Valtimonsisäinen trombektomia parantaa aivoinfarktin hoitotuloksia

.

Pertti Saloheimo

Tupakka-askien kamalat kuvat vähentävät tupakointia

Australia oli ensimmäinen maa maailmassa, joka uskalsi päättää, että tupakka-askeissa ei saa olla mitään tuotemerkkiä. Sen sijaan askit kuvitettiin hirveillä kuvilla: mm. gangreena jalassa, kamalat ja hampaat ja ikenet ja keuhkosyöpä. Tupakkateollisuus vastusti kaikin keinoin muutosta, mutta ei kyennyt estämään sitä. Nyt on tehty selvityksiä siitä, miten karmeat askit ja merkittömyys vaikuttivat tupakointiin.

Heikki Ekroos

Yli 70-vuotiaiden mammografiaseulonta on tarpeetonta

Korkea ikä on merkittävä riskitekijä rintasyövän ilmaantumiselle. Oikeaan ikään kohdistettu mammografiaseulonta vähentää rintasyöpäkuolleisuutta useiden tutkimusten mukaan 15–25 %. Mutta toimiiko sama vanhemmissa ikäluokissa?

Hannu Paajanen

Miten käy motoristin ilman kypärää?

Yhdysvalloissa saa useissa osavaltioissa ajaa harrikalla ilman kypärää. Isosta amerikkalaisesta traumarekisteristä selvitettiin, kuinkas sitten kävikään.

Hannu Paajanen

Rautatabletti kannattaa ottaa aamulla

Hepsidiini on maksan syntetisoima proteiini, joka käänteisesti säätelee raudan imeytymistä. Tulehdustila saa aikaan hepsidiinin välityksellä tulpan raudan normaalille imeytymiselle ja hyväksikäyttökin ontuu, mutta hepsidiinin käyttäytyminen rautakorvaushoidossa yllättää.

Marko Vesanen

Älä määrää ­reumatekijä­­tutkimusta turhaan

Valtaosa brittiläisten yleislääkärien määräämistä reumatekijätutkimuksista oli negatiivisia. Lisäksi lähes puolet potilaista, joilla todettiin reuma, oli RF-negatiivisia.

Markku Kauppi

Pitkät työpäivät altistavat aivohaverille

Yli 55 tuntia viikossa työskentelevillä on suurentunut riski sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus. Meta-analyysissä pitkää työviikkoa tekeviä verrattiin tavanomaista 35–40 tunnin viikkotyöaikaa tekeviin.

Pertti Saloheimo

Biologisia reumalääkkeitä ei tarvitse pelätä

Biologisia reumalääkkeitä käyttävillä potilailla ei ollut suomalaistutkimuksessa merkittävästi enempää infektioita tai maligniteetteeja kuin perinteisiä reumalääkkeitä saaneilla.

Markku Kauppi

Ensimmäinen rekombinanttivalmiste von Willebrandin tautiin

Von Willebrand -tekijä on suuri molekyyli, joka toimii myös hyytymistekijän FVIII kantajaproteiinina. Todennäköisesti näistä syistä rekombinanttitekniikalla valmistettua tuotetta on saatu odottaa paljon kauemmin kuin toisen perinnöllisen taudin, hemofilian hoitoon. Vaikka tehokkaita plasmavalmisteita on Suomessakin saatavilla kolmin kappalein, niin virus- ja verenluovuttajavapaan valmisteen tulo markkinoille on tervetullut.

Marko Vesanen

Vartalon tylppä vamma, mutta normaali TT

Pikainen vartalon tietokonetomografia alkaa olla rutiinia jokaisessa traumoja hoitavassa sairaalassa jo vammapotilaan tultua ensiavusta sisään. Traumoja hoitavat lääkärit pohtivat kuitenkin jatkuvasti, onko moderni kuvantaminen kustannustehokasta, niin että hoitoresurssit suunnataan oikein ja potilas ei altistu säderasitukselle turhaan. Kuka traumapotilas todella tarvitsee vartalon TT-kuvauksen ja mikä on "hyväksyttävä" normaalien kuvien määrä? Voiko vähäoireisen traumapotilaan lähettää ensiavusta kotiin, jos TT on normaali?

Hannu Paajanen

Rintasyövän koolla on merkitystä

Rintasyövän leikkauksen jälkeen annettavat liitännäishoidot ovat tehokkaampia kuin ennen, mutta silti kasvaimen koko ja imusolmukestatus ovat merkittäviä taudin ennustetta määrittäviä tekijöitä.

Sirkku Jyrkkiö

Tutkittua tietoa avomurtuman puhdistuksesta ja katetri-infektioiden ehkäisystä

Päivystävät kirurgit ovat tottuneet puhdistamaan huolellisesti avomurtuman haavan reunat (débridement) ja myös syvemmältä haavaonkalon sekä luiden päät kuka saippualiuoksella, kuka klooriheksidiinillä, kuka vedellä ja painepumpulla. Mikä näistä on tehokkain estämään myöhempää infektiota ja uusintaleikkauksia?

Hannu Paajanen

Magneettistimulaatiolla voidaan muokata suhtautumista jumalaan ja maahanmuuttajiin

Posteriorinen mediaalinen etuaivokuori (pMFC) säätelee ideologisia ja uskonnollisia käsityksiä ja niiden muutoksia. Ulkoista uhkaa koettaessa alue aktivoituu ja aiemmin omaksutusta ideologiasta tai uskonnollisesta vakaumuksesta haetaan kognitiivista turvaa uhkaa vastaan. Tämän seurauksena ideologinen tai uskonnollinen vakaumus tulee usein aiempaa hallitsevammaksi ihmisen tuntiessa itsensä uhatuksi. Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, voidaanko ideologisiin ja uskonnollisiin käsityksiin vaikuttaa tälle aivokuorialueelle kohdistetulla neuronien toimintaa vähentävällä sarjamagneettistimulaatiolla.

Tero Taiminen

Elektroninen nenä erottelee keuhkodiagnoosit

Keuhkosairauksien tutkimusmahdollisuuksien uudet innovaatiot ovat jo tovin odotelleet läpimurtoa. Uloshengitysilman typpioksidimittaus on jo rutiinia, mutta uloshengityksen kondensaatin mittaaminen on kehittynyt hitaasti. Elektroninen nenä (eNose) on uusi ja lupaavin menetelmä.

Heikki Ekroos

Munuaisten vajaatoiminnan syyt KLL-potilaalla

Krooninen lymfaattinen leukemia viihtyy nimensä mukaisesti veressä ja imusolmukkeissa. Sairautta hoitavat tietävät, että loppujen lopuksi tautisoluja voi tulla vastaan mistä vaan, mutta etenkin kirjallisuuden perusteella erilaiset ekstralymfaattiset ilmentymät, kuten iholla tai keskushermostossa, ovat varsin harvinaisia. Mayon klinikalla otettiin selvää kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien potilaiden munuaisten vajaatoiminnan syistä.

Marko Vesanen

Uniapneapotilaan etäseuranta on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa

Vielä 2000-luvun alussa uniapnean diagnostiikka ja CPAP-hoidon aloitus tehtiin vuodeosastoilla. Nyt potilas nukkuu kotona sekä diagnostiikassa että hoidon aloituksessa. Uniapneapotilaan etäseuranta on kuuma aihe, sillä telelääketieteen keinoja on paljon käytössä, mutta tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta on vähän. Nyt julkaistu terveystaloustieteellinen analyysi osoitti, että hoidon teho ja vaikutus elämänlaatuun oli etäseurannassa samanlainen kuin normaalikäytännössä, mutta saatu aikaan pienemmillä kustannuksilla.

Heikki Ekroos

Hysteroskooppisesta sterilisaatiosta tiukkaa kritiikkiä

Yhdysvalloissa FDA hyväksyi vuonna 2002 hysteroskopiassa munanjohtimiin asennettavat koilit naisen sterilisaatiomenetelmäksi. Hyväksymisen jälkeen menetelmä levisi nopeasti, ja toimenpide on tehty jo noin 750 000 naiselle. Nyt New England Journal of Medicinessa julkaistu mielipidekirjoitus arvostelee kovin sanoin hyväksymisen lähtökohtia ja sen perusteena olleita tutkimuksia.

Pertti Kirkinen

Spironolaktoni tehokas lisälääke hoitoresistentissä verenpainetaudissa

Hoitoresistentti verenpainetauti on hankala kliininen ongelma, jonka ratkaisuun on haettu apua lääkkeiden lisäksi muun muassa renaalisesta denervaatiosta. Nyt brittiläinen tutkimus viittaa siihen, että vanha lääke spironolaktoni voi olla parempi kuin pussillinen uudempia.

Juhani Airaksinen

Jälleen uutta kokeellista hoitoa vatsanpeitekipuun

Krooninen vatsakipu on toiminnallista noin 40 %:lla potilaista, ja 60 %:lla se on jostain elimestä johtuvaa. Kipu jaotellaan viskeraaliseen (elinkipu) ja parietaaliseen (vatsaontelon seinämä) ja toisaalta neuropaattiseen (hermokipu) tai nosiseptiseen (trauma, infektio). Vatsanpeitteiden kipua on jopa 5-10 % kroonisista vatsakivuista, ja se johtuu useimmiten vatsaontelon seinämän lävistävän hermon vauriosta tai kiinnikkeestä. Vatsanpeitteiden hermopinteeseen (anterior cutaneous nerve entrapment syndrome, ACNES) on kehitetty kirurginen hoito, jossa hermo katkaistaan avoimesti pienestä viillosta koepuudutuksen jälkeen; hoitoa käsiteltiin tällä palstalla numerossa 6/2015.

Hannu Paajanen

Myelooma ja toisen syövän riski

Parantuneiden tai nykyhoidoilla pitkään elossa pysyvien myeloomapotilaiden riskistä sairastua uuteen maligniteettiin on toistaiseksi saatu ristiriitaisia tuloksia, mutta seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä. Huolta on herättänyt niin vanhempien (melfalaani) kuin uudempienkin lääkkeiden (lenalidomidi) turvallisuus, puhumattakaan kantasolusiirroista. Nyt asiaa on selvitetty rekisteritutkimuksessa.

Marko Vesanen