Darapladibi ei vähennä sydänkuolemia tai infarkteja vakaassa sepelvaltimotaudissa

Hauraan sepelvaltimoplakin repeämä on tärkein äkkikuoleman ja sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttaja. Lipoproteiiniin liittyvän fosfolipaasi A2:n aktiivisuus lisää sepelvaltimotautitapahtumia ja sen reversiibeli, vahva inhibiittori darapladibi, on puolestaan sekä koe-eläintöissä että pienemmissä kliinisissä asetelmissa ehkäissyt sepelvaltimoplakkien kasvua ja repeämisherkkyyttä. Nyt suuri satunnaistettu tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei lääkkeellä saavuteta merkittävää ennustehyötyä vakaan sepelvaltimotaudin optimaalisen hoidon ohessa.

Juhani Airaksinen

Eturauhassyövän imusolmuke-etäpesäke ei välttämättä merkitse huonoa ennustetta

Rajoittunut mikroskooppinen karsinoomalöydös paikallisissa imusolmukkeissa radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen johtaa todennäköisesti eturauhassyövän biokemialliseen uusiutumiseen, mutta vain vähän yli puolella potilaista eturauhassyöpäkuolemaan. Potilailla, joilla tautia löytyy vain yhdestä imusolmukkeesta, on hyvä (75 %) karsinoomaspesifinen 10 vuoden eloonjäämisennuste ja 20 %:n mahdollisuus selvitä ilman biokemiallista uusiutumista, vaikka adjuvanttihoitoa ei aloitettaisikaan. Havainto perustuu pitkäaikaisseurantatuloksiin potilaista, joille tehtiin prostatektomia kliinisesti eturauhaseen rajoittuneena pidetyn karsinooman takia sveitsiläisklinikalla vuosina 1989-1999.

Ossi Lindell

Umpilisäketulehdusta ei aina tarvitse leikata lapsiltakaan

On tiedetty jo pitkään, että aikuisten komplisoitumaton umpilisäketulehdus voidaan hoitaa antibiootilla ilman leikkausta. Erityisesti ruotsalaiset ja nyt myös amerikkalaiset (McCutcheon ym. 2014) ovat kunnostautuneet umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimisessa. Kaikista äkillisistä umpilisäketulehduksista noin 80 % on lieviä ja 20 % komplisoituneita, joista jälkimmäiset johtavat ilman päivystysleikkausta usein märkäpesäkkeisiin, suolen puhkeamiin ja vatsakalvotulehduksiin eli vakaviin jälkiseurauksiin. Lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoito parantaa noin 70-80 %:ssa tapauksista, ja uusiutumat tapahtuvat yleensä ensimmäisen vuoden aikana. Tuoreessa amerikkalaisessa rekisteritutkimuksessa oli hoidettu antibiootilla 3 236 kalifornialaista potilasta. Yli 7 vuoden seurannassa vain noin 6 % umpilisäketulehduksista uusiutui ja 3 % perforoitui. Näin siis aikuisilla, mutta entä lapsilla?

Hannu Paajanen

Kohdunsiirtoleikkauksen lyhyen ajan seurantatulokset lupaavia

Kohdunsiirtoleikkausten (n = 9) kuuden kuukauden seurantatulokset näyttävät lupaavilta. Tulokset käsittävät sekä elävien luovuttajien että siirteen saaneiden naisten keskeiset kliiniset ja biokemialliset tutkimukset. Kyseessä on ensimmäinen ihmispotilaisiin perustuva tutkimus. Sitä edelsivät 10 vuoden eläinkokeet.

Pertti Kirkinen

Eteisvärinän ablaatiohoidon tulokset vaihtelevia

Eteisvärinän katetriablaatiohoidot ovat yleistyneet nopeasti satunnaistetuissa tutkimuksissa saatujen hyvien tulosten jälkeen. Hoitomuodon todellisen tehon arvioinnin vaikeudesta rutiinikäytössä saatiin uutta tietoa laajan eurooppalaisen rekisteriselvityksen ensiraportista.

Juhani Airaksinen

Kirurginen haava paranee tai tulehtuu antimikrobilangasta riippumatta

Haavatulehdukset ovat yksi yleisimpiä ongelmia kirurgiassa ja ne yhdistetään usein sairaalabakteereihin ja -infektioihin. Vanhastaan tiedetään, että haavatulehduksen syyt voivat olla mm. potilaslähtöisiä (esim. vakava sairaus, syöpä, diabetes, huono ravitsemus, tupakointi, lihavuus, päivystysleikkaus), kirurgilähtöisiä (leikkausaika, verenvuoto, traumaattinen leikkaustekniikka, avoleikkaukset, kontaminaatio) ja hoitoyksikköön liittyviä (hygienia, antibioottiprofylaksian virheet, puutteellinen postoperatiivinen seuranta jne.).

Hannu Paajanen

Merkkiaineseuranta paljastaa kolorektaalisyövän etäpesäkkeen ajoissa

Kolorektaalisyövän sairastaneiden CEA-merkkiaineen seuranta aikaistaa jonkin verran etäpesäkkeiden havaitsemista ja lisää sen todennäköisyyttä, että etäpesäke voidaan leikata. Samanaikaisesta rutiininomaisesta kuvantamistutkimuksista ei ollut hyötyä.

Sirkku Jyrkkiö

Purukumi nopeuttaa suolen toipumista keisarileikkauksen jälkeen

Aikaisemmat havainnot siitä, että purukumin pureskelu vatsaontelon avoleikkauksen jälkeen nopeuttaa potilaan suolen toipumista leikkauslamasta, vahvistuivat kahdessa samaan aikaan tehdyssä meta-analyysissa. Satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa selvitettiin, miten nopeasti potilaan ruuansulatuskanavan toiminta käynnistyi keisarileikkauksen jälkeen.

Pertti Kirkinen

ASA:n leikkauksenaikainen käyttö ei vähentänyt sydäninfarkteja

Yli 100-vuotias asetyylisalisyylihappo (ASA) on mainio päänsärkylääke ja prostaglandiini-inhibiittorina tuttu verihiutaleiden aggregaation estäjä. Jälkimmäisen mekanismin keksi englantilainen John Vane ruotsalaisten kollegojen kanssa ja sai Nobelin palkinnon vuonna 1982. Sen jälkeen ASA:aa on käytetty viljalti mm. aivoverenkierron parantamisessa, sydäninfarktin estossa riskipotilailla sekä nyt myös syövän estossa. Uusia käyttöaiheita ASA:lle putkahtaa esiin vähän väliä. Nyt testattiin yleiskirurgian postoperatiivisia sydäntapahtumia eli sydäninfarktin estoa leikkauksenaikaisella ASA:lla.

Hannu Paajanen

Syöpäpotilaan palliatiivisesta hoidosta tulisi päättää ajoissa

Syöpäpotilaiden hoito on haasteellista: onkologisten hoitojen teho on rajallinen, mutta hyviäkin hoitotuloksia on mahdollista saada. Samalla potilasta pitäisi kuitenkin valmistella siihen, että hoidon tulokset ovat rajallisia ja kuoleman vaara väijyy nurkan takana. Palliatiivisen hoidon ja hoidonrajausten päättäminen on vaativa ja haasteellinen tehtävä, joka pitäisi tehdä ajoissa. Valitettavasti näin ei useimmiten tapahdu.

Heikki Ekroos

Parantaako ASA myös paksusuolisyövän ennustetta?

Kun potilas saa syöpädiagnoosin, hänen kysymyksensä hoitavalle lääkärille kuuluu: mitä minä itse voin tehdä taudin voittamiseksi? Lääkäri määrää paksusuolisyövässä leikkauksen ja adjuvanttisolusalpaajan ja peräsuolisyövässä joskus sädehoidon, mutta riittääkö se? Yli satavuotias verihiutaleiden aggregaatiota estävä asetyylisalisyylihappo (ASA) näyttää parantavan myös imusolmukkeisiin levinneen kolorektaalisyövän ennustetta, joten pitäisikö kaikille potilaille määrätä myös ASA:a, kuten sydäninfarktin jälkihoidossa? Muutamassa aiemmassa tutkimuksessa ASA:n teho eloonjäämisennusteen parantamisessa oli jopa 30 %:n luokkaa. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin luokan I HLA-antigeenin ilmentymisen vaikutusta tähän ASA:n syöpäsolujen kasvua estävään mekanismiin.

Hannu Paajanen

Peyronien taudin kroonisen vaiheen nykyhoito

Peyronien tauti on useimmiten fibroottisen plakin muodossa peniksen paisuvaiskudosta ympäröivää kalvoa, tunica albugineaa, vaurioittava sairaus. Sen esiintyvyydeksi arvioidaan 3-9 % miesväestöstä. Tämän synnyltään ja patofysiologialtaan suurelta osin tuntemattoman taudin epävakaan ja usein kivuliaan alkuvaiheen hoitoon on käytössä lukuisia tutkimusvaiheessa olevia sekä konservatiivisia että mini-invasiivisia hoitomenetelmiä. Stabiilissa vaiheessa oleva tauti, johon liittyy peniksen invalidisoiva epämuodostuma ja/tai lääkehoidolle resistentti erektiohäiriö, voidaan hoitaa tehokkaasti vain leikkauksella. Taudin monet ilmenemismuodot ovat johtaneet siihen, että tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivaa standardileikkausta ei ole. Valittavana on kolme perusmenetelmää, joilla kullakin on keskinäiset variaationsa. Leikkauksen päätavoite on toiminnan palauttaminen, ei taudin alkua edeltävään tilaan pyrkiminen. Tuore kokooma-artikkeli asiasta perustuu 61 PubMed-tietokannasta valittuun ja analysoituun julkaisuun vuosilta 1984-2013.

Ossi Lindell

Ovatko ACE:n estäjät ja sartaanit yhtä tehokkaita diabeetikoilla?

ACE:n estäjät ja sartaanit vaikuttavat hieman eri tavalla reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään, mutta niiden edullista vaikutusta sydäntapahtumiin on pidetty hyvin samankaltaisena. Nyt uusi laajojen tutkimusten jälkianalyysi asettaa tämän käsityksen ainakin diabeetikoilla kyseenalaiseksi.

Juhani Airaksinen

Vajaatoimintatahdistin tehokas - jos hoidon aihe on oikea

Vajaatoimintatahdistin synkronoi kammionsisäisen johtumishäiriön aiheuttamaa epätaloudellista kammioseinämien supistelua. Se helpottaa useiden tutkimusten mukaan vajaatoimintaoireita ja parantaa ennustetta vaikeaoireisessa vajaatoiminnassa. Nyt julkaistun pitkäaikaisseurannan mukaan tämä tahdistusmuoto vähentää myös kuolleisuutta oikein valituilla oireettomilla ja vähäoireisilla potilailla.

Juhani Airaksinen

Hoitamaton uniapnea on naisilla aivotapahtuman riskitekijä

Tiedetään, että hoitamaton uniapnea on sydän- ja verisuonitapahtumien riskitekijä. Miehillä on tästä jo aiempaa näyttöä, varsinkin aivotapahtumista. Naisten riskeistä on nyt saatu uutta tietoa.

Heikki Ekroos

Alle 65-vuotiaat hyötyvät radikaalista prostatektomiasta eniten

Valtaosa eturauhassyövistä on taudin toteamisvaiheessa paikallisesti rajoittuneita ja siten eri hoitomenetelmin hyvin käsiksi päästävissä. Ratkaistavaksi jää, valitaanko potilaan hoidoksi radikaali prostatektomia vai sädehoito, vai jäädäänkö tautia seuraamaan. Leikkaushoitoa ja seurantaa vertailevan skandinaavisen SPCG-4-tutkimuksen pidennetyn seurannan tulosten analyysi vahvistaa aikaisemman havainnon prostatektomialla saavutettavasta merkittävästä elinajan pitenemisestä.

Ossi Lindell

Sepsiskuolleisuus vähentynyt Australiassa

Tuoreessa retrospektiivisessa katsauksessa selvitettiin väestötasolla sepsiksen ja septisen sokin ennustetta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Sepsis on edelleen teho-osastoilla tärkein kuolinsyy, ja on epäselvää että onko sen ennuste muuttunut viime vuosikymmenen aikana. Australialaiset vahvistettuna suomalaisella tutkijalla raportoivat vuosien 2000-2012 aikana 101 064 sepsispotilaan ennusteen 171 teho-osastolla. Absoluuttinen kuolleisuus laski tutkimusaikana 35 %:sta 18,4 %:iin.

Hannu Paajanen

Tulehduskipulääkkeet ja eteisvärinäriski - mitä tämä merkitsee?

Hollantilaiset tutkijat havaitsivat, että tulehduskipulääkkeiden käyttö liittyy eteisvärinän ilmaantuvuuteen. Tulos julkistettiin valtakunnallisissa medioissa, joten artikkeliin kannattaa paneutua.

Markku Kauppi

Radiotaajuusablaatio tehokas Barrettin matala-asteisessa dysplasiassa

Hollantilaistutkimuksen mukaan radiotaajuusablaatio on ylivoimainen hoitomuoto matala-asteisessa ruokatorven alaosan Barrettin dysplasiassa. Amsterdamilaiset tutkijat satunnaistivat joko radiotaajuusablaatioon (n = 68) tai seurantaan 68 Barrett-potilasta, joilla kaikilla oli matala-asteinen dysplasia. Potilaita seurattiin 3 vuoden ajan. Päätemuuttujana oli dysplasian muuttuminen vaikeaksi tai karsinoomaksi.

Hannu Paajanen

Varovasti happea lihaville potilaille

Järkevä hapen annostelu keuhkopotilaille alkaa olla jo rutiinia. Valitettavasti ensihoito ja päivystykset kiertävät usein happiruuvia liikaa potilaille, joilla ei ole tiedossa mitään sairauksia, seurauksena hiilidioksidiretentio, eli ongelmia. Varsinkin lihavilla potilailla tätä näkee liian usein.

Heikki Ekroos