Verenpaineen omahoidolla parempiin tuloksiin

Omahoito (self-management) parantaa monissa sairauksissa hoidon tuloksellisuutta. Kun potilas pääsee esimerkiksi astmassa tai sydämen vajaatoiminnassa itse seuraamaan oireitaan ja titraamaan lääkkeitään vastaavasti, voidaan vähentää terveyspalveluiden käyttöä, sairaalahoidon tarvetta ja sairauden pahenemisvaiheita.

Kaisu Pitkälä

Lisäävätkö erektiolääkkeet eturauhassyövän uusiutumisen riskiä?

Antineoplastisina pidettyjen tyypin 5 fosfodiesteraasin estäjien epäillään lisäävän radikaalileikkauksen läpikäyneiden eturauhassyöpäpotilaiden biokemiallisen residiivin riskiä lähes 1,4-kertaiseksi. Tulos perustuu Hampurin yliopistosairaalan yhteydessä toimivan eturauhassyöpäpotilaiden leikkaushoitoon erikoistuneen yksityisklinikan potilaisiin.

Ossi Lindell

Masennuksen, mielialalääkkeiden ja osteoporoosin yhteydet

Mielialalääkkeiden, erityisesti selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) on epäilty olevan yhteydessä osteoporoosiin, kaatumisiin ja murtumiin. Tähän on olemassa teoreettistakin perustaa, sillä osteoklasteissa, osteoblasteissa ja osteosyyteissä on serotoniinireseptoreita. Myös masennus on yhteydessä osteoporoosiin. Ilman satunnaistettua, kontrolloitua asetelmaa epidemiologisessa tutkimuksessa voi olla vaikea todentaa syy-seuraussuhdetta eli onko murtumien varsinainen syy masennus vai siihen käytetty lääke. Muutamat pitkittäistutkimusten meta-analyysit ovat osoittaneet, että SSRI-lääkkeet ovat yhteydessä murtumiin.

Kaisu Pitkälä

Kaiku- vai magneettikuvaus nivustyrän diagnosointiin?

Viime vuosina kirurgian poliklinikalla on näkynyt yhä enemmän lähetteitä, joissa nivustyräpotilas on käynyt diagnoosin vahvistamiseksi alavatsan kaikukuvauksessa. Ilmeisesti asia on lääkärikoulussa näin opetettu, koska allekirjoittaneen opiskelu-aikana painotettiin enemmän kliinistä silmää: nivusalueen tunnustelua ja yskäisytestiä etusormi nivuskanavan ulkosuulla. Useimmat nivustyräthän näkyvät päällepäin tai potilas kertoo diagnoosin jo ulko-ovella.

Hannu Paajanen

Tupakasta vieroitus sairaalahoidon jälkeen onnistuu

Tupakoinnin lopettaminen vaatii triggerin, ja sellainen voi olla sairastuminen, lapsen (lapsenlapsen) syntymä tai tulossa oleva leikkaus. Äkillinen vakava ja sairaalahoitoa vaativa sairastuminen on erinomainen paikka iskeä kiinni ja pyrkiä lopettamaan tupakointi kokonaan. Nyt tuli lisänäyttöä siitä, että tehokkaalla interventiolla tupakasta voi päästä eroon sairaalahoidon jälkeen.

Heikki Ekroos

Endometrioosipotilaalla on usein siniset silmät

Artikkelia, jossa naisen silmien värin todetaan liittyvän syvälle infiltroivaan endometrioosiin, voisi äkkipäätä luulla humoristiseksi kevennykseksi vakavan tieteellisen lehden sisältöön. Italialaistutkijat ja kyseinen lehti olivat kuitenkin tosissaan: merkitsevä yhteys värikalvon sinisen värin ja syvän endometrioosin välillä havaittiin tapaus-verrokkitutkimuksessa, joka käsitti lähes 500 endometrioosipotilasta ja 300 verrokkia.

Pertti Kirkinen

Antibioottien käyttö laitospotilailla elämän loppuvaiheessa

Antibiootteja käytetään paljon ympärivuorokautisessa laitoshoidossa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Keski-Suomessa tehtiin RAI-aineistoilla (resident assessment instrument) muutama vuosi sitten ansiokas tutkimus, joka osoitti antibioottien käytön olevan laajaa myös suomalaisissa hoitokodeissa. Usein antibiootti aloitetaan puutteellisella diagnostiikalla. Holtiton antibioottien käyttö on johtanut moniresistenttien bakteerikantojen leviämiseen.

Kaisu Pitkälä

Uutta tehoa sydämen vajaatoiminnan hoitoon

Vaikean sydämen vajaatoiminnan ennuste on optimaalisesta hoidosta huolimatta edelleen huonompi kuin useimpien syöpäsairauksien. Koe-eläintöiden perusteella reniini-angiotensiinijärjestelmän ja neprilysiinin estäjän (ARNI) pitäisi olla tehokas sydämen vajaatoiminnan hoidossa, koska yhdistelmällä on edullinen vaikutus myös eteispeptideihin sekä sympaattisen hermoston toimintaan. Laajan monikeskustutkimuksen mukaan uusi valsartaanin sekä neprilysiinin estäjän yhdistelmä näyttääkin olevan turvallinen ja parantaa merkittävästi potilaiden ennustetta nykyhoitoihin verrattuna.

Juhani Airaksinen

Tietoisuusterapia valmentaa taisteluun

Feodaaliajan Japanissa samurait valitsivat filosofiseksi viitekehyksekseen zen-buddhalaisuuden, koska he kokivat sen ammattisoturille hyödylliseksi. Jon Kabat-Zinn kehitti 1970-luvulla Yhdysvalloissa zen-buddhalaisesta mietiskelystä maallistetun ja lääketieteellisen version: tietoisuusterapian (mindfulness), jonka eri versioita sovelletaan nykyisin monien psykiatristen häiriöiden hoitoon.

Tero Taiminen

Odanakatibin teho- ja turvallisuustulokset viimein julkisuuteen

Yleisimmin käytetyt osteoporoosilääkkeet, bisfosfonaatit ja denosumabi, vähentävät luun hajoamista pienentämällä luun hajottajasolujen (osteoklastien) määrää ja aktiivisuutta. Parhaimmillaan kyseiset lääkkeet ovat vähentäneet nikamamurtumien ilmaantuvuutta 70-68 %, lonkkamurtumien 41-40% ja kaikkien selkärangan ulkopuolisten murtumien ilmaantuvuutta 25-20 % lumeeseen verrattuna. Markkinoille on kaivattu lääkettä, joka vähentäisi tehokkaammin viimeksi mainittuja.

Matti J. Välimäki

Rutiininomainen trombi-imu ei hyödyllinen sydäninfarktin hoidossa

Trombi-imua on käytetty viime vuosina enenevästi ST-nousuinfarktin hoidossa poistamaan tukkiva verihyytymä sepelvaltimosta. Nyt laaja pohjoismainen tutkimus osoittaa varsin vakuuttavasti, ettei rutiininomainen trombi-imu paranna sydäninfarktipotilaan ennustetta.

Juhani Airaksinen

Inhaloitavan kortikosteroidin asema keuhkoahtaumataudin hoidossa horjuu

Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla, joilla on pahenemisvaiheita, on totuttu käyttämään inhaloidun kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen beeta-2-agonistin yhdistelmää. Aiempi näyttö on ollut olemassa, mutta kiistely on käynyt pitkään kuumana. Selvää on se, että potilaat, joilla on sekä astma että keuhkoahtauma eli nykytermein asthma-COPD overlap -oireyhtymä, tarvitsevat yhdistelmävalmisteen.

Heikki Ekroos

Kertooko MMSE-testi vanhuksen auto-onnettomuuden riskistä?

Suomessa uudet ajoterveysvaatimukset edellyttävät vanhuksille tehtävää laajennettua lääkärintarkastusta, johon kuuluu myös kognition selvittäminen esimerkiksi MMSE-testillä (mini mental state examination), kellotestillä, Trail Making A:lla tai MoCA:lla (Montreal cognitive assessment). Kognition heikkeneminen taas on edellyttänyt erikoislääkärin selvittelyä ja mahdollista ajokoetta.

Kaisu Pitkälä

Keltarauhashormonilla suuri vaikutus ehkäisypillereihin liittyvään laskimotukosriskiin

Jo pitkään on tiedetty, että yhdistelmäehkäisypillerien käyttö lisää naisen laskimoveritulppariskiä. Samoin on havaittu, että riski vaihtelee pillerin keltarauhaskomponentin mukaan. Asia vahvistui ruotsalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa oli mukana 18-54-vuotiaita syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian sairastaneita ja heidän terveitä verrokkejaan. Kummassakin ryhmässä oli hiukan yli 900 naista. Satunnaistamisessa otettiin sekoittavina tekijöinä huomioon ikä, painoindeksi, tupakointi ja immobilisaatio.

Pertti Kirkinen

Pernan poisto ja sepsiksen riski

Pernan poisto joudutaan tekemään traumaleikkauksissa ja joskus elektiivisesti splenomegaliassa, syöpäleikkauksissa tai hemolyyttisissä sairauksissa. Ilman pernaa potilaalla on kohonnut riski saada bakteeriperäinen verenmyrkytys eli sepsis. Splenektomiaan liittyvää myöhempää sepsistä ehkäistään sekä rokotuksilla, potilaan informaatiolla että antibioottiprofylaksialla. Vähentävätkö nämä toimenpiteet sitten myöhempää sepsiksen riskiä? Tätä ruotsalaiset kollegat selvittivät taannehtivalla rekisteritutkimuksella vuosina 1970-2009.

Hannu Paajanen

Sydämentahdistin ei estä magneettikuvausta

Magneettikuvausta käytetään enenevästi tautidiagnostiikassa ja hoidon arviossa, eikä sitä voida aina korvata muulla kuvantamismenetelmällä. Tahdistinhoito on myös yleistynyt nopeasti, ja sydämentahdistimia on pidetty pitkään magneettikuvauksen vasta-aiheena. Vähitellen on kertymässä kokemusta ja tietoa, jonka valossa magneettikuvaukset näyttävät turvallisilta valtaosalle tahdistinpotilaista.

Juhani Airaksinen

Vanhuksen leikkauskelpoisuus kannattaa arvioida kokonaisvaltaisesti

Potilaiden leikkauskelpoisuutta arvioidaan perinteisesti selvittämällä sydämen ja verisuonien sekä keuhkojen statusta sekä sitä, miten munuaiset tai maksa kestävät anestesian. Nyt meillä alkaa olla yhä enemmän näyttöä siitä, miten kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi auttaa vanhuksen leikkaukseen liittyvien riskien selvittämisessä.

Kaisu Pitkälä

Potilasinformaatio vaikuttaa potilaan uskomuksiin pallolaajennuksen hyödyistä

Lääkehoito on vakaan sepelvaltimotaudin perushoito. Pallolaajennusta tai ohitusleikkausta tarvitaan lähinnä hankalien oireiden hoitoon, koska revaskularisaatiosta on harvoin ennusteellista hyötyä tässä potilasryhmässä. Monet potilaat haluavat kuitenkin uskoa, että todetun sepelvaltimoahtauman pallolaajennus vähentää aina sydäninfarktin ja kuoleman vaaraa. Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että hoitavan lääkärin antama asiallinen informaatio vähentää turhien uskomuksiin perustuvien hoitojen käyttöä.

Juhani Airaksinen

Von Willebrand -potilaan vuotoriskin arviointi on tärkeää

Von Willebrandin tauti on yleisin perinnöllinen vuototautimme. Sitä sairastaa hyvin heterogeeninen ryhmä henkilöitä, joiden vuotoalttius ei ole aina pääteltävissä verikokein. Verenvuototaipumuksen arviointi yksinkertaisen riskitaulukon mukaan on viisasta ja myös näyttöön perustuvaa. Se helpottaa esimerkiksi toimenpiteisiin valmistautumista.

Marko Vesanen

Teollisuusyhteistyö vaikuttaa tutkimusasetelmiin

Teollisuuden kanssa läheisessä yhteistyössä tehdyissä tutkimuksissa ensisijainen päätetapahtuma on usein epäsuora, kuten laboratorio- tai radiologisen tutkimuksen tulos, sen sijaan että olisi käytetty jotakin kliinistä päätetapahtumaa. Lisäksi tutkimusten heikkoudet jätetään artikkelien pohdinnoissa usein käsittelemättä.

Pertti Saloheimo