Eteiskorvakkeen katetrisulku tehokas eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ehkäisyssä

Valtaosa eteisvärinän aiheuttamista aivohalvauksista aiheutuu vasemman eteisen korvakkeeseen syntyneistä hyytymistä. Uusien pitkäaikaistulosten valossa eteiskorvakkeen katetrisulku näyttää vakiinnuttavan asemaansa hyvänä hoitovaihtoehtona antikoagulaatiolle potilailla, joiden vuotovaara on hyvin suuri.

Juhani Airaksinen

Toimiiko allogeeninen kantasolusiirto samalla tavalla eri taudeissa?

Allogeeninen kantasolusiirto on parantava hoitomuoto useaan eri pahanlaatuiseen hematologiseen sairauteen. Luovuttajan T-lymfosyyttien välittämä käänteishyljintäreaktio (graft-versus-host disease, GVHD) on vakava komplikaatio, jossa kuitenkin itää myös parantumisen siemen eli haluttu leukemian tai tuumorin vastainen reaktio (graft-versus-tumor, GVT). Ilmiö on mahdollistanut kevyemmällä esihoidolla toteutetun kantasolusiirron osalla potilaista.

Marko Vesanen

Uutta tietoa tuberkuloosin tartuntariskistä

Hollantilaistutkimus osoitti, että erityisesti lapset ovat riskissä saada tuberkuloosin sille altistuttuaan. Lisäksi tutkimus lähes kyseenalaistaa latentin tuberkuloosin hoidon muilla kuin riskiryhmiin kuuluvilla.

Heikki Ekroos

Onko naisen sydäninfarktin ennuste huonompi?

Ainakin parin vuosikymmenen ajan on kiistelty siitä, miksi naisten sydäninfarktin ennuste on huonompi kuin miehillä. Uusi laaja meta-analyysi nykyaikaisen sydäninfarktin hoidon ajalta osoittaa, että valtaosa naisten suuremmasta kuolemanvaarasta ei aiheudu suoraan naissukupuolesta, vaan siitä, että naisilla on enemmän taudin ennustetta huonontavia piirteitä.

Juhani Airaksinen

Raskaana olevan umpilisäketulehdukseen liittyy erityisiä vaaroja

Synnytyslääkärit ovat tienneet, että umpilisäketulehduksen diagnostiikka on vaikeampaa ja komplikaatioita on enemmän potilaan raskausaikana kuin muulloin. Asia vahvistui kansallisessa amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa analysoitiin yli 7 miljoonaa raskautta käsittävä aineisto vuosilta 2003-2010. Raskaudenaikaisia umpilisäketulehduksia oli yli 7 000 potilaalla: 101 tapausta 100 000 raskautta kohden.

Pertti Kirkinen

Hepsidiinille kyytiä

Kroonisiin sairauksiin liittyvä anemia on huomattava riesa, joka aiheuttaa potilaille oireita ja lääkäreille päänvaivaa. Tehottomat rautahoidot ja toistetut anemiatutkimukset päätyvät usein tähän diagnoosiin, jossa jokerina häärii hepsidiini. Maksan syntetoimana se tukkii raudan hyväksikäyttöreitit tehokkaasti aina silloin, kun elimistöä uhkaa tulehduksellinen tila.

Marko Vesanen

Vähemmän on enemmän

"Lääketieteen ylikäyttö" (medical overuse) tarkoittaa tilanteita, joissa hoidon haittariski on suurempi kuin saavutettava hyöty, tutkimuksella tai hoidolla saavutettava hyöty on mitätön, tai hyvin informoitu potilas jättäisi hoidon vastaanottamatta. Ylihoitaminen tuottaa haittoja potilaille ja tuhlaa terveydenhuollon resursseja. Yhdysvaltalaistutkijat kokosivat kirjallisuushaun perusteella kymmenen mielestään merkittävintä varoittavaa esimerkkiä:

Pertti Saloheimo

Luuydinnäytteen ottaminen sattuu muttei vuoda

Koepalan otto luuytimestä on verisairauksien diagnostiikan perustoimenpiteitä. Norjalaiset tutkivat tämän toimenpiteen aiheuttamaa kipua potilaan näkökulmasta sekä verenvuodon esiintyvyyttä.

Marko Vesanen

Metyleenisini tehostaa altistusterapiaa ja mieleenpainamista

Viimeisten 5 vuoden aikana on julkaistu yli 20 tutkimusta altistusterapian tehostamisesta ennen altistusta annettavilla lääkkeillä, joista lupaavin ja tutkituin on D-sykloseriini. Metyleenisineä on käytetty yli 100 vuotta metabolisten myrkytysten hoidossa. Se voimistaa sytokromioksidaasin toimintaa hermosolujen mitokondrioissa ja lisää erityisesti aktiivisesti toimivien hermosolujen hapenkäyttöä ja energiantuottoa. Rotilla metyleenisini on tehostanut sekä oppimista että altistuksen pelkoa vähentävää tehoa.

Tero Taiminen

Myeloproliferatiiviset taudit ovat ennusteiltaan erilaisia

Itsenäinen polysytemia (polysytemia vera), essentiaalinen trombosytemia ja myelofibroosi kuuluvat myeloproliferatiivisten sairauksien perheeseen. Yhteistä on vilkas luuytimen toiminta ja tukostaipumus. Myelofibroosi on eräällä tapaa kahden edellisen päätepysäkki tai välietappi matkalla kohti akuuttia leukemiaa, mutta se vaatii kehittyäkseen aikaa. Hoito perustuu siihen, mihin toistaiseksi pystytään eli tukosten ehkäisyyn ja yleisoireiden hallintaan.

Marko Vesanen

ASA:n pahentaman astman esiintyvyydestä uutta tietoa

Asetyylisalisyylihapon (ASA) pahentama astma poikkeaa tavallisesta astmasta. Samterin triadi, johon kuuluu astma, nenäpolyypit ja ASA-yliherkkyys, on saanut uuden nimen "Aspirin-exacerbated respiratory disease" (AERD) ja siihen liittyy edellä mainittujen kolmen lisäksi vielä krooninen rinosinuiitti. Kirjallisuuden mukaan sen esiintyvyys astmaatikoilla on 1,2-44 %. Tuore meta-analyysi antaa uutta tietoa esiintyvyydestä ja päivittää tietoa aiheesta.

Heikki Ekroos

Vartijaimusolmukkeiden poisto vai sädehoito rintasyöpäpotilaalle?

Nykyhoitokäytännön mukaan rintasyöpäleikkauksen yhteydessä poistetaan kainalon imusolmukkeet, jos vartijaimusolmukkeessa todetaan etäpesäke. Kainalon tyhjennys aiheuttaa yläraajan turvotusta ja liikejäykkyyttä. Satunnaistetun tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että sädehoito olisi riittävä hoito vartijaimusolmukepositiivisen löydöksen jälkeen, eikä imusolmukkeiden poistoleikkausta välttämättä aina tarvita.

Sirkku Jyrkkiö

Voiko selkälihaksesta ennustaa leikkaustuloksen?

Useimpia kirurgeja ja luonnollisesti potilaita kiinnostaa varmasti, onnistuuko suunniteltu leikkaus ja millä todennäköisyydellä. Tiedämme, että hyvin monet ympäristöstä, taudista, potilaasta ja kirurgista riippuvat tekijät selittävät leikkaustuloksia. Komplikaatioita lisäävät mm. potilaan huono ravitsemustilanne, lihavuus, ikä, tupakointi ja päivystystilanne. Mutta ennustaako potilaan selkälihaksen paksuus leikkauskuolleisuutta?

Hannu Paajanen

Bisfofonaatti ei suojaa rintasyöpään sairastumiselta

Luustolääkkeinä käytettyjen bisfosfonaattien on arveltu vähentävän vaihdevuodet ohittaneen naisen riskiä sairastua rintasyöpään. Satunnaistetussa asetelmassa hypoteesia ei voitu varmentaa.

Sirkku Jyrkkiö

Suurivirtauksinen nenäkanyyli parempi kuin venturimaski ekstubaation jälkeen

Suurivirtauksisen nenäkanyylin (high nasal flow, HNF) idea on yksinkertainen: sisäänhengitysilma lämmitetään ja kostutetaan, jolloin virtauksia voidaan nostaa ja samalla happeutuminen paranee ja hengitystajuus harvenee. Koska virtaus ja happi menevät nenään, kanyylin käyttö mahdollistaa puhumisen, suun hoidon, syömisen ja juomisen ja jopa varhaisen kuntoutuksen.

Heikki Ekroos

Tietoa uusien antikoagulanttien verenvuotoriskistä

Antikoagulaatiohoidon tarpeen tulee ylittää arvioitu verenvuodon riski. Uusien antikoagulanttien teho on jo osoitettu vanhan veroiseksi, mutta verenvuotoriskin vertailussa auttaa suurempi potilasjoukko.

Marko Vesanen

Huippututkimuksesi esille Lääkärilehteen?

Haluamme antaa Lääketieteen maailmasta -palstalla lisää palstatilaa tuoreille kliinisille suomalaistutkimuksille, jotka on julkaistu korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissä. Tarkoitamme tällä alasi huippulehteä tai kaikkein arvostetuimpia yleislääketieteen lehtiä.

Keuhkokuumeen vaikeusasteen arviointiin paranneltu menetelmä

Kliinikon on joskus vaikea arvioida, koska keuhkokuumepotilas lähetetään sairaalaan ja koska hoidetaan avohoidossa. Tähän ongelmaan on kehitetty erilaisia menetelmiä. Kuitenkin esimerkiksi PSI (pneumonia severity index), jota Pohjois-Amerikassa käytetään, vaatii 20 kysymyksen läpikäymisen eikä sovi päivystyskäyttöön lainkaan. CRB-65 on tähänastisista paras ja nyt sitä kehitettiin lisää.

Heikki Ekroos

Pneumokokki iskee sydämeen

Aikuisen vakavaan keuhkokuumeeseen liittyy sydänongelmia, kuten vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä ja infarkteja, tutkimusten mukaan lähes joka viidennellä sairaalapotilaalla. Valtaosa komplikaatioista ilmenee ensimmäisen viikon aikana, mutta kuolleisuus on toipilaillakin noin kaksinkertainen seuraavan vuoden ajan. Selitykseksi on tarjottu infektioon liittyvää rasitusta ja immuunivastetta, mukaan lukien proinflammatoriset sytokiinit. Nyt pneumokokin, yleisimmän keuhkokuumeen aiheuttajan, on todettu suoraan pesiytyvän ovelalla tavalla sydämeen ja tappavan sydänlihassoluja.

Heikki Arvilommi

Miten hoitaa myeloomaa kun kantasolusiirto ei ole vaihtoehto?

Autologisen kantasolusiirron ulkopuolelle jäävät nuoret ja huonokuntoiset sekä yli 70-vuotiaat myeloomapotilaat. Tuolloinkin täydellinen hoitovaste on saavutettavissa, mutta useimmiten kovin lyhytaikaisesti. Tutkimuksessa vertailtiin uuden ja vanhan hoitomuodon tehoa keskenään.

Markku Vesanen