Antikolinergit ja kognitio

Antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden, kuten lihasrelaksanttien, trisyklisten masennuslääkkeiden, suolistospasmolyyttien, antihistamiinien ja inkontinenssilääkkeiden, tiedetään heikentävän kognitiota. Keskimäärin MMSE-pisteet heikkenevät noin pisteen verran. Aiemmin on luultu, että kognitio palautuu ennalleen, kun lääkkeiden käyttö lopetetaan. Nyt Yhdysvalloissa on saatu isossa seurantatutkimuksessa toisenlaisia löydöksiä.

Kaisu Pitkälä

Aivojen amyloidikertymät lisääntyvät terveilläkin iän myötä

Lähes puolella kognitiivisesti terveistä 90-vuotiaista on PET- tai selkäydinnestetutkimusten perusteella aivojen amyloidikertymiä. 50-vuotiaistakin jo 10 %:lla on todettavissa merkkejä aivojen amyloidimuutoksista, todettiin meta-analyysissä.

Pertti Saloheimo

Puoliso mukaan elämäntaparemonttiin

Pariskuntien on arveltu elävän usein hyvin samankaltaisesti terveyskäyttäytymisensä suhteen. Englantilaisessa pitkittäistutkimuksessa selvitettiin partnerin elämäntavan ja elämänmuutoksen vaikutuksia toisen puolison elämäntapoihin. Tutkimus käynnistyi vuonna 1998, ja useissa aalloissa rekrytoiduista pariskunnista 3 722:sta saatiin tähän osatutkimukseen kaksi seurantatietoa tupakoinnista, liikunnasta ja painosta.

Kaisu Pitkälä

Auttaako antikoagulaatio sydämen vajaatoiminnassa?

Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa. Vajaatoiminnan hidastama verenvirtaus sydämen sisällä, endoteelin toimintahäiriö, hyytymistekijämuutokset ja aivoverenkierron säätelyn huonontuminen ovat tärkeimmät altistavat tekijät. Uuden tutkimuksen mukaan suuren riskin potilaat voidaan tunnistaa yksinkertaisten kliinisten piirteiden perusteella.

Juhani Airaksinen

Kantasolusiirto leukemiapotilaalle muultakin kuin sisarukselta

Akuuttia myelooista leukemiaa (AML) sairastavalle voidaan tehdä kantasolusiirto silloin, kun uusiutumisriski ylittää kemoterapian kyvyt. Perinteisesti valtaosalle sairastuneista on löytynyt luovuttajaksi HLA-identtinen sisarus tai osuma terveiden vapaaehtoisten maakohtaisista rekistereistä. Haploidenttinen siirto kudostyypiltään epäsopivammalta perheenjäseneltä tarjoaa vaille tavanomaista luovuttajaa jääneelle uuden mahdollisuuden ja aikamoisilla tuloksilla.

Marko Vesanen

Miksi kesällä on enemmän sisäelintulehduksia?

Useat biologiset ilmiöt ja sairaudet vaihtelevat syklisesti vuodenaikojen mukaan, niin myös kirurgiassa. Jo kauan on tiedetty, että esimerkiksi appendisiitti, divertikuliitti ja kolekystiitti noudattavat vuodenaikojen vaihtelua. Samanlainen vaihtelu on muuten todettu sepsiksellä, sydäntapahtumilla ja aivohalvauksilla, joita kaikkia tavataan enemmän talvella.

Hannu Paajanen

Tuberkuloosi tarttuu huonosti

Kun potilaalla todetaan tarttuva tuberkuloosi, tehdään kontaktiselvitykset ja latentin tuberkuloosin löytämiseksi on olemassa verikoe. IGRA-testi (interferon-gamma release assay) on ollut käytössä jo jonkin aikaa, mutta sen käyttökelpoisuudesta on ollut vain vähän näyttöä.

Heikki Ekroos

Vitamiinia vai liikuntaa?

Liikunta vähentää kaatumisia kaikenkuntoisilla vanhuksilla. D-vitamiinin on osoitettu aiemmissa tutkimuksissa vähentävän erityisesti hauraiden vanhusten kaatumisia ja murtumia. Keski-ikäisillä riskit ovat pieniä eikä meta-analyysissäkään ole saatu näkyviin eroja murtumissa. Suomalaisessa satunnaistetussa vertailututkimuksessa selvitettiin liikunnan, D-vitamiinin ja niiden yhdistelmän vaikuttavuutta kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä.

Kaisu Pitkälä

Johdoton rytmihäiriötahdistin toimii

Laskimoteitse asennettavat tahdistinjohdot ovat nykyaikaisen tahdistinhoidon ongelmakohta. Johdot voivat tukkia solislaskimoa, johtaa tulehduksen tahdistintaskusta sydämeen, ja varsinkin rytmihäiriötahdistimen johdot ovat alttiita eristevaurioille pitkäaikaisseurannassa. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on kehitetty uusia ratkaisuja. Nyt on raportoitu ensimmäiset lupaavat kokemukset "johdottomasta" rytmihäiriötahdistimesta, jossa sokkielektrodi tunneloidaan rintakehän ihon alle.

Juhani Airaksinen

Tyttöjen HPV-rokotus pienentää miesten virusperäisten syöpien riskiä

Seksikontaktissa tarttuvat papilloomavirukset voivat aiheuttaa miehillekin syöpäkasvaimia. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä HPV-rokotus annetaan tytöille hyvissä ajoin ennen papilloomavirukselle altistumista, mieluiten 9-14 vuoden iässä ennen sukupuolisen kanssakäymisen alkua. Tyttöjen rokottamisesta hyötyvät epäsuorasti myös miehet, sillä rokote suojaa heitä sukupuoliteitse leviävien papilloomavirusten 16 ja 18 aiheuttamilta anaalialueen, peniksen ja suunielun karsinoomilta.

Ossi Lindell

Keuhkokuumeen ennustetekijät

Kaikkia keuhkokuumepotilaita ei hoideta sairaalassa, ja siksi olisikin tärkeää tietää, milloin vaara uhkaa ja potilas olisi syytä lähettää päivystykseen. Suuren riskin potilaan voi tunnistaa pneumonian vaikeusasteen arviointikriteerien perusteella.

Heikki Ekroos

Sairaalabakteerien vähentäminen laitoksissa on haastavaa

Moniresistentit bakteerit ovat ongelma ympärivuorokautisessa hoidossa. Paikassa, jossa asuu muistisairaita ja jossa käytetään yhteisiä pesu- ja WC-tiloja, niitä on vaikea hävittää, kun ne kerran ovat päässeet pesiytymään.

Kaisu Pitkälä

Kognitiivinen tietoisuusterapia ehkäisee masennuksen uusiutumista

Tavallisin tapa masennuksen uusiutumisen ehkäisyssä on estolääkitys masennuslääkkeillä masennuksesta paranemisen jälkeenkin. Vuosien pitkäaikaiskäytössä masennuslääkkeet aiheuttavat osalle potilaista elämänlaatua heikentäviä sivuvaikutuksia, esimerkiksi seksuaalitoimintojen häiriöitä ja painon nousua. Toisaalta kognitiivisen tietoisuusterapian (mindfulness-based cognitive therapy, MBCT) on useissa tutkimuksissa osoitettu vähentävän masennuksen uusiutumisriskiä merkitsevästi tehokkaammin kuin lume tai pelkkä tavanomainen hoito.

Tero Taiminen

Epigenomin tiekartta

Ihmisen genomi julkaistiin 14 vuotta sitten. Vaikka se oli mullistava saavutus, ovat vaikutukset käytännön lääketieteeseen olleet toistaiseksi yllättävän laimeat. Yksi syy voi olla epigenetiikassa. Se on monimuotoinen ja myös ainakin osittain periytyvä järjestelmä, jolla geenien ilmaantumista säädellään. Hauska tapa havainnollistaa epigenetiikkaa Beethovenin 5. sinfonian avulla löytyy muuten Naturen verkkosivuilta.

Heikki Arvilommi

Lemmikki aiheuttaa allergian?

Lapsen altistuminen kissalle tai koiralle kotonaan ensimmäisen elinvuoden aikana lisää merkittävästi niille allergisoitumisen riskiä neljännen ikävuoden loppuun mennessä. Vaikka kyseessä oli vahva assosiaatio, tuloksen vahvistaminen ja lemmikkejä koskeva ohjeistus vaativat vielä lisätutkimuksia. Tulos ei kerro, siirtääkö varhaisen eläinaltistuksen välttäminen vain allergian puhkeamista myöhemmälle iälle.

Outi Aikio

Urheilusuoritus nostaa troponiinitasoja - mutta lyhytaikaisesti

Troponiini on paras kliinisessä käytössä oleva tuoreen sydänlihasvaurion osoitin. Uusi herkkä määritysmenetelmä mahdollistaa entistä pienempien sydänlihasvaurioiden havaitsemisen ja nopeuttaa myös sydäninfarktin diagnostiikkaa. Troponiini ei ole kuitenkaan spesifinen sydäninfarktille, vaan sen pitoisuus suurenee myös muiden syiden aiheuttamassa sydänlihasvauriossa ja lyhytaikaisesti jopa reippaan urheilusuorituksen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Hedelmällisyys ja pitkäikäisyys - löytyykö yhteys?

Luonnollinen hyvä lisääntymiskyky, sen häiriöt ja naisen myöhäisen iän raskaudet sekä näiden ilmiöiden yhteys naisen elinikään ovat viime vuosikymmenenä herättäneet mielenkiintoa. Asiaa käsiteltiin alan lehdessä peräti viidessä katsauksessa, joissa haettiin hedelmällisyyden ja pitkän eliniän yhteisiä geneettisiä, epigeneettisiä, mitokondriaalisia ja transkriptiomekanismeja.

Pertti Kirkinen

Sauna tekee hyvää

Saunominen on tutkimuksissa ollut yhteydessä matalampaan verenpaineeseen ja parempaan vasemman kammion toimintaan. Sen pitkäaikaisvaikutuksista on tiedetty vähemmän. Suomalainen, jo 1980-luvulla Kuopiossa aloitettu ateroskleroosin riskitekijätutkimus selvitti saunomisen vaikutuksia ennusteeseen. Tutkittavat olivat lähtötilanteessa 42-60-vuotiaita miehiä, ja 2 327 miehestä oli kirjattu tieto saunomisesta (viikoittainen frekvenssi, kesto, lämpötila). Tutkittavia seurattiin keskimäärin 18 vuotta.

Kaisu Pitkälä

Auraton migreeni geneettisesti yhteydessä aivoinfarktiin

Aarno Palotien yhdessä ulkomaalaisten senioritutkijoiden kanssa johtamassa suuressa monikansallisessa tutkimuksessa todettiin, että migreenillä ja aivoinfarktilla on yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä. Aivoinfarktilla on vahvempi geneettinen yhteys aurattomaan migreeniin kuin auralliseen. Suurten suonten tautiin liittyvällä ja kardioembolisella aivoinfarktilla oli enemmän yhteisiä riskitekijöitä migreenin kanssa kuin pienten suonten tautiin liittyvällä.

Pertti Saloheimo

Hyvillä bakteereilla kiilataan pahat pois

Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli on usein toistuva ja vakava infektio. Avuksi on etsitty äärimmäisiäkin keinoja, kuten ulostesiirteet tai ulostepillerit. Nyt tutkimuksessa on sovellettu mikrobiekologiaa residiivien ehkäisemiseksi. Hoidetun C. difficile -infektion jälkeen potilaille syötettiin hyvänlaatuisia, toksiinia tuottamattomia bakteereita, jotka ilmeisesti estivät patogeenisia sukulaisiaan kolonisoitumasta uudelleen suoleen.

Heikki Arvilommi