Sydänsarkoidoosin ennuste on parempi kuin luultiin

Sydänsarkoidoosi on tuntemattomista syistä johtuva monimuotoinen ja harvinainen sydänsairaus, jonka hoitokin on empiiristä. Tuore suomalainen selvitys osoittaa, että tauti on yleistynyt viime vuosikymmenten aikana, mutta sen ennuste on parempi kuin on oletettu.

Juhani Airaksinen

Melatoniinista voi olla hieman apua vuorotyöläiselle

Suomalainen työryhmä arvioi päivitettyyn Cochrane-katsaukseen perustuvassa yhteenvedossa, onko lääkkeistä apua vuorotyötä tekeville. Yhteenveto pohjautui 15 satunnaistettuun tutkimukseen, joihin osallistui 664 miestä ja 576 naista.

Tero Taiminen

Muistin heikkenemisen ehkäisyyn on mahdollisuuksia

Suomalaisen Miia Kivipellon tutkijaryhmä on jo vuosia tehnyt merkittävää tutkimusta keski-iän aikaisten riskitekijöiden merkityksestä vanhuuden muistisairauden ilmaantuvuudelle. He ovat osoittaneet Pohjois-Karjala-projektin aineistosta, että mm. koulutustaso, keski-iän liikunta, ruokavalio, verenpaine, kolesteroli, lihavuus, tupakointi ja diabetes ovat yhteydessä muistisairauden ilmaantuvuuteen vanhana (CAIDE-tutkimus). Myös satunnaistetuissa vertailututkimuksissa on osoitettu, että aerobinen liikunta voi parantaa toiminnanohjausta ja ajattelun nopeutta, kognitiivinen harjoittelu parantaa kognitiota vuosiksi, verenpainetaudin hoito ehkäisee hyvin vanhoilla muistisairautta, ja sosiaalinen toiminta parantaa vanhusten kognitiota.

Kaisu Pitkälä

Immunologinen trombosytopenia tottelee kasvutekijää

Verihiutaleiden vähyys immunologisessa trombosytopeniassa ei johdu ainoastaan vasta-ainevälitteisestä hävikistä, vaan myös tuotantopuolella on ongelma. Trombosyyttikasvutekijät ovat vastaus jälkimmäiseen, mutta niiden käyttöön yhdistyy kaksi nykypäivän ikävää sanaa: kallista ja pitkäaikaista. Yllätykseksi kliinikoille jotkut lääkkeen käytön lopettaneista potilaista ovatkin saaneet pysyvän hoitovasteen. Mutta kuinka yleistä tällainen on?

Marko Vesanen

Lihavuusleikkaus parantaa astmatasapainoa

Suomalaiset tutkijat osoittivat jo 15 vuotta sitten, että lihavilla astmapotilailla laihduttaminen parantaa PEF-arvoja ja keuhkotoimintaa niin, että oireet rauhoittuvat. Huomattavaan lihavuuteen liittyvä astma on oma astman fenotyyppinsä. Näiden potilaiden astman hoidon tärkein tekijä on laihduttaminen. Lihavuuskirurgian vaikutuksesta pitkäaikaiseen astmatasapainoon ei aiemmin ole juuri tutkimuksia tehty, mutta nyt on.

Heikki Ekroos

Keskosen pitkäaikainen keuhkosairaus - uutta kohti?

Typpioksidin tuotannon häiriö voi hankaloittaa pikkukeskosen kroonista keuhko-ongelmaa eli bronkopulmonaalista dysplasiaa (BPD). Tämän vaikean sairauden kliiniseen kuvaan liittyy joskus myös kohonnut keuhkoverenpaine. Sen taustalla ehdotetaan olevan typpioksidia tuottavan entsyymin vastavaikuttajan, epäsymmetrisen dimetylarginiinin (asymmetric dimethylarginine, ADMA) suuri pitoisuus: ADMA estäisi keuhkoverisuonten seinämien normaalia typpioksidin tuotantoa ja aiheuttaisi keuhkoverenkierron supistumisen, jolloin keuhkovastus suurenisi.

Outi Aikio

Solunsalpaajista pitkäaikaishaittaa aivoverenkierrolle

Rintasyövän liitännäishoidoksi annettu solunsalpaajahoito voi lisätä aivojen mikroverenpurkaumia ja altistaa kognitiivisille vaikeuksille myöhemmin elämässä.

Sirkku Jyrkkiö

Maltti on valttia divertikuliiteissa

Koolonin divertikkelit tulehtuvat 15-20 %:lla potilaista, mutta onneksi tulehdus on useimmiten lievä. Vatsan tietokonetomografia auttaa divertikuliitin vaikeusasteen ja hoidon arvioinnissa. Vaikeimmat divertikuliitin komplikaatiot, kuten perforaatio ja suolen stenoosi hoidetaan kirurgisesti, mutta entä lievempi tulehdus tai pienet absessit? Amerikan kolorektaalikirurgien yhdistys suosittelee läpimitaltaan alle 2-3 cm:n absesseihin antibioottihoitoa ja isommat tulisi kanavoida dreenillä. Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole siitä, miten usein antibioottihoidon jälkeen koolonin divertikuliitti uusii.

Hannu Paajanen

Polysytemia veran hoitoon uutta potkua

Polysytemia veran hoito perustuu verenkiertotapahtumien ehkäisyyn. Käytännössä kaikilla potilailla on Janus-kinaasin mutaatio, ja tämä on herättänyt toiveet täsmällisemmin vaikuttavien lääkkeiden saamisesta käyttöön. JAK:n estäjä ruksolitinibi on vähentänyt myelofibroosipotilaiden oireita ja pernan kokoa, mutta polysytemia vera -potilailla pitäisi pystyä parempaan, sillä verenkuva kaipaa normalisoimista.

Marko Vesanen

Tyttöjen HPV-rokotus ei lisää riskikäyttäytymistä

Seksitautien ilmaantuvuuden kehityksessä ei ollut eroja amerikkalaistutkimuksessa, jossa verrattiin HPV-rokotuksen saaneita tyttöjä ja ikävakioituja, samalla alueella asuvia rokottamattomia verrokkeja.

Pertti Kirkinen

Liikunta on parasta lääkettä keuhkoahtaumatautiin

Keuhkoahtaumatautipotilaan liikkuminen vähenee jo taudin alkuvaiheessa, kun potilas kokee hengästyvänsä tavallista herkemmin. Hänen pitäisi kuitenkin tehdä juuri päinvastoin. Näyttö liikunnan ja kuntoutuksen merkityksestä keuhkoahtaumataudin hoidossa vahvistuu koko ajan.

Heikki Ekroos

Hukkuneen lapsen pitkä elvytys tuottaa harvoin hyvän tuloksen

Jokainen päivystävä lääkäri joutuu joskus elvyttämään hukuksissa olleen ainakin järvi-Suomessa. Lapsen aivot ovat paremmin suojatut kuin aikuisen, ja erityisesti hypoterminen lapsi kestää yllättävän pitkän elvytysajan. Jos sydän saadaan heti käyntiin hukkumisen jälkeen, ei lapselle yleensä jää neurologisia oireita.

Hannu Paajanen

Likvorinäytteen määrä ennustaa päänsärkyä

Yli 30 millilitran selkäydinnestenäytteen ottaminen aiheuttaa merkitsevästi useammin päänsärkyä kuin pienempi näytemäärä. Retrospektiivisessä yhdysvaltalaistutkimuksessa analysoitiin erikseen välittömästi tulevan päänsäryn, 24 tunnin kuluttua esiintyvän päänsäryn ja useita päiviä jatkuvan, veripaikkaa vaativan päänsäryn yleisyys ja näitä ennustavat tekijät.

Pertti Saloheimo

Pysyvä antikoagulaatio hyödyttää jo toisen laskimotukoksen jälkeen

Syvällä laskimotukoksella on taipumus uusiutua, mutta siitä huolimatta suurin osa potilaista selviää ensimmäisestä tukoksestaan määräaikaisella antikoagulaatiohoidolla. Jokainen vuosi ilman uusintatukosta ja etenkin vailla antikoagulaatiohoitoa on hieno asia, mutta mitä sitten, kun tukos kuitenkin yllättää?

Marko Vesanen

Sappikivut voivat jatkua kolekystektomian jälkeen

Oireisen sappikivitaudin hoito on useimmiten sappirakon poisto. Suomessa tehdäänkin vuosittain noin 8 000 kolekystektomiaa, niistä nykyisin 70-80 % tähystyksessä. Kun potilas valittaa ylävatsakipuja erityisesti ruokailuun liittyen, pitäisi oppikirjan mukaan ensin tehdä gastroskopia. Jos se on normaali, täydentävänä tutkimuksena tehdään ylävatsan kaikukuvaus. Silloin jopa 10-30 %:lta potilaista löytyy sappikivet. Suoraviivainen kirurgi leikkaa sappikivet pois ja luulee näin auttavansa potilasta, mutta auttaako se?

Hannu Paajanen

Leukemiaa epäiltäessä ei kannata tuhlata aikaa leukafereesiin

Akuutti myelooinen leukemia (AML) diagnosoidaan harvoin huomattavan korkeiden (> 100) valkosoluarvojen kera. Onneksi näin, sillä se ennustaa varhaista hoitokuolemaa ja siksipä hyvät neuvot ovat kalliit. Ennen varsinaisen paranemiseen tähtäävän hoidon aloittamista leukeemisten blastien määrää on ollut mahdollisuus vähentää leukafereesilla tai lääkkeellisesti hydroksiurealla. Kanadalainen kahden aikakauden tutkimus tekee 1970-luvun ideoista entisiä.

Marko Vesanen

Tiotropiumin asema astman hoidossa

Tiotropium tunnetaan paremmin keuhkoahtaumataudin lääkkeenä, mutta sen käyttö astman hoidossa lisääntyy ja Suomessakin astmasta tuli lääkkeen virallinen käyttöaihe viime vuonna. Suositukset kehottavat lisäämään astmalääkkeitä "add on" -periaatteella, mutta miten ja milloin, selviää uudesta meta-analyysistä.

Heikki Ekroos

Tutkimusten aiheet ja tarve eivät kohtaa

Rikkaita maita koskettavista taudeista julkaistaan seitsemän kertaa enemmän tutkimuksia kuin köyhien maiden taudeista, kun tutkimusten lukumäärä suhteutetaan globaaliin tautitaakkaan. Rikkaissa maissa tehtyjen tutkimusten aiheet korreloivat kohtalaisesti niiden tautitaakkaan, mutta köyhissä maissa tutkimusaiheiden korrelaatio näiden maiden terveysongelmiin on heikko. Köyhissä maissa tehdyn lääketieteellisen tutkimuksen aiheet ovat kaikkein huonoiten linjassa paikallisen väestön tarpeiden kanssa.

Pertti Saloheimo

Mitraaliläppä vuotaa, mutta miksi potilaskin?

Vaikeassa aorttaläpän ahtaumassa verenkierto-olosuhteet muuttuvat verenvuodolle suotuisaksi. Kookkaiden von Willebrandin tekijän multimeerien hävikki johtaa myös verisuonien uudismuodostuksen säätelyhäiriöön, ja lopputuloksena suoliston limakalvoille ilmaantuu herkästi verta vuotavia verisuonikeräsiä. Potilailla tavataan myös mustelmien ja nenäverenvuotojen lisääntymistä von Willebrandin taudin - tässä tapauksessa siis hankinnaisen - tyyliin. Lääkäri Edward Heyde kuvasi tämän yhteyden ensimmäisenä vuonna 1958, ja löydös voidaan tuoreeltaan yhdistää myös vaikeaan mitraaliläpän vuotoon.

Marko Vesanen

Rintasyövän hormonaalinen hoito tehostuu sykliinikinaasin estäjillä

Etäpesäkkeistä hormonireseptoripositiivista rintasyöpää sairastavien naisten taudin etenemättömyysaika pidentyi 10 kuukaudesta 20 kuukauteen, kun letrotsolilääkityksen oheen lisättiin sykliinikinaasin estäjä palbosiklibi.

Sirkku Jyrkkiö