G-pisteeseen liittyvät uskomukset ja bisnesajattelu lisääntymässä

Keskustelu vaginan etuseinässä olevasta eroottiselle halulle ja orgasmille tärkeästä G-pisteestä on aika ajoin herännyt Gräfenbergin 1950-luvulla esittämästä ajatuksesta alkunsa saaneena. Tieteellisesti vakuuttavaa anatomista tai fysiologista näyttöä asiasta on kaivattu. Nyt vihdoin löytyi onnekas tutkijaryhmä, joka esittää löytäneensä G-pisteen histologiset ja immunohistokemialliset piirteet. Kyseessä on vaginan etuseinässä, noin 4,5 cm päässä virtsaputken ulkosuusta sijaitseva 7 mm:n pituinen alue, joka poikkeaa muusta ympärillä olevasta vaginan seinämästä. Tutkijat kutsuvat tätä 2 mm:n paksuista aluetta G-pistekompleksiksi. Se sijaitsee jommallakummalla puolella virtsaputkea. Pääosa siitä on laskimoita, joita ruokkii muutama pienempi valtimo arteriovenoosista malformaatiota muistuttaen. Merkittävänä tutkijat pitävät havaintoaan siitä, että alueella on hermokimppuja ja ganglioita, ja koko kompleksia ympäröi kehämäisiä ja pitkittäisiä lihassäikeitä. Varsinaista erektiilistä kudosta ei havaittu.

Pertti Kirkinen

Kortisoni lievittää syöpäpotilaan väsymystä ja parantaa ruokahalua

Lyhytkestoinen kortisonihoito helpottaa syövän aiheuttamia yleisoireita, mutta kipuun ja kipulääkkeen käyttöön sillä ei näytä olevan vaikutusta.

Sirkku Jyrkkiö

Vanhuksen hyperkolesterolemian hoito

Perinteisesti lääketutkimuksissa on suljettu pois kaikkein iäkkäimmät. Siten yli 80-vuotiaiden hyperkolesterolemian hoidosta ei ole olemassa satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Tuskinpa niitä enää tuleekaan, sillä statiinihoito on käypää hoitoa, eikä ole eettisesti perusteltua hoitaa enää ketään lumeella. Miten sitten hoitaa kaikkein iäkkäimpiä sydän- ja verisuonitautipotilaita, kun näyttöä ei ole? Voittaako hyöty haitat?

Kaisu Pitkälä

Autologisen kantasolusiirron asema ei horju myelooman hoidossa

Varttuneempien työikäisten myeloomapotilaiden hoito alkaa modernilla lääkeyhdistelmällä ja päätyy omien kantasolujen turvin toteutettuun suuriannoksiseen melfalaanihoitoon eli autologiseen kantasolusiirtoon, ellei vasta-aiheita ole. Uusien lääkkeiden myötä parantuneet hoitovasteet ovat saaneet arvioimaan uudelleen tätä hoitolinjausta.

Marko Vesanen

Lisääkö ASA tai klopidogreeli vuotoa laparoskooppisessa sappikirurgiassa?

Asetyylisalisyylihappoa (ASA) ja klopidogreelia käytetään nykyään viljalti ehkäisemään sydän- ja verisuonitapahtumia. Molemmat lääkkeet estävät verihiutaleiden aggregaatiota ja lisäävät jonkun verran vuotovaaraa (mustelmia) kirurgisissa toimenpiteissä. Lääkkeiden vaikutus on palautumaton ja kestää koko verihiutaleiden eliniän (5-9 vrk), joten useat kirurgit tauottavat nämä lääkkeet viikoksi ennen leikkausta. Näin suosittelee myös tuore yhdysvaltalainen yleiskatsaus (1).

Hannu Paajanen

Joko on aika muuttaa sikiöseulonnan menetelmät?

Äidin seerumin sikiöperäinen vapaa DNA kuvaa sikiön terveydentilaa. Tietyistä kromosomeista peräisin olevien DNA-palasten yliedustuksen on todettu paljastavan taustalla olevan sikiön kromosomimuutoksen, joista etsityin on 21-trisomia.

Pertti Kirkinen

Ivabradiini ei paranna vakaan sepelvaltimotaudin ennustetta

Ivabradiinin on todettu vähentävän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta ja sydämen vajaatoiminnan takia tapahtuvia sairaalahoitojaksoja systolista sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla, joiden leposyke on tavanomaisen hoidon jälkeen yli 70/min. Nyt uusi laaja tutkimus osoittaa, että lääkkeellä ei ole minkäänlaista edullista ennustevaikutusta vakaan sepelvaltimotaudin hoidossa muun optimaalisen lääkehoidon rinnalla, vaikka leposyke olisikin korkea.

Juhani Airaksinen

Miten suonikohjut hoidetaan?

Brittitutkimus osoitti, että suonikohjujen laserhoitoon liittyy hieman vähemmän komplikaatioita kuin vaahdotus- tai leikkaushoitoon. Potilaiden elämänlaatu ja subjektiiviset tulokset olivat lähes samat kaikissa hoitoryhmissä.

Hannu Paajanen

Verenpaineen omahoidolla parempiin tuloksiin

Omahoito (self-management) parantaa monissa sairauksissa hoidon tuloksellisuutta. Kun potilas pääsee esimerkiksi astmassa tai sydämen vajaatoiminnassa itse seuraamaan oireitaan ja titraamaan lääkkeitään vastaavasti, voidaan vähentää terveyspalveluiden käyttöä, sairaalahoidon tarvetta ja sairauden pahenemisvaiheita.

Kaisu Pitkälä

Lisäävätkö erektiolääkkeet eturauhassyövän uusiutumisen riskiä?

Antineoplastisina pidettyjen tyypin 5 fosfodiesteraasin estäjien epäillään lisäävän radikaalileikkauksen läpikäyneiden eturauhassyöpäpotilaiden biokemiallisen residiivin riskiä lähes 1,4-kertaiseksi. Tulos perustuu Hampurin yliopistosairaalan yhteydessä toimivan eturauhassyöpäpotilaiden leikkaushoitoon erikoistuneen yksityisklinikan potilaisiin.

Ossi Lindell

Masennuksen, mielialalääkkeiden ja osteoporoosin yhteydet

Mielialalääkkeiden, erityisesti selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) on epäilty olevan yhteydessä osteoporoosiin, kaatumisiin ja murtumiin. Tähän on olemassa teoreettistakin perustaa, sillä osteoklasteissa, osteoblasteissa ja osteosyyteissä on serotoniinireseptoreita. Myös masennus on yhteydessä osteoporoosiin. Ilman satunnaistettua, kontrolloitua asetelmaa epidemiologisessa tutkimuksessa voi olla vaikea todentaa syy-seuraussuhdetta eli onko murtumien varsinainen syy masennus vai siihen käytetty lääke. Muutamat pitkittäistutkimusten meta-analyysit ovat osoittaneet, että SSRI-lääkkeet ovat yhteydessä murtumiin.

Kaisu Pitkälä

Kaiku- vai magneettikuvaus nivustyrän diagnosointiin?

Viime vuosina kirurgian poliklinikalla on näkynyt yhä enemmän lähetteitä, joissa nivustyräpotilas on käynyt diagnoosin vahvistamiseksi alavatsan kaikukuvauksessa. Ilmeisesti asia on lääkärikoulussa näin opetettu, koska allekirjoittaneen opiskelu-aikana painotettiin enemmän kliinistä silmää: nivusalueen tunnustelua ja yskäisytestiä etusormi nivuskanavan ulkosuulla. Useimmat nivustyräthän näkyvät päällepäin tai potilas kertoo diagnoosin jo ulko-ovella.

Hannu Paajanen

Tupakasta vieroitus sairaalahoidon jälkeen onnistuu

Tupakoinnin lopettaminen vaatii triggerin, ja sellainen voi olla sairastuminen, lapsen (lapsenlapsen) syntymä tai tulossa oleva leikkaus. Äkillinen vakava ja sairaalahoitoa vaativa sairastuminen on erinomainen paikka iskeä kiinni ja pyrkiä lopettamaan tupakointi kokonaan. Nyt tuli lisänäyttöä siitä, että tehokkaalla interventiolla tupakasta voi päästä eroon sairaalahoidon jälkeen.

Heikki Ekroos

Endometrioosipotilaalla on usein siniset silmät

Artikkelia, jossa naisen silmien värin todetaan liittyvän syvälle infiltroivaan endometrioosiin, voisi äkkipäätä luulla humoristiseksi kevennykseksi vakavan tieteellisen lehden sisältöön. Italialaistutkijat ja kyseinen lehti olivat kuitenkin tosissaan: merkitsevä yhteys värikalvon sinisen värin ja syvän endometrioosin välillä havaittiin tapaus-verrokkitutkimuksessa, joka käsitti lähes 500 endometrioosipotilasta ja 300 verrokkia.

Pertti Kirkinen

Antibioottien käyttö laitospotilailla elämän loppuvaiheessa

Antibiootteja käytetään paljon ympärivuorokautisessa laitoshoidossa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Keski-Suomessa tehtiin RAI-aineistoilla (resident assessment instrument) muutama vuosi sitten ansiokas tutkimus, joka osoitti antibioottien käytön olevan laajaa myös suomalaisissa hoitokodeissa. Usein antibiootti aloitetaan puutteellisella diagnostiikalla. Holtiton antibioottien käyttö on johtanut moniresistenttien bakteerikantojen leviämiseen.

Kaisu Pitkälä

Uutta tehoa sydämen vajaatoiminnan hoitoon

Vaikean sydämen vajaatoiminnan ennuste on optimaalisesta hoidosta huolimatta edelleen huonompi kuin useimpien syöpäsairauksien. Koe-eläintöiden perusteella reniini-angiotensiinijärjestelmän ja neprilysiinin estäjän (ARNI) pitäisi olla tehokas sydämen vajaatoiminnan hoidossa, koska yhdistelmällä on edullinen vaikutus myös eteispeptideihin sekä sympaattisen hermoston toimintaan. Laajan monikeskustutkimuksen mukaan uusi valsartaanin sekä neprilysiinin estäjän yhdistelmä näyttääkin olevan turvallinen ja parantaa merkittävästi potilaiden ennustetta nykyhoitoihin verrattuna.

Juhani Airaksinen

Tietoisuusterapia valmentaa taisteluun

Feodaaliajan Japanissa samurait valitsivat filosofiseksi viitekehyksekseen zen-buddhalaisuuden, koska he kokivat sen ammattisoturille hyödylliseksi. Jon Kabat-Zinn kehitti 1970-luvulla Yhdysvalloissa zen-buddhalaisesta mietiskelystä maallistetun ja lääketieteellisen version: tietoisuusterapian (mindfulness), jonka eri versioita sovelletaan nykyisin monien psykiatristen häiriöiden hoitoon.

Tero Taiminen

Odanakatibin teho- ja turvallisuustulokset viimein julkisuuteen

Yleisimmin käytetyt osteoporoosilääkkeet, bisfosfonaatit ja denosumabi, vähentävät luun hajoamista pienentämällä luun hajottajasolujen (osteoklastien) määrää ja aktiivisuutta. Parhaimmillaan kyseiset lääkkeet ovat vähentäneet nikamamurtumien ilmaantuvuutta 70-68 %, lonkkamurtumien 41-40% ja kaikkien selkärangan ulkopuolisten murtumien ilmaantuvuutta 25-20 % lumeeseen verrattuna. Markkinoille on kaivattu lääkettä, joka vähentäisi tehokkaammin viimeksi mainittuja.

Matti J. Välimäki

Rutiininomainen trombi-imu ei hyödyllinen sydäninfarktin hoidossa

Trombi-imua on käytetty viime vuosina enenevästi ST-nousuinfarktin hoidossa poistamaan tukkiva verihyytymä sepelvaltimosta. Nyt laaja pohjoismainen tutkimus osoittaa varsin vakuuttavasti, ettei rutiininomainen trombi-imu paranna sydäninfarktipotilaan ennustetta.

Juhani Airaksinen

Inhaloitavan kortikosteroidin asema keuhkoahtaumataudin hoidossa horjuu

Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla, joilla on pahenemisvaiheita, on totuttu käyttämään inhaloidun kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen beeta-2-agonistin yhdistelmää. Aiempi näyttö on ollut olemassa, mutta kiistely on käynyt pitkään kuumana. Selvää on se, että potilaat, joilla on sekä astma että keuhkoahtauma eli nykytermein asthma-COPD overlap -oireyhtymä, tarvitsevat yhdistelmävalmisteen.

Heikki Ekroos