Virtsarakon ilmatäyttö päihittää huuhtelunesteen hematuriadiagnostiikassa

Barcelonalaisklinikassa on innostuttu käyttämään diagnostisessa kystoskopiassa virtsarakon laajentamiseen ilmaa huuhtelunesteen asemesta, vaikka menetelmä ehdittiin kuopata jo vuosisata sitten epäfysiologisena, epäkäytännöllisenä ja ilmaemboliariskin aiheuttavana. Syitä menetelmän paluuseen ovat sen suuri tarkkuus hematuriadiagnostiikassa, käytön helppous, hyvä näkyvyys ja potilaiden jälkivaivojen vähäisyys. Ilmakystoskopia koki tosin uuden tulemisensa jo 1980-luvulla, kun käyttöön saatiin taipuisat kystoskooppit.

Ossi Lindell

Kun leikkauspotilaan sydän pysähtyy

Sydämenpysähdys ja elvytys leikkauksen aikana tai jälkeen ovat aina hoitoyksikölle haaste, ja tulokset vaihtelevat potilaan perussairauden mukaan. Elektiivisessä kirurgiassa tapahtuu 1-5 sydämenpysähdystä tuhatta leikkausta kohti. Muualla kuin sairaalassa sattuneen sydämenpysähdyksen yleisin syy on rytmihäiriö, kun taas kirurgisella potilaalla usein sydämenpysähdystä edeltävät hypotensio, eletrolyyttihäiriöt, sokeritasapainon muuttuminen, hengityksen vajaatoiminta ja sepsis - kaikki tuttuja ongelmia erityisesti vanhusten leikkausten jälkeen.

Hannu Paajanen

Lääkkeet tehoavat uuden laskimotukoksen ehkäisyssä

Meta-analyysi laskimotukoksen uusiutumisen ehkäisytutkimuksista ei yllätä, vaan lääkehoito päihittää seurannan. Kunnianhimoiseen analyysiin otettiin 12 tutkimusta, joissa tukosten ehkäisy oli ollut käytössä vähintään 3 kuukauden ajan noin 12 000 potilaalla. Tutkimuksissa lääkkeinä oli käytetty varfariinia, rivaroksabaania, apiksabaania ja asetyylisalisyylihappoa sekä jo käytöstä poistettua ksimelagatraania.

Marko Vesanen

Keinoavusteisen lisääntymisen tulokset ovat vakiintumassa

Raskausluvut keinoavusteisia lisääntymismenetelmiä käytettäessä näyttävät vakiintuneen niissä Euroopan maissa, joissa raportointi on klinikkakohtaista ja järjestelmällistä. Vuonna 2009 koeputkihedelmöityksistä raskauteen johti noin 30 % ja elävän lapsen syntymiseen hieman tätä pienempi osuus. Hiljalleen yleistyneen intrasytoplasmaattisen hedelmöityksen tulokset olivat hieman huonommat.

Pertti Kirkinen

Akuutille aitiopaineoireyhtymälle altistavat tekijät prostatektomiassa

Kun radikaalin robottiavusteisen prostatektomian anestesiasta juuri herännyt potilas valittaa pohjekipua, joka ei ole voimakkaillakaan analgeeteilla hallittavissa, pitäisi hoitavan lääkärin hälytyskellojen soida. Tämän oireen takana voi olla harvinainen mutta vakava komplikaatio, akuutti alaraajan aitiopaineoireyhtymä. Tilan esiintymistiheydeksi jalat ylös telineille kohotettuina tehdyn kirurgisen toimenpiteen jälkeen on arvioitu yksi tapaus 3 500:aa toimenpidettä kohti.

Ossi Lindell

Kannattaako sappitiet kuvata laparoskooppisen kolekystektomian yhteydessä?

Laparoskooppinen sappileikkaus on ollut rutiinia jo yli 20 vuotta, mutta siihen liittyy yhä yli kaksinkertainen vakavien sappitiehytvaurioiden riski avoleikkauksen vauriolukuihin verrattuna: riski avoleikkauksessa on noin 0,1-0,2 % ja tähystyskirurgisessa sappirakon poistossa on 0,5-0,8 %. Amerikkalaistutkimus selvitti, miten sappiteiden kuvaus vaikuttaa näiden vaurioiden esiintymiseen.

Hannu Paajanen

Bronkiaalisella termoplastialla pitkäaikainen teho vaikeaan astmaan

Bronkiaalinen termoplastia on menetelmä, jossa keuhkoputkia kuumennetaan sisäisesti radiotaajuudella 10 sekunnin ajan. Käsittely tehdään eri puolille bronkuspuustoa ja toistetaan kolme kertaa. Tarkoituksena on tuhota sileää lihasta, niin että tilalle muodostuu sidekudosta. Menetelmä sopii vain vaikeaan astmaan ja on siis vain harvojen potilaiden hoitoa. Lyhyen ajan teho on jo osoitettu, ja nyt on saatu näyttö turvallisuudesta ja pitkäaikaistehosta.

Heikki Ekroos

Parantaako varhainen leikkaus mitraalivuodon ennustetta?

Oireettoman vaikean rakenteellisen mitraalivuodon hoitosuositukset ovat perustuneet lähinnä vuodon aiheuttaman vasemman kammion laajentumisen ja pumppaustoiminnan lamaantumisen asteeseen. Nyt laaja rekisteriselvitys viittaa siihen, että oireettoman vaikean läpän rakennevian välittömän korjausleikkauksen pitkäaikaistulokset ovat paremmat kuin nykysuositusten mukainen leikkauksen lykkääminen ja oireiden tai toimintahäiriöiden odottaminen.

Juhani Airaksinen

Ulosteensiirto hoitona - missä mennään?

Suolisto on ihmisen suurin immunologinen elin, mutta vanhuksilla suolistofloora muuttuu ja vanhan ihmisen vastustuskyky heikkenee muistakin vanhenemiseen liittyvistä syistä. Tervettä suolistoflooraa muuttavat iän lisäksi mm. antibiootit ja PPI-lääkkeet. Ympärivuorokautisessa laitoshoidossa noin joka kuudes asukas on erilaisilla antibioottikuureilla tai jatkuvassa antibioottiestohoidossa. Vanhuksilla esiintyy toistuvia Clostridium difficile -infektioita. Ensimmäinen tapausselostus ulosteensiirrosta näiden infektioiden hoidossa julkaistiin jo 1984, ja sen jälkeen aiheesta on tehty useita tutkimuksia, suurin Suomessa (n = 59).

Kaisu Pitkälä

Lenalidomidi varhaisen myelooman hoidossa

Myelooma voi tulla diagnosoiduksi vaiheessa, jossa se ei aiheuta vielä vakavia oireita kantajalleen, vaikka diagnoosi olisikin kiistaton. Tällainen vaihe kestää joskus vuosia ennen myelooman päätetapahtuman, esimerkiksi merkittävän anemian tai luustomuutosten, kehittymistä. Liipaisinsormen herkkyyttä hoidon suhteen testattiin espanjalaistutkimuksessa, jossa potilaiden hoito aloitettiin jo tässä oireettomassa vaiheessa.

Marko Vesanen

Lääkärin kokemus ei vaikuta kuvantamistutkimusten käyttöön päivystyksessä

Lähes puolet erikoissairaanhoidon potilaista tulee hoitoon päivystyksen kautta ja lähes puolelle päivystyspoliklinikoille tulevista potilaista tehdään kuvantamistutkimus. Kuvantamistutkimusten kustannusvaikutus on valtava, ja lisäksi niiden määrä on lisääntymässä. Voisi ajatella, että päivystysklinikan lääkärin kokemuksella olisi vaikutusta tilattavien tutkimusten määrään ja laatuun, mutta näin ei näytä olevan.

Roberto Blanco Sequeiros

Omaishoitajien ryhmäinterventioiden vaikuttavuudesta lisää näyttöä

Omaishoitajille suunnattujen tukien vaikuttavuudesta on tehty runsaasti satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Ryhmäinterventioita on tehty monella tavalla, kouluttaen ja ohjaamalla omaishoitajia, ryhmäterapiana ja osana muuta annettua tukea. Interventioiden on osoitettu vähentävän omaishoitajien masentuneisuutta, parantavan heidän elämänlaatuaan ja kykyään sopeutua tilanteeseensa.

Kaisu Pitkälä

Aivokuvaus ennustaa psykoterapian ja lääkkeen tehoa masennuspotilaalla

WHO on arvioinut, että vuonna 2020 masennus on toiseksi tärkein toimintakykyä rajoittava sairaus maailmassa. Masennukseen on olemassa lukuisia biologisia ja psykologisia hoitomuotoja. Pulmana on se, että vain alle 40 % potilaista toipuu ensimmäiseksi valitun hoitomuodon avulla. Luotettavaa keinoa ennustaa, kuka potilaista hyötyy mistäkin hoitomuodosta, ei ole. Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, ennustaako masentuneiden potilaiden eri aivoalueiden poikkeava aktiivisuus vastetta kognitiiviseen psykoterapiaan tai lääkehoitoon.

Tero Taiminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030