhka eli tukosalttius tulee tuntea. Potilaiden toiveeseen päästä eroon antikoagulaatiosta laskimotukoksen jälkeen tulee vastaus tässä.

Marko Vesanen

Lääkestentti vai metallistentti ahtautuneeseen sepelvaltimoon?

Sepelvaltimoiden pallolaajennuksen yhteydessä käytetään nykyään yhä useammin lääkepinnoitettuja stenttejä. Ensimmäisen polven lääkestentteihin liittyi tavallista suurempi stenttitromboosin vaara, ja tämä johti varovaisuuteen lääkestenttien käytössä. Tuore tutkimus osoittaa, että nykyaikaiset lääke- ja metallistentit ovat turvallisia myös pitkäaikaisseurannassa.

Juhani Airaksinen

Uusien antikoagulanttien seuraava antidootti tositoimissa

Uusien antikoagulanttien haittapuoleksi on laskettu vaikutuksen kumoamisen vaikeus. Toistaiseksi ainoalle käytössä olevalle tablettimuotoiselle trombiininestäjälle, dabigatraanille, on kehitetty moderni vasta-aine. Hyytymistekijä X:n estäjiä on markkinoilla kolme (rivaroksabaani, apiksabaani, edoksabaani), ja näille sekä myös epäsuorille vastavaikuttajille kehitetty antidootti Andexanet alfa esiteltiin tällä palstalla jo aiemmin. Mekanismi on täysin erilainen eli sumuverhomainen lääkkeen häirintä, jotta omaa aktiivista hyytymistekijää vapautuu käyttöön.

Marko Vesanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030