Sildenafiili näyttää tehoavan kuukautiskipuihin

Erektiolääkkeenä tunnettu sildenafiili 100 mg:n annoksena helpotti tutkimuksessa primaarisesta dysmenorreasta kärsivien naisten kipuja paremmin kuin lumelääke. Lääkkeet annettiin emättimeen 1.-3. vuotopäivänä tilanteessa, jossa potilaan arvioima kivun VAS-arvo ylitti tason 90. Neljän tunnin seurannan aikana lumelääke pienensi arvon 60:een ja sidenafiili 15:een. Sildenafiilia saaneiden naisten kohtuvaltimon dopplertutkimuksella mitattu virtausvastus pieneni merkitsevästi.

Pertti Kirkinen

Kirurgeja tarvitaan muihinkin kuin yliopistosairaaloihin

Yhdysvalloissa terveysviranomaiset ovat arvioineet, että hyvän kirurgisen hoidon edellytys on 9-10 yleiskirurgia 100 000:ta asukasta kohti. Erikoissairaanhoito ja leikkaukset kuitenkin keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, ja toisaalta nuoret kirurginalut tahtovat jäädä yliopistokaupunkeihin. Lisäksi koulutuksen kapeutuminen vähentää yleiskirurgista osaamista. Ongelma on tuttu harvaan asutuissa maissa, kuten Suomessa.

Hannu Paajanen

TNF:n salpaajia käyttävät potilaat hyötyvät metotreksaatista

Monet autoimmunisairauksien hoitoon käytettävät biologiset lääkkeet ovat TNF-:n monoklonaalisia vasta-aineita. Näitä TNF:n salpaajia kohtaan voi kehittyä lääkevasta-aineita, jolloin vaarana ovat tehon menetys ja haittavaikutusten lisääntyminen. Metotreksaatin ja autoimmuunisairauksien hoitoon käytettävien vastaavien perinteisten lääkkeiden samanaikainen käyttö näyttää vähentävän lääkevasta-aineiden muodostumista.

Markku Kauppi

Toimintakyvyn ja kognition kohorttitrendit

Ihmiset elävät vanhemmiksi, mutta toteutuuko Friesin teoria sairauksien pakkautumisesta entistä lyhyemmälle ajanjaksolle elämän loppupäähän? 1980- ja 1990-luvuilla tehdyissä kohorttiseurannoissa ihmisten toimintakyky näyttää parantuneen, mutta 2000-luvulla on alkanut tulla jo toisenlaisiakin tutkimustuloksia. Kohortti kohortilta parantunut vanhusten toimintakyky ei enää kehitykään yhtä suotuisasti, vaan jopa päinvastaisia merkkejä on ollut näkyvissä.

Kaisu Pitkälä

Vanhenevan miehen oireeton nivustyrä - leikkaukseen vai ei?

Maailmassa on tehty kaksi prospektiivistä tutkimusta, joissa vähäoireinen nivustyräpotilas satunnaistettiin joko seurantaan tai leikkaushoitoon. Ensimmäinen julkaistiin Brittein saarilta vuonna 2006 ja siinä suositeltiin leikkaushoitoa. Toinen tehtiin Pohjois-Amerikassa samana vuonna ja siinä taas suositeltiin seurantalinjaa. Tulokset siis jättivät taas kliinikolle lantinheiton vastaukseksi. Nyt amerikkalaisen potilaskohortin pitkäaikaistulokset on analysoitu uudelleen seitsemän vuoden seurannan jälkeen, ja tulos muuttuikin leikkaushoidon suuntaan suotuisaksi.

Hannu Paajanen

Aliskireeni ei vaikuta sepelvaltimotaudin etenemiseen

Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän aktivaatio edistää valtimotautien kehittymistä. Koe-eläintutkimusten perusteella reniiniaktiivisuuden vähentämisen on puolestaan arveltu voivan vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotautiin. Valitettavasti uuden tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei tähänkään mekanismiin vaikuttamalla voida hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä.

Juhani Airaksinen

Pitkä EKG-rekisteröinti tehostaa eteisvärinän seulontaa aivoinfarktin jälkeen

Kohtauksellinen eteisvärinä on yleinen aivoinfarktin syy, vaikka näyttö sen osallisuudesta infarktin syntyyn jää monesti puuttumaan. Eteisvärinäkohtaukset lisäävät aivoinfarktin riskin viisinkertaiseksi ja kaksinkertaistavat aivoinfarktin toistumisen riskin. Eteisvärinän seulonta akuutin aivoinfarktin jälkeen näyttää tuoreen englantilaistutkimuksen mukaan onnistuvan 7 vrk:n EKG-rekisteröinnillä paremmin kuin perinteisillä menetelmillä.

Päivi Hartikainen

Ketamiini tehoaa masennukseen sähköhoidon veroisesti

Ketamiini on alun perin nukutusaineeksi kehitetty, kilpailematon NMDA-reseptorin antagonisti, jota on käytetty hoitoresistentin masennuksen kokeellisena lääkkeenä yli kymmenen vuoden ajan. Ketamiinia annetaan laskimoon hitaana infuusiona, ja useissa pienehköissä satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa hoitokerran jälkeisellä viikolla sen teho Cohenin d-lukuna ilmaistuna on vaihdellut välillä 0,6-1,5.

Tero Taiminen

Testosteronitutkimuksen eettinen pohja herättää kysymyksiä

Arvovaltainen New England Journal of Medicine julkaisi tutkimuksen, jonka eettisiä lähtökohtia voi ihmetellä. Testosteroniaineenvaihdunnan ja testosteronigeelin ominaisuuksien selvittämiseksi nollattiin 400 terveen 20-50-vuotiaan miehen oma gonadisteroidituotanto goseriniililla ja osalle heistä annettiin vaihtelevaa testosteronigeelianosta ja osalle lumegeeliä päivittäin neljän kuukauden ajan. Lisäksi puolet miehistä sai aromataasinestäjää estämään testosteronin metaboloitumista estradioliksi. Tutkimuksessa seurattiin hormoniarvoja, rasvakudoksen ja lihasmassan muutoksia ja kyselytutkimuksin seksuaalisia toimintoja.

Pertti Kirkinen

Suomalaiskirurgit voivat jälleen olla ylpeitä

Takavuosina nuori kirurgi sai oppinsa pitkälti seniorikirurgin leikkauksia seuraten ja kahvihuoneen mielipiteitä uskoen. Seniorien kanssa käydyt keskustelut ovat vieläkin tärkeitä, mutta pelkästään niiden perusteella ei enää pitäisi hoitopäätöksiä tehdä. Lääketiede nojaa yhä enemmän tutkimusnäyttöön. Paras tutkimustieto kirurgian tehosta saadaan yleensä satunnaistetuista, prospektiivisista hoitosarjoista. On arvioitu, että ennen 1990-lukua vain 5-15 % kirurgian tiedoista perustui A-tason tutkimusnäyttöön (Uhl ym. 2000). Prospektiivisen, satunnaistetun hoitosarjan tekeminen kirurgiassa pitkine seuranta-aikoineen on hidasta ja vaivalloista kiireisille kirurgeille. Nyt alkavat ajat muuttua.

Hannu Paajanen

Onko pääpelillä vaikutusta aivoihin?

Jalkapallossa pallon puskeminen päällä on olennainen osa peliä. Jotkut pelaajat pelaavat palloa päällä merkittävästi enemmän kuin toiset. Aiemmin on osoitettu, että toistuvat urheiluun liittyvät aivoruhjeet voivat vaikuttaa aivojen morfologiaan ja kognitiiviseen toimintaan; klassinen esimerkki on dementia pugilistica. Aivokontuusioita ei pallon puskemiseen yleensä liity, mutta onko toistuvalla pääpelillä haitallisia vaikutuksia?

Roberto Blanco Sequeiros

Miten kliininen tutkimus ennustaa uniapneaa

Uniapnean esiintyvyys kasvaa koko ajan, ja lääkärit joutuvat päivittäin arvioimaan, onko potilas lähetettävä jatkotutkimuksiin. Käypä hoito -suosituksen mukaan lähetteeseen vaaditaan vähintään kaksi seuraavista oireista: päiväväsymys, poikkeava nukahtelu, pitkään jatkunut äänekäs kuorsaus, hengityskatkoksia toisen henkilön toteamana, aamupäänsärky, toistuvat yölliset heräämiset tukehtumisen tunteeseen, uniapneaan mahdollisesti liittyvä muistihäiriö tai mielialahäiriö tai epäily lihavuuteen liittyvästä ventilaatiovajauksesta.

Heikki Ekroos

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030