Onko säären laskimotukos vaarallinen?

Selvitys tehtiin, koska laskimotrombin hoidosta tai ennusteesta ei nykytiedon valossa ole riittävää näyttöä.

Hannu Paajanen

B-solulymfoomat ovat taudinkuvaltaan erilaisia

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin non-Hodgkin-lymfoomien alatyyppi. Solunsalpaajahoidon ja vasta-ainehoidon yhdistelmällä voidaan parantaa 50–60 % potilaista. Jos laajasti levinnyt tauti (ST III–IV) saadaan täysin häviämään, ennuste on hyvä ja taudin uusiutumat harvinaisia viiden vuoden seurannan jälkeen. Paikallisesti rajoittunut tauti (ST I–II) näyttää olevan biologisesti erilainen. Vaikka hoitovaste ensilinjan hoitoon on yleensä hyvä, myöhäiset uusiutumat ovat tavallisia.

Sirkku Jyrkkiö

Sarjamagneettistimulaatio näyttää lievittävän ahdistusta

Sekä vasemman etuaivokuoren aktivoiminen että oikean vaimentaminen sarjamagneettistimulaatiolla (rTMS) ovat masennuksen käypää hoitoa. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeinen oire, liiallinen murehtiminen, on yhteydessä oikean etuaivokuoren yliaktiivisuuteen. Masennusta hoidettaessa onkin havaittu, että oikean etuaivokuoren vaimentaminen lievittää myös ahdistusta. rTMS-hoidon tehosta yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä on aiemmin julkaistu vain yksi avoin tutkimus, ja siinä hoito vaikutti tehokkaalta. Niukasta näytöstä huolimatta eräissä sairaaloissa on jo vuosia hoidettu ahdistusta oikeaa etuaivokuorta vaimentamalla.

Tero Taiminen

Eturauhasen koon arviointi ei aina ole helppoa

Huippumodernin endoskopialaitteiston ohella urologin työkalupakkiin kuuluu oma etusormi. Vaikka sen hyöty seulonnassa ja diagnostiikassa ei ole ollut vakuuttava, sen käytöstä ei ole luovuttu, kun on ollut tarve määrittää potilaan eturauhasen koko ja rakenne.

Ossi Lindell

Ventilaatiokypärä vähentää intubaation tarvetta

Yhdysvalloissa tehdyssä kliinisessä kokeessa ventilaatiokypärällä toteutettu hengitystuki vähensi tehokkaaksi intuboinnin tarvetta akuutista hengitysvaikeudesta (adult respiratory distress syndrome, ARDS) kärsivillä potilailla. Tutkijoiden arvion mukaan tiiviillä kypärällä saatiin hengitysvajauspotilaan tarvitsema ylipainetaso pidettyä paremmin kuin kasvomaskilla. Intubaatioon ja hengityskonehoitoon liittyy paljon haittatapahtumia, joten niiden välttäminen kohensi myös pitkäaikaistuloksia.

Outi Aikio

Korkea trombosyyttitaso ei ehkä aina edellytä ASA-suojaa

Essentiellin trombosytoosin ominaispiirre on nousujohteinen trombosyyttitaso, joka uhkaa tukkia verenkiertoa yhtä lailla laskimo- kuin valtimopuolellakin. Toki riskiin vaikuttavat yksittäisen laboratorioarvon lisäksi myös perinteiset verenkiertosairauksien riskitekijät. Taudin ominaisuuksiin kuuluu paradoksaalisesti myös verenvuototaipumus etenkin korkeilla trombosyyttitasoilla. Luuytimen toimintaan vaikuttavan hoidon aloittamista voidaan usein viivyttää vuosia, mutta poikkeuksetta ensitapaamiselta on lähdetty ASA-reseptin kera.

Marko Vesanen

Turhia kustannuksia tarpeettomista rutiineista

Osalla lääkäreistä on piintyneitä tapoja, joihin asiantuntijoiden suositukset eivät pure. Amerikkalaisen rekisteritutkimuksen mukaan joka neljäs rintasyövän sairastanut potilas kävi seurannan aikana kuvantamistutkimuksissa, vaikka uusimisriski oli pieni, ja kolmasosa luukipuun annetuista sädehoidoista oli pitkiä, vaikka suositus on lyhyt hoito. Suositusten vastainen hoito oli yleisempää osalla lääkäreistä. Jos lääkäri omisti osuuden kuvantamislaitteista, hänen potilaitaan ohjautui useammin kuvantamistutkimuksiin muita suuremmalla todennäköisyydellä.

Sirkku Jyrkkiö

Opioidit ja kuolemanvaara

Opioidien käyttöaiheet ovat väljentyneet kaikkialla länsimaissa, ja niitä käytetään paljon myös muun kuin pahanlaatuiseen sairauteen liittyvän kivun hoidossa. Erityisesti vanhuksille opioideja annetaan artroosikipuihin ja vaikeisiin neuropaattisiin kipuihin, ja opioidien käyttö esimerkiksi laitoshoidossa on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. Käyttöaiheena voivat olla muistisairaiden neuropsykiatriset oireet, kun niiden taustalla epäillään olevan kipuja. Haittoina on kaatumisia, murtumia, kognition heikkenemistä ja deliriumia.

Kaisu Pitkälä

Eteisvärinäpotilaan ennuste kansainvälisessä vertailussa

Eteisvärinän hoitomahdollisuudet ja ennuste ovat parantuneet nopeasti. Väestön vanhetessa eteisvärinä komplikaatioineen kuormittaa kuitenkin länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää yhä raskaammin. Nyt laaja monikansallinen selvitys tuo esille taudin monimuotoisuuden ja hoidon ongelmat erityisesti kehittyvien maiden erilaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä.

Juhani Airaksinen

Paraneeko katkokävely kävelemällä vai veitsellä?

Perifeeristä valtimonkovettumistautia sairastaa maailmassa noin 200 miljoonaa ihmistä, ja heistä 20–40 miljoonalla on kiusallinen katkokävelyoire. Ensisijainen hoito katkokävelyyn on kävelyharjoitusten lisääminen ja elintapojen muutos. Alaraajan revaskularisaatio tehdään kriittisen iskemian uhatessa joko valtimon radiologisella pallolaajennuksella tai verisuoniohituksella. Hoitomuotojen vertailusta on tehty yllättävän vähän kunnollisia tutkimuksia ennen tätä.

Hannu Paajanen

Neljä viikkoa sädehoitoa riittää eturauhassyöpään

Suurin osa eturauhassyövistä todetaan suurentuneen PSA-arvon perusteella ja tauti on yleensä paikallinen. Vähäisen riskin eturauhassyövässä aktiivinen seuranta voi olla hyvä vaihtoehto. Leikkaushoito sopii paikallinen taudin hoidoksi nuoremmassa ikäryhmässä. Suurin osa eturauhassyövistä hoidetaan nykyään sädettämällä. Hoitoa annetaan 74 Gy:n sädeannoksella 37 hoitopäivänä, mutta nyt satunnaistettu tutkimus osoittaa, että sama hoitotulos saadaan aikaan 60 Gy:n hoidolla, kun hoitokertoja on 20.

Sirkku Jyrkkiö

Subaraknoidaalivuodot vähenevät, mutta tupakointi altistaa niille etenkin naisia

Lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) ilmaantuvuus Suomessa on pienentynyt kymmenessä vuodessa neljänneksen. Samanaikaisesti päivittäin tupakoivien osuus suomalaisista pieneni lähes kolmanneksen. Tupakointi on SAV:n merkittävin elintapariskitekijä.

Pertti Saloheimo

PET näyttää lymfooman luuydininfiltraation luotettavasti

Luuydinnäyte kuuluu lymfoomapotilaan levinneisyystutkimuksiin. Lymfooman luuydininfiltraatio voi olla läiskittäistä, jolloin yksittäinen luuytimestä otettu näyte ei välttämättä osu oikeaan kohtaan. PET-tutkimus näyttää tarjoavan riittävän luotettavan vaihtoehdon luuydinfiltraation selvittämiseen.

Sirkku Jyrkkiö

Pleksuspuudutus parantaa valtimo-laskimofistelin aukipysymistä

Pleksuspuudutuksessa tehty valtimo-laskimofisteli pysyi auki useammin kuin paikallispuudutuksessa tehty liitos kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta tehdyssä seurannassa (OR 3,3; 95 %:n LV 1,4–7,6). Haittavaikutuksissa ei ollut eroa.

Ritva Jokela

Myelooman voi löytää keskushermostostakin

Myeloomalle on tyypillistä luuston, myös kallon luiden haurastuttaminen ja tuumorien rakenteleminen (plasmasytooma) selkärangan tai pään rakenteisiin, mutta varsinainen keskushermostotauti on hyvin harvinainen. Tarvittiinkin 20 eri maan 38 keskuksen keräämät potilaat, jotta saatiin osoitetuksi, mitä myelooma keskushermostossa tarkoittaa.

Marko Vesanen

Vierasesine virtsaputkessa

Esineiden työntäminen omaan virtsaputkeen on kohtalaisen harvinaista, mutta lähes kolmasosa hoitoon tulleista potilaista on tehnyt sitä toistuvasti. Teon tavoitteena on usein itsensä kiihottaminen, erektion voimistaminen tai huomionkipeys. Suurella osalla on taustalla psyykkinen sairaus. Vierasesineen vahingoittama virtsaputki on altis infektiolle ja pitkäkestoista hoitoa vaativille jälkiseuraamuksille. Tiedot perustuvat Cristina Palmerin kollegoineen kokoamista chicagolaisen Cook County Hospitalin urologian osaston hoitokokemuksista 15 vuoden ajalta.

Ossi Lindell

Asentoriippuvaista uniapneaa on monta tyyppiä

Uniapneassa ylähengitysteiden ahtauma estää ilman liikkumisen joko osittain (hypopnea) tai kokonaan (apnea). Asentoriippuvainen uniapnea tarkoittaa, että yöllisiä hengityshäiriöitä on eniten selällään maatessa. Tällöin kaikissa muissa asennoissa apnea-hypopneaindeksi (AHI) on alle 5. Se on nyt jaettu alatyyppeihin.

Heikki Ekroos

Ikäihmisten verenpaineen hoitotavoitteet alemmiksi

Aiemmin pelättiin vanhuksen verenpaineen hoidon lisäävän kaatumisriskiä niin, että verenpaineen laskun hyödyt kumoutuvat. Jo HYVET-tutkimus osoitti, että yli 80-vuotiaiden hyväkuntoisten vanhusten systolisen verenpaineen maltillinen alentaminen tasolle 140–150 mmHg vähentää kokonaiskuolleisuutta, fataaleja aivohalvauksia ja sydämen vajaatoimintaa. Nyt Yhdysvalloissa tehtiin SPRINT-tutkimus, jossa selvitettiin, kannattaako vanhusten (75+ v) systolinen verenpaine laskea alle 120 mmHg:n vai alle 140 mmHg:n.

Kaisu Pitkälä

Elämän loppuvaiheessa annetuista hoidoista joka kolmas oli tarpeeton

Vakavasti sairaan potilaan hoitoa on tapana jatkaa samaan tapaan elämän viime viikkoihin asti. Kolmasosa kuuden viimeisen elinkuukauden aikana tehdyistä leikkauksista, tehohoitojaksoista, lääke- ja sädehoidoista arvioitiin tarpeettomiksi.

Sirkku Jyrkkiö

Uutta hemofilia A:n hoidossa

Hemofilia A on perinnöllinen miessukupuolen verenvuototauti, jonka vaikeusaste korreloi hyytymistekijän määrään. Vaikeassa tautimuodossa hyytymistekijä FVIII on mittaamattoman matalalla ja jatkuvalla ylläpitohoidolla pyritään yksilökohtaisesti ylläpitämään tasoa, jolla verenvuotoja ei ilmenisi. Toistaiseksi tämä vaatii 1–3 pistosta suoneen viikoittain koko elämän ajan, ja ongelmia voi tulla niin pistosten toteutuksesta kuin vasta-aineen kehittymisestä lääkettä kohtaan ja siten tehon menetyksestä.

Marko Vesanen