Oikaisu: Virhe fludrokortisonin annostelussa (SLL 16-17/2003)

Ritva Kauppinen-Mäkelinin ja Timo Sanen artikkelissa Glukokortikoidikorvaushoito stressitilanteissa (SLL 16-17/2003, sivut 1895-7) taulukon 2 fludrokortisonin annostelusuosituksessa oli virhe. Sokissa fludrokortisonin annos on 50 myyg päivässä, eikä 50 mg, kuten taulukossa oli.

Ritva Kauppinen-Mäkelin, Timo Sane

Kohdun limakalvon lämpöhoito - nopea polikliininen toimenpide runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa

Kohdun limakalvon tuhoaminen on varteenotettava vaihtoehto runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa silloin, kun endometriumissa ei ole todettu poikkeavaa. Toimenpide tehdään yleisimmin polikliinisesti yleisanestesiassa. Kahden menetelmän vertailututkimus 31 potilaalla osoittaa, että endometriumin termoablaation tuloksissa ei ollut merkitseviä eroja menetelmien välillä. Kaikilla potilailla yhtä lukuun ottamatta tilanne muuttui olennaisesti paremmaksi ja noin kaksi kolmasosaa potilaista oli hoitoon erittäin tyytyväisiä.

Kimmo K. Vihko, Reijo Raitala, Esko Taina

Glukokortikoidikorvaushoito stressitilanteissa

Käsitykset glukokortikoidikorvaushoidon soveltamisesta stressitilanteissa, kuten leikkauksissa, ovat muuttuneet. Aiemmissa ohjeissa ei ole riittävästi otettu huomioon toimenpiteen tai stressin määrää, jonka vuoksi on suositeltu tarpeettoman suurta glukokortikoidikorvausta. Uusissa ohjeissa suuret annokset rajataan kriittisesti sairaille potilaille, ja pienten ja keskisuurten toimenpiteiden yhteydessä suositellaan selvästi aikaisempaa pienempiä glukokortikoidiannoksia. Lisäksi periaatteena on palata normaaliin korvaushoitoon 2-3 vuorokauden kuluessa toimenpiteestä, ellei potilaan kliinisen kuvan perusteella ole syytä tästä poiketa.

Ritva Kauppinen-Mäkelin, Timo Sane

Elämänlaatu tehohoidon jälkeen

Tehohoidon tuloksia on perinteisesti tarkasteltu kuolleisuusmittareilla, mutta yhä enemmän huomiota kiinnitetään myös elämänlaadun näkökulmaan. Potilaiden tehohoidon jälkeistä terveydentilaa ja toimintakykyä selvitetään erilaisten terveyskyselyjen avulla. Elämänlaadun muutokset osatekijöineen ovatkin nykyään hyväksytty mittari tehohoidon tuloksien kuvaamiseen. Tällainen näkökulma pohjautuu WHO:n määritelmään, jonka mukaan terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan myös fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Jaana Ohukainen, Jouko Laurila, Tero Ala-Kokko

Ongelmana hyponatremia

Hyponatremia on erityisesti sairaalapotilailla tavallinen elektrolyyttihäiriö. Sen syynä ei yleensä ole todellinen natriumin puute, vaan useimmiten kyse on seerumin natriumpitoisuuden laimenemisesta nestetasapainon häiriintyessä. Hyponatremian selvittely on haasteellista, ja se voi paljastaa aiemmin diagnosoimattoman sairauden. Vaikea, neurologisia oireita aiheuttava hyponatremia on yleensä kehittynyt äkillisesti ja se edellyttää alkuvaiheessa nopeaa hoitoa. Sen sijaan hitaasti kehittyneen hyponatremian korjaus on alusta alkaen toteutettava riittävän hitaasti hoidon komplikaatioiden välttämiseksi.

Timo Sane

Kalsiumherkistys, uusi tapa vaikuttaa sydämen supistumisvoimaan

Kalsiumherkistäjät ovat uudella farmakologisella mekanismilla vaikuttavia lääkeaineita. Ne lisäävät sydänlihaksen supistumisvoimaa ilman perinteisten inotrooppien haittavaikutuksia. Levosimendaani on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa kliiniseen käyttöön sopiva kalsiumherkistäjä. Paitsi että levosimendaani lisää sydämen pumppausvoimaa, se myös laajentaa laskimo- ja valtimosuonia samaan tapaan kuin nitroinfuusio. Sitä voidaan käyttää myös infarktiin liittyvän vajaatoiminnan hoitoon ilman lisääntynyttä rytmihäiriöriskiä. Levosimendaania käytetään Suomessa vaikeutuneen sydämen vajaatoiminnan akuuttiin hoitoon tilanteissa, joissa muu tavanomainen hoito ei riitä ja joissa tarvitaan inotrooppista tukea.

Mika Laine, Jyrki Lilleberg, Markku S. Nieminen

Tehohoidon vaikuttavuus: miksi tulokset vaihtelevat?

Vaikka tehohoidossa kertaluonteiset kustannukset ovat suuret, hoito tuottaa oikein kohdennettuna laadukkaita elinvuosia edullisemmin kuin useat muut hoitomuodot. Tulevaisuudessa tehohoidon tarpeen odotetaan lisääntyvän. Uudet vaikuttavat mutta kalliit hoitomuodot lisäävät osaltaan tarvetta lisätä voimavaroja vaikeasti sairaan potilaan hoitoon. Lääkehoidoilla voidaan parantaa tehohoitopotilaan ennustetta joissain sairauksissa, mutta huomattavasti parempi keino on teho-osaston organisointi asianmukaisesti sekä henkilökunnan riittävyyden varmistaminen. Myös hoidon systematisoinnilla voidaan tehostaa toimintaa ja parantaa tuloksia.

Esko Ruokonen

Aivohalvauspotilaan kävelyn painokevennetty kuntoutus kävelysimulaattorilla

Kävelyn uudelleen oppiminen on aivohalvauspotilaiden tärkeimpiä tavoitteita. Kuntoutusta voidaan tehostaa kävelysimulaattorilla. Siinä painoa kevennetään valjaiden avulla, jolloin huonokuntoinenkin potilas voi harjoitella kävelyä turvallisesti pelkäämättä kaatumista. Jalat ovat motorisoiduilla askellaudoilla, jotka liikuttavat jalkoja fysiologisesti aivan normaalin kävelyn tavoin. Simulaattorissa toistuvan askelluksen harjoittelumäärä saadaan vaivattomasti suureksi eikä terapeuttikaan joudu työskentelemään niin kuormittavasti kuin perinteisillä menetelmillä.

Sinikka H. Peurala, Ina M. Tarkka, Kauko Pitkänen, Juhani Sivenius

Tehohoitopotilaan sedaatio

Lähes kaikki tehohoitopotilaat tarvitsevat kivunhoitoa ja sedatoivaa lääkitystä. Sedatoivia lääkkeitä annetaan toistuvina annoksina tai jatkuvana infuusiona. Jatkuva lääkeinfuusio mahdollistaa tasaisemman sedaation, mutta lisää liiallisen sedaation riskiä. Yksittäisen lääkkeen valintaa tärkeämpää laadukkaan sedaation toteuttamisessa on sedaation monitorointi ja ohjeistus. Sedaation tavoitetaso määritellään yksilöllisesti ja se arvioidaan uudelleen toistuvasti. Sedaation pitkittymisen välttämiseksi lääkeannoksia on pyrittävä pienentämään systemaattisesti tai jatkuva infuusio on keskeytettävä päivittäin.

Ilkka Parviainen

Kauanko istute kestää, haaste laatutyölle

Istutteita käytetään ihmisen elimistössä yhä enemmän ja niillä on huomattavia pitkäaikaisvaikutuksia. Vaikka istutteiden on tarkoitus kestää koko loppuiän, joudutaan niitä silti uusimaan. Istutteiden pitkäaikaisseurantaa suorittaa Lääkelaitoksen implanttirekisteri. Istutteiden tarkempaa seurantaa varten tulisi niitä asettavilla yksiköillä olla oma järjestelmä, joka tarvittaessa pystyy nopeasti reagoimaan laatupoikkeamiin tai niiden uhkiin. Säännöllinen seuranta on tarpeen, ettei istute pääse aiheuttamaan elimistössä vaikeasti korjattavia vahinkoja. Artikkelissa kerrotaan istuteseurannan perusteista ja sen ongelmista sekä esitellään menetelmiä, joilla työyksiköt voivat seurata ja parantaa työnsä laatua.

Timo Niinimäki, Markku Larmas

Tehohoitopotilaan hengityslaitehoito

Hengityslaitehoito on tavallisin elintoimintojen tukihoito teho-osastoilla. Hengitysvajauksen hoitotulokset ovat parantuneet viime vuosina huomattavasti. Tärkein syy tähän on ollut mekaaniseen ventilaatioon liittyvän keuhkojen lisävaurioitumisen patofysiologian ymmärtäminen ja tämän tiedon pohjalta kehitettyjen keuhkoja säästävien ventilaatiostrategioiden käyttäminen. Hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkovaurio saattaa olla keskeinen syy tehohoitopotilaiden merkittävimmän kuolinmekanismin, monielinvaurion, kehittymiseen.

Tero Varpula, Päivi Valta

TOS - nuoren ihmisen muistettava yläraajavaiva

Thoracic outlet -oireyhtymä, TOS, on vaihtelevasti koko yläraajaan, hartiaan, lapaseutuun ja kaulalle oireita aiheuttava kaulan hermoverisuonipunoksen pinnetila, jossa oireita vaikeuttavat erityisesti käden kohoasennot. Oireiden monimuotoisuuden vuoksi TOS:a on usein vaikea tunnistaa. Yläraajan puutuminen, särky, rasitusherkkyys ja voimattomuus varsinkin yläasennoissa viittaavat TOS:iin. Usein diagnoosi viivästyy vuosiakin. Myös vaikeasti oireilevissa tapauksissa hoito yleensä auttaa merkittävästi.

Martti Vastamäki

Miten pommi vahingoittaa?

Räjähdykset voivat aiheuttaa ihmiselle vammoja suoraan painevaikutuksen kautta sekä suuren liike-energian saavuttavien sinkoavien irtokappaleiden ja esimerkiksi sortuvien rakenteiden välityksellä. Vammojen laatu riippuu pitkälti etäisyydestä räjähdyspisteeseen. Paineaallon vauriovaikutus kohdistuu erityisesti ilmapitoisiin onteloihin kuten välikorvaan, nenän sivuonteloihin, keuhkoihin ja suolistoon. Myyrmannin pommiräjähdyksessä sai surmansa 7 ihmistä, jotka tiettävästi olivat räjähdyspisteen välittömässä läheisyydessä. Kauempana olleille yli 160 henkilölle on tullut eriasteisia paine- ja vierasesinevammoja.

Jukka Ylikoski, Roderik Mrena, Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen

Aktivoitunut proteiini C - käyttöaiheet vaikeassa sepsiksessä

Fysiologisista antikoagulanteista aktivoitunut proteiini C estää hyytymistekijöiden Va ja VIIIa toimintaa ja trombiinin muodostumista sekä stimuloi fibrinolyysiä. Lisäksi sillä on anti-inflammatorisia vaikutuksia. Rekombinanttitekniikalla tuotetun ilmisperäisen aktivoituneen proteiini C:n on osoitettu olevan turvallinen ja vähentävän merkittävästi sepsispotilaiden kuolleisuutta. Uuden arvokkaan lääkkeen käyttöaiheita on tässä katsauksessa pyritty rajaamaan tarkasti, jotta hoidolla saavutettava hyöty olisi kustannuksiin nähden mahdollisimman suuri.

Ville Pettilä, Juha Perttilä, Esko Ruokonen, Esa Rintala, Ari Uusaro, Tero Ala-Kokko, Olli Takkunen

Iäkkään lonkkamurtumapotilaan kuntoutumiseen liittyvät ongelmat

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumista hidastavat mm. korkea ikä, muut sairaudet, heikentynyt toimintakyky, heikko ravitsemustila, sekavuus ja dementia. Hoitoajat erikoissairaanhoidossa ovat lyhentyneet ja potilaat siirtyvät mahdollisimman nopeasti terveyskeskussairaaloihin. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että varhainen kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi ja hyvä kokonaistilan hoito nopeuttavat kuntoutumista. Keskittämällä kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin ja riittävin resurssein varustettuihin yksiköihin voidaan nopeuttaa toimintakyvyn palautumista, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista.

Tiina M. Huusko

Totaalinen kipu - kärsimys

Kuolevan potilaan kokema totaalinen kipu on kärsimystä, johon liittyy fyysisen kivun lisäksi joukko muita oireita, kuten yleinen epämukavuus, ahdistuneisuus ja pelko. Oireisiin liittyy tunne oman ruumiin toimintakyvyn ja samalla itsenäisyyden menettämisestä. Potilaan oireiden tulkitseminen voi olla vaikeaa, joten kivun lievitys on kärsimyksen lievittämisen lähtökohta. Sen avulla voidaan vähentää potilaan ahdistusta ja auttaa häntä kokemaan turvallisuutta, merkityksellisyyttä ja omanarvontuntoa.

Juha Hänninen

Elintoimintojen tukihoidot tehohoidossa

Tehohoidon tavallisimmat elintoimintojen tukitoimet ovat hengityslaitehoito, sydämen ja verenkierron vajaatoiminnan lääkehoito sekä munuaistoiminnan korvaushoidot. Tukitoimien tavoite on varmistaa elimistölle riittävä hapen tarjonta, jotta vältyttäisiin elintoimintojen pysyviltä häiriöiltä. Riittävän ajoissa aloitetulla elintoimintahäiriön tukihoidolla voidaan estää monielinhäiriön kehittyminen ja tehohoidon pitkittyminen. Elintoimintojen tuloksellinen tukihoito edellyttää tehohoitoon perehtynyttä ja koulutettua lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa. Elintoimintahäiriöiden hoito on kallista, mutta oikein kohdennettuna kustannukset ovat kohtuulliset saavutettua elinvuotta kohti.

Jouko Laurila, Tero Ala-Kokko

Aineenvaihduntahäiriöiden seulonta vastasyntyneiltä Suomessa

Vastasyntyneiltä voidaan etsiä seulontatutkimuksilla vakavia synnynnäisiä aineenvaihduntahäiriöitä, jotka johtavat vammautumiseen tai kuolemaan ellei niiden hoitoa aloiteta ajoissa. Suomessa seulotaan toistaiseksi ainoastaan synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Viime vuosina on käyttöön tullut uusia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan etsiä samanaikaisesti useita eri aineenvaihduntasairauksia. Näin tulee käytännössä mahdolliseksi seuloa harvinaisiakin tauteja. Päätös uuden seulonnan aloittamisesta vaatii huolellisia kustannus-vaikuttavuusselvityksiä sekä priorisointi- ja arvokeskustelua.

Kirsti Näntö-Salonen, Martin Renlund, Maila Penttinen, Veli Kairisto, Ilkka Mononen, Olli Simell

Tunteet psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa

Terapeuttinen vuorovaikutus, johon sekä potilas että terapeutti tuovat omat tunteensa, on kokonaistilanne. Terapeutti ymmärtää potilaan tunneviestejä omien tunnereaktioidensa avulla ja pyrkii tekemään ne potilaalle tietoisiksi lisätäkseen tämän itseymmärrystä ja eheyttä. Terapeuttisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on saanut yhä keskeisemmän merkityksen psykoterapeuttisessa työskentelyssä verrattuna aiempaan tiedostamisen merkityksen korostamiseen. Siksi terapeutin on uskallettava antaa tunteittensa ja ajatustensa liikkua vapaasti eikä pelättävä niitä. Vain silloin ne ovat hänen käytössään potilaan ymmärtämisessä.

Anneli Larmo

Tehohoidon tarpeen tunnistaminen ja potilasvalinta

Tehohoidon aiheista, hyödystä ja potilaiden pitkäaikaisennusteesta tehohoidon jälkeen on vain vähän tutkittua tietoa. Potilaiden valinta perustuukin suurelta osalta asiantuntijoiden ja tieteellisten yhdistysten konsensusohjeisiin. Potilasvalinnassa on tärkeintä arvioida potilaalle tehohoidosta saavutettava hyöty. Tehohoitoon tulee suunnata ainoastaan ne potilaat, joilla on ohimeneväksi arvioitu hengenvaarallinen tila ja joita ei voida hoitaa muualla. Tarpeeton tai turha tehohoito on eettisesti ja lääketieteellisesti perusteetonta.

Olli Takkunen, Ville Pettilä