Munuaisenluovutuksen riskit

Munuaissiirre voidaan ottaa joko vainajalta tai elävältä luovuttajalta. Jälkimmäisessä on ongelmana, aiheuttaako luovutus riskin luovuttajalle. Toisaalta siirtojonot ovat kaikkialla pitkät ja tarve munuaisensiirtoon sukulaiselta on suuri.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Streptokinaasi ja vaaraton ristiselkäkipu

Streptokinaasilla hoidettavat infarktipotilaat voivat saada voimakkaan, selittämättömän ristiselkäkivun. Toistaiseksi on julkaistu kuusi tällaista sivuvaikutustapausta, ja nyt leicesteriläiskollegat raportoivat viiden potilaan sarjan. Lyhyessä kirjeessä päätoimittajalle he mainitsevat potilaiden saaneen tavanomaisen streptokinaasihoidon aikana hyvin voimakkaan ristiselkäkivun, joka hellitti, kun infuusio keskeytettiin. Selkäkivun syy on epäselvä, mutta kipu saadaan lakkaamaan lopettamalla infuusio ja vaihtamalla kudosplasminogeeniaktivaattoriin. Kirjoittajat esittävät kuitenkin vaihtoehtona, että streptokinaasi-infuusio viedään loppuun ja potilas saa tarvittaessa analgeettia. Mikäli kyseessä ei ole aortan dissektio, infuusio voidaan siis antaa kokonaan, mikä potilaan kokonaistilanteeseen nähden varmaan on viisasta, varsinkin kun kyseessä on kuitenkin vaaraton streptokinaasin aiheuttama sivuvaikutus. (RP)

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Botulinustoksiini

Clostridium botulinum on anaerobinen bakteeri, jonka erittämä neurotoksiini on yksi luonnon potenteimpia myrkkyjä. Immunologisesti erilaisia neurotoksiineja tunnetaan seitsemän. Yhtä näistä, botulinustoksiini A:ta, käytetään lääketieteellisesti hyväksi. Toksiinin injektio suoraan lihakseen aiheuttaa 2-20 päivän aikana alkavan ja 2-4 kuukautta kestävän hermovaurion. Hermotus palaa vähitellen lihakseen terminaalisen aksonin kasvaessa takaisin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

HIV-diagnoosi syljestä

Kehitysmaissa joudutaan turvautumaan resurssien puutteessa poikkeuksellisiin menetelmiin myös HIV:n diagnostiikassa. Syljestä tehtävä HIV-vasta-ainemääritys ELISA-menetelmällä on yksi niistä. Amerikkalainen tutkijaryhmä tutki yhdessä Myanmarin (entisen Burman) terveysviranomaisten kanssa sylkitestin toimivuuden. Sylkinäytteet ja tavanomaiset verinäytteet tutkittiin 479 HIV-tartunnan riskiryhmiin kuuluvaa ja 1 039 muuta henkilöä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pneumonian diagnostiikka kehitysmaissa

Kehitysmaiden suurimpia ongelmia on pätevän terveydenhuoltohenkilökunnan puute. Siksi on etsittävä ratkaisuja, joilla potilaita voidaan luokitella vaativaa tai vähemmän vaativaa hoitoa tarvitseviin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Talousvesiin liittyvät mikrobiologiset ja kemialliset riskit

Syksystä 1989 lähtien Suomessa on ollut seitsemän vesijohtovesien aiheuttamaa epidemiaa, joissa on sairastunut yli 6 000 ihmistä. Tämä osoittaa, että mikrobiologiset riskitekijät ovat edelleen talousveden laatuongelmista tärkeimpiä, vaikka mahdollisesti karsinogeenisista kemiallisista aineista puhutaankin eniten. Veden desinfiointia on prosessissa muodostuvien kemikaalien pelossa jopa vähennetty, mikä taas on ollut syynä ainakin kahteen epidemiaan.

Leena Hiisvirta

Viimeisten elinvuosien hoitokustannukset - miten saada resurssit riittämään

Vanhusten tulevaa palvelutarvetta on arvioitu monilla tahoilla ja useiden teorioiden avulla. Varmoja tekijöitä laskelmissa ovat ikääntyneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kasvu sekä talouslaman loputtua tuleva työvoimapula. Kaikki laskelmat ennustavat yhteiskunnalle lähivuosikymmeninä kasvavia kustannuksia, ellei palvelujärjestelmää uudisteta. Tärkeitä ovat muun muassa itsenäistä selviytymistä edistävät ratkaisut. Niukat resurssit tulee suunnata harkitusti.

Heikki Takkunen Antti Apajalahti

Psykoterapiapalvelujen kehittämistarpeet Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä

Psykoterapia on olennainen osa psykiatrista erikoissairaanhoitoa, ja sen sovellutukset ulottuvat myös perusterveydenhuoltoon. Psykoterapian alueellista tarvetta ei kuitenkaan tunneta riittävästi. Psykiatrian yksiköiden henkilökunnalle suunnatun kyselytutkimuksen perusteella Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä on psykoterapian ja psykoterapianomaisen vuorovaikutuksen keinoin tyydytetty noin kolmannes väestötutkimusten perusteella arvioidusta keskusteluhoidon tarpeesta. Mikäli tavoitteeksi asetetaan, että arvioituun keskusteluhoidon tarpeeseen vastataan varsinaisella psykoterapialla, olisi nykyisillä palveluilla tyydytetty vain 7 % tarpeesta. Jotta palveluja voitaisiin tarjota riittävästi, tulee työntekijöille järjestää lisäkoulutusta, josta suuri osa kyselyyn vastanneista ilmaisi olevansa kiinnostunut. Erityisen tärkeäksi haasteeksi nähdään kriisihoidon kehittäminen.

Jarmo Kontunen Hannu Koponen Pekka Ruohonen

Sairaanhoitopiirien käyttömenot pienenevät lähes miljardilla

Sairaanhoitopiirit ovat tämän vuoden budjeteissaan leikanneet käyttömenojaan kovalla kädellä. Viime vuoden alkuperäisiin talousarvioihin verrattuna sairaanhoitopiirien, HYKS:n ja Lastenlinnan käyttömenot pienentyvät noin miljardilla markalla. Lakkautettavien virkojen määrä liikkuu ainakin sadoissa. Eniten supistuvat erilaiset tukipalvelut. Lääkärien virkoja lakkautetaan kymmeniä. Henkilöstökulujen vähentämiseksi sairaanhoitopiireissä on neuvoteltu mm. lomarahojen pienentämisestä tai niistä luopumisesta, talkootöistä ja lomautuksista. Epävirallisissa neuvotteluissa on esitetty mitä moninaisimpia malleja vuosiloman muuttamisesta palkattomaksi virkavapaaksi, työajan lyhentämisestä ja vastaavasta palkanalennuksesta tai syrjäseutulisistä luopumista.

Vesikauhu Suomessa 1988-89

Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tutkijat raportoivat skandinaavisessa alan lehdessä yhteenvedon viime vuosikymmenen lopun vesikauhuepidemiasta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Cave! Ei propofolia pikkulapsille

Oxfordilaispediatrit raportoivat huolestuneina viiden pikkulapsen kuolemantapaukset, joihin he epäilevät olleen osasyynä propofolin. Lapset olivat iältään 35 kk, 16 kk, 22 kk, 1 kk ja 6 vuotta ja kaikki tarvitsivat teho- ja respiraattorihoitoa ylähengitystietulehduksen aiheuttaman hengitysvajauksen hoitoon. Vastaavaa hoitoa on kyseisessä sairaalassa viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana tarvinnut 79 lasta, mutta vain nämä viisi lasta kuolivat. Yhteistä näille lapsille ja erotuksena aiemmille oli, että kaikki saivat sedaation ylläpitämiseen propofoli-infuusiota, joka on vallannut alaa aikuisten tehohoidossa. Infuusionopeus oli verraten suuri, 7,5-10 mg/kg tunnissa, mikä ylittää aikuisten suositusrajat (ad 4 mg/kg/t). Kirjoittajat pitävätkin suurta annosnopeutta osasyynä siihen, että lapsille kehittyi metabolinen asidoosi, joka ei reagoinut hoitoon. Todennäköisesti sen aiheutti propofoli-infuusion mukana tuleva suuri lipidimäärä, jota maksa ei kykene metaboloimaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lämpimiä tunteita

Nature-lehden tieteispakinoitsija Daedalus pohtii ihmisten ambivalenttia suhtautumista lämpöenergiaan. Useimmathan kuluttavat runsaasti jouleja (aiemmin kaloreita) fossiilisten polttoaineiden muodossa, mutta pelkäävät niitä ruoassa. Tämä ristiriita voitaisiin välttää tuottamalla lämpöä lisää aineenvaihdunnan kautta. Ikävä kyllä, ihmiskeho lisää lämmöntuotan- toaan vain vasteeksi kovin epämiellyttäviin ärsykkeisiin, kuten infektioihin ja liikuntaan. Laihialainen sairaalalämmitysjärjestelmä, jossa kuumepotilasta siirretään huoneesta toiseen, ei siis näytä toimivalta laajemmissa puitteissa. Daedalus kiinnittää huomiota seikkaan, että alkoholi laajentaa ihon verisuonia ja saa aikaan lämmöntunteen. Se aiheuttaa lämmönhukkaa ja sisäiset energiavarat saattavat loppua nopeasti, joten Pyhä Bernhardt konjakkitynnyreineen voi olla vaaraksi lumessatarpojalle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Taskulämmin lidokaiini puree parhaiten

Hammaslääkärit kuulemma ovat ottaneet tavaksi lämmittää paikallispuudutteen ennen infiltraatiota, koska kokemusperäisesti tämä vähentää puuduttamisen aiheuttamaa kipua. Muutkin hajaraportit ovat puhuneet samaa kieltä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Patogeeninen Mycoplasma penetrans HIV-potilailla

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on tehnyt kovasti työtä selvittääkseen mykoplasmojen osuutta aidsin kehittymisessä. Ollaan nimittäin ajateltu, että jokin muu mikrobi myötävaikuttaisi HIV-infektion muuttuessa aidsiksi. Pari vuotta sitten samainen tutkijaryhmä löysi aids-potilaiden virtsasta omituisen mykoplasmalajin, jolla on erityinen tarttumiskärki. Toisin kuin muut, lähinnä kommensaaleiksi laskettavat mykoplasmalajit, tämän Mycoplasma penetrans -bakteerin on havaittu aiheuttavan seroresponssin aids-potilailla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Drakunkuloosi saatu kuriin Ghanassa

Drakunkuloosi on guineamadon aiheuttama tauti, jota esiintyy tropiikissa Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Intiassa. Tartunta saadaan kontaminoituneen veden välityksellä. Larvamuodossa mato tunkeutuu suoliston kautta elimistöön ja pesiytyy iholle. Mato voi kehittyä ihon alla jopa metrin pituiseksi, joskin sen halkaisija on vain muutamia millimetrejä. Tauti on pahimmillaan kivulias ja heikentää huomattavasti potilaiden yleistilaa. Ihminen on ilmeisesti madon ainoa väli-isäntä, joten jopa drakunkuliaasin eradikaatio saattaisi periaatteessa jopa onnistua.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Terveydenhuoltojärjestelmän muutokset sairaalan kannalta Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa

Julkista terveydenhuoltoa uudistetaan perusteellisesti monissa maissa. Artikkelissa tarkastellaan muutoksia ja niiden vaikutuksia suomalaisen sairaalan näkökulmasta ja verrataan niitä ennen kaikkea Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa tapahtuneisiin muutoksiin. Näkökulmaksi on tarkoituksella valittu perinteisestä poiketen liikkeenjohdollinen näkökulma.

Esa-Matti Tolppanen

Ongelmakeskeinen opetusmalli Harvard Medical Schoolissa Havaintoja suomalaisen lääkärikouluttajan silmin

Harvard Medical Schoolissa siirryttiin perinteisestä didaktiivisesta opetusmallista ongelmakeskeiseen opetukseen vähitellen vuosien 1985 ja 1987 välillä. Muutoksen taustalla oli dekaani tri Alan Tosteson, joka oivalsi muutoksen tarpeellisuuden koulutettaessa lääkäreitä muuttunutta amerikkalaista yhteiskuntaa varten. Uusi opetusmalli on muuttanut opettajan opinto-ohjaajaksi ja opiskelijan aktiiviseksi ryhmätyöskentelijäksi.

Hannu Paimela

Nivelreumakirurgian järjestelyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Vuoden 1991 loppuun asti Pirkanmaan sairaahoitopiirin asukkaiden nivelreumakirurgiasta vastasi Tampereen yliopistollisen sairaalan lisäksi myös Reumasäätiön sairaala. Valtionosuusuudistuksen vuoksi nämä hoidot ovat vähitellen kokonaan siirtymässä TAYS:aan ja siinä Pikonlinnan sairaalaan, jonka reumakirurgian yksikköä parhaillaan uudistetaan ja laajennetaan.

Matti U.K. Lehto

Työterveyshuollon kattavuus, järjestämistapa ja lääkärissäkäynnit Suomessa 1991

Valtakunnallinen haastattelututkimus osoitti, että työikäisestä väestöstä yrittäjien työterveyshuolto on edelleen heikoimmin järjestetty. Sen sijaan aiempi havainto, että työterveyshuoltoon kuuluminen lisäisi terveyspalvelujen käyttöä, ei tässä tutkimuksessa saanut vahvistusta. Työssä käyvä väestö näyttää käyttävän työterveyshuollon palveluja terveyskeskuspalvelujen sijasta. Tämä on myös otettava huomioon suunniteltaessa väestövastuista perusterveydenhuoltoa.

Veijo Notkola Kaj Husman Eila Kankaanpää Marjatta Peurala Kimmo Räsänen

Kuka meitä arvostaa?

Lääkärinammatti on perinteisesti ollut arvostettu, ja edelleenkin se sijoittuu mielipidemittauksissa yhteiskunnallisen arvoasteikon alkupäähän. Nuori lääkäri 88 -tutkimuksessa kysyttiin lääkäreiden omia käsityksiä eri tahoilta saamastaan arvostuksesta. Vaikka nuoret lääkärit tunsivat esimerkiksi potilaiden sekä muun hoitohenkilöstön arvostavan heidän työtään, päätöksentekijöiden, tiedotusvälineiden ja jopa oman ammattiliiton suhtautuminen koettiin nihkeäksi. Koetussa ammatin arvostuksessa oli eroja myös sukupuolten sekä terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden välillä.

Esko Kumpusalo Liisa Neittaanmäki Kari Mattila Irma Virjo Santero Kujala Riitta Luhtala Manu Jääskeläinen Mauri Isokoski