Miksi vain osa alkoholisteista saa maksakirroosin?

Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän tehokkuus vaikuttaa alttiuteen saada maksavaurio alkoholinkäytön seurauksena. Alkoholin aiheuttama maksavaurio alkaa maksan rasvoittumisesta ja etenee kirroosiin.

Igor Bykov

Tulehdusreaktion voimakkuuden säätelyyn osallistuvat mekanismit vaikeassa sepsiksessä

Vakavan yleisinfektion yhteydessä elimistössä käynnistyy yleistynyt tulehdusreaktio, jonka tehtävänä on ylläpitää immuunijärjestelmän tehokasta toimintaa. Tietyissä olosuhteissa tulehdusreaktio saattaa kuitenkin muodostua epätarkoituksellisen voimakkaaksi, ja liiallisen voimakas tulehdusvaste voi pitkittyessään johtaa elinjärjestelmien toiminnan heikkenemiseen sekä käynnistää monielinvaurion kehittymisen.

Pekka Loisa

Ympäristö, atopia ja astma lapsuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin ympäristötekijöiden, ravitsemuksen ja infektioiden yhteyttä atopiaoireisiin. Ravinnon rasvojen vaikutusta atopiaan tutkittiin tapaus-verrokkiasetelmassa vertaamalla astmaatikkojen sekä heille valittujen verrokkien ruokavaliotietoja ja seerumin rasvahappoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kartoittavassa lasertutkimusaineistossa. Sairastettujen hengitystieinfektioiden yhteyttä allergioiden ja astman kehittymiseen (ns. hygieniahypoteesi) selvitettiin kyselytutkimuksella. Seurantakysely lähetettiin satunnaistettuun ja kontrolloituun infektioiden ehkäisytutkimukseen päiväkodissa vuosina 1991-92 osallistuneiden perheiden nuorille. Ekologisen väestöpohjaisen tutkimuksen avulla selvitettiin imeväisiän merkittävimmän hengitystiepatogeenin, RS-viruksen, vaikutusta myöhempään astmalääkkeiden ostoon. Astmalääkkeiden ostoa verrattiin RS-virukselle alle 6 kuukauden iässä altistuneiden ja altistumattomien lapsiryhmien välillä. Astman vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden lasten määriä verrattiin Oulun ja Kuopion yliopistollisten keskussairaaloiden vastuualueella vuosina 1995-99. Näissä kahdessa sairaanhoitopiirissä tasapainossa olevan astman ylläpitohoidon hoitokäytännöt poikkesivat toisistaan.

Teija Dunder

Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien vasteet rokoteantigeeneille

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin pahanlaatuinen verisairaus. Sitä sairastavat potilaat saavat herkästi infektioita. Infektiot ovat merkittävin KLL-potilaiden kuolemansyy. Potilaat saavat erityisen herkästi hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumeita (pneumonioita) ja nenän sivuonteloiden tulehduksia (sinuiitteja). Näitä infektioita esiintyy jo KLL:n varhaisvaiheessa. Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) on merkittävin yksittäinen taudinaiheuttaja. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa myös soluvälitteisen immuniteetin häiriöt lisääntyvät ja opportunistiset taudinaiheuttajat, kuten herpesvirukset ja sienet, tulevat yleisiksi.

Marjatta Sinisalo

Ihon T-solulymfooman geenitausta

Ihon T-solulymfoomat (cutaneous T-cell lymphoma, CTCL) ovat ryhmä imukudossyöpiä, joiden esiintyvyys on kasvussa erityisesti länsimaissa. Taudin syntymekanismit ovat suurelta osin tuntemattomat, diagnostiikka on vaikeaa ja siksi usein viivästynyttä eikä parantavaa hoitoa ole. Ihon T-solulymfooma ilmenee iho-oirein, vaikka syöpäsolut eivät ole iholla normaalisti esiintyviä soluja, vaan elimistön puolustusjärjestelmän soluja, jotka ovat tuntemattomasta syystä vaeltaneet iholle. Syöpäsolut ovat kypsiä T-auttajasoluja (Th-soluja) ja ilmentävät tyypin 2 immuunivasteelle ominaisia sytokiineja. Kromosomaalinen epästabiilius on tautiryhmän keskeinen piirre. Potilailla on lisääntynyt riski sairastua myös muihin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään ja non-Hodgkin-lymfoomiin.

Sonja Hahtola

Silmänpohjan ikärappeuman taustalla muutama suuren riskin geeni

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Suomessa sitä esiintyy noin 40 prosentilla yli 70-vuotiaista. Se on silmän verkkokalvon tarkan näkemisen alueen sairaus, joka voi aiheuttaa näkökentän keskeiseen osaan laajan puutosalueen ja siten heikentää näkökykyä oleellisesti. Silmänpohjan ikärappeuman kiistattomia riskitekijöitä ovat ikä, perintötekijät ja tupakointi.

Sanna Seitsonen

Dyslipidemian esiintyvyys ja mahdolliset syyt elinsiirteen saaneilla lapsilla

Vuosittain keskimäärin 10-15 suomalaista lasta saa munuaissiirteen, 5 maksa- ja 5 sydänsiirteen edenneen munuaisten, maksan tai sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Elinsiirteen saaneita lapsia on ollut Suomessa vuoden 2007 alkuun mennessä yli 300. Elintensiirtojen lyhytaikainen ennuste on erinomainen: yli 90 % lapsista selviytyy toimivan siirteen kanssa yli vuoden. Elinsiirteen saaneiden aikuisten pitkän ajan ennustetta huonontavat sydän- ja verisuonisairaudet. Veren rasva-arvojen poikkeavuudet (erityisesti korkea LDL-kolesterolitaso) on yksi keskeinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.

Arja Siirtola

Palladiini, uusi aktiinitukirangan proteiini

Palladiini on hiljattain tunnistettu aktiinitukirangan proteiini, joka yhdessä myotiliinin ja myopalladiinin kanssa muodostaa uuden proteiiniperheen. Yhteinen piirre perheen jäsenille on rakenteellinen yksikkö, IgC2-domeeni; näitä domeeneja on myotiliinissa kaksi, myopalladiinissa viisi ja palladiinissa kolmesta viiteen. Myotiliini ja myopalladiini ilmentyvät pääasiassa poikkijuovaisessa lihaksessa, palladiinin ilmentyminen sen sijaan on laajaa käsittäen sekä epiteliaaliset että mesenkymaaliset kudokset, sydänlihaksen ja keskushermoston.

Mikko Rönty

Pelkkä pitkä imetys ei suojaa lasta allergialta

Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen sekä etsittiin muita vauvaiän tekijöitä, jotka liittyvät myöhemmän iän allergisiin sairauksiin. Aineistona on 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. 42 % osallistujista oli allergiaperheiden lapsia.

Maria Pesonen

Mielenterveyden häiriöt ja elämänlaatu

Elämänlaadun merkitys terveydenhuollon päämääränä on korostumassa. Tämä johtuu potilaiden omien arvostusten painoarvon kasvusta sekä väestön ikääntymisestä seuraavasta kroonisten sairauksien suhteellisesta yleistymisestä. Elämänlaatumittaus mahdollistaa erilaisten tautien ja hoitojen vertailun, mikä voi osoittautua hyödyllisiksi priorisoinnin, näyttöön perustuvan lääketieteen ja terveyspolitiikan kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata eri kroonisten sairauksien vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun yksilö- ja väestötasolla.

Samuli Saarni

Toistuva laihduttaminen ja tupakointi

Jo yli puolet länsimaiden väestöstä on ylipainoisia ja viidennes lihavia. Varsinkin nuorilla ylipainon lisääntyminen on ollut nopeaa. Lihavuus ja tupakointi ovat kehittyneiden maiden tärkeimpiä ehkäistävissä olevia kuolinsyitä. Samanaikaisesti ylipainon kanssa laihduttaminen ja jopa terveydelle haitalliset laihdutusmenetelmät, kuten tupakointi painonhallintakeinona on tullut yhä yleisemmäksi. Nopeaan painonpudotukseen tähtäävällä laihduttamisella on usein terveydelle haitallisia seurauksia, kuten painon nousu yli alkuperäisen painon ja kehon rasvajakauman muuttuminen epäterveellisemmäksi. Kolme neljännestä merkittävästi laihduttaneista kertoo painon nousseen takaisin. Tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vaikutukset ylipainon ja lihavuuden kehittymiselle kytkeytyvät toisiinsa.

Suoma Saarni

Jatkuva epiduraali- ja spinaalianalgesia: annokset ja lisälääkkeet

Jatkuva epiduraalinen analgesia (JEA) on suosittu kivunhoitomenetelmä, ja jatkuva spinaalinen analgesia (JSA) on yleistynyt erityisesti ortopediassa, kun hyvin ohuet ns. mikrokatetrit tulivat käyttöön. Kummassakin käytetyt puudutteet ja opioidit aikaansaavat hyvän kivunlievityksen, mutta ne voivat aiheuttaa ohimeneviä sivuvaikutuksia, kuten verenpaineen laskua, jalkojen lihasvoiman heikkenemistä sekä pahoinvointia ja oksentelua. Näitä sivuvaikutuksia oletetaan voitavan vähentää pienentämällä puudutteen ja opioidin annoksia ja lisäämällä lääkeseokseen muita kipuaistimukseen vaikuttavia lääkkeitä, kuten adrenaliinia ja klonidiinia.

Johannes G. Förster

Sidekalvomelanooma on yleistynyt ihomelanooman tavoin

Väitöskirjatutkimuksen ensimmäisessä osatyössä tutkittiin silmän sidekalvon pahanlaatuisen melanooman yleisyyttä ja ennustetta Suomessa vuosina 1967-2000. Tutkimusjakson aikana Suomessa todettiin 85 uutta tapausta. Sidekalvomelanooman ilmaantuvuus tutkimusjaksolla oli keskimäärin 0,51 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden vuodessa. Vuosittainen ikävakioitu ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana samaa tahtia ihomelanooman ilmaantuvuuden kanssa. Tämä viittaa ultraviolettisäteilyn mahdolliseen osuuteen myös sidekalvomelanoomalle altistavana tekijänä.

Seppo Tuomaala

Ahdistuneisuuden ja masennuksen yhteys persoonallisuuteen

Tämä tutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osaston Mielialahäiriöprojektia. Yleisväestötutkimusta varten Väestörekisteristä seulottiin 900 henkilön otos (300 Espoosta, 600 Vantaalta), iältään 20-70-vuotiaita. Heille lähetettiin kysymyslomakkeisto, joka sisälsi sosiodemograafisten kysymysten lisäksi asteikot mm. ahdistuneisuuden (Beck Anxiety Inventory, BAI), masennuksen (Beck Depression Inventory, BDI) ja persoonallisuuden piirteiden (Temperament and Character Inventory - Revised, TCI-R ja Eysenck Personality Inventory, EPI) mittaamista varten. Kaikkiaan 441 henkilöä vastasi (94 palautti ainoastaan lyhennetyn version, ilman TCI-R-lomaketta) ja antoi suostumuksensa tutkimukseen. Vantaa Depression Studyssa 806 aikuispotilasta, iältään 20-59 vuotta, seulottiin depressiivisten oireiden osalta ja 542 haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä (SCAN). Tutkimukseen valikoitui 269 potilasta, jotka täyttivät ajankohtaisen vakavan masennustilan oirekriteerit. Heidät haastateltiin puolistrukturoiduin haastattelumenetelmin myös muiden psykiatristen häiriöiden poissulkemiseksi. Poissulkukriteereinä olivat kaksisuuntainen mielialahäiriö (tyyppi I ja II), skitsoaffektiivinen häiriö, skitsofrenia ja muut psykoosit sekä orgaaninen tai kemiallisen aineen aiheuttama mielialahäiriö.

Artroskooppinen eturistisiteen rekonstruktio hamstring-jännesiirteellä

Polven eturistisiteen (ACL) katkeaminen on vakava polven ligamenttivamma, joka yleensä johtaa toistuviin polven alta pettämisoireisiin, turvotteluun ja kipuiluun. Hoitona on rekonstruktio käyttäen esimerkiksi potilaan omia hamstring-jänteitä tai patellajänteen keskikolmannesta siirteenä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kliinisiä paranemistuloksia tähystysleikkauksessa tehdyn eturistisiderekonstruktion jälkeen. Myös siirteen paikan, lihasvoimien sekä polven leikkaushetkisen kunnon yhteys paranemistuloksiin selvitettiin. Lisäksi kartoitettiin leikkauksenjälkeisen nivelrikon esiintyvyys sekä siihen liittyviä tekijöitä. Prospektiivisessa satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin uutta eturistisiteen tuplasiirretekniikkaa perinteisesti käytettyyn yhden siirteen tekniikkaan. Magneettitutkimuksella arvioitiin biohajoavien ruuvien ja metalliruuvikiinnityksen eroja paranemistuloksissa.

Anna-Stina Moisala

Hengitysteiden virusinfektiot leukemiaa sairastavilla lapsilla

Hengitysteiden virusinfektiot ovat lasten tavallisimpia sairauksia. Infektiota aiheuttava virus voidaan uusilla menetelmillä löytää lähes kaikissa tapauksissa. Leukemiaa sairastavilla lapsilla on perustaudin ja leukemian hoitojen takia tavallista suurempi infektioalttius ja kuumeilu on tavallista leukemiahoidon aikana. Suurin osa syövänhoidon aikaisten kuumejaksojen syistä jää kuitenkin selvittämättä.

Minna Koskenvuo

Hyperlipidemian molekyylitason tausta ja rasvakudoksen toiminta lihavilla

Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen länsimaissa yleisin yksittäinen kuolemansyy. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty yleisten, perinnöllisten dyslipidemioiden molekyyligeneettistä taustaa ja niihin vahvasti liittyvää lihavuutta.

Jussi Naukkarinen

Syöpäsolujen tuottama kasvutekijä lisää luun solujen ja syövän luustoetäpesäkkeiden muodostumista

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että fibroblastikasvutekijä 8:lla (FGF-8) on uusi tehtävä luuta muodostavien solujen eli osteoblastien erilaistumisen säätelyssä. Luuta muodostavilla soluilla on tärkeä merkitys syövän leviämisessä luuhun. FGF-8 voi lisätä useaa eturauhassyövän luustoetäpesäkkeen muodostumisen vaihetta. Suurin osa tutkituista eturauhassyövän luustoetäpesäkkeiden potilasnäytteistä tuotti FGF-8:aa. FGF-8 lisäsi kokeellisen eturauhassyövän luustoetäpesäkkeen kasvua ja siihen liittyvää voimakasta luun hajoamista ja -muodostumista.

Maija Valta

Sarveiskalvohermojen toiminta taittovirhekirurgian jälkeen ja kuivasilmäisyysoireissa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sarveiskalvohermojen toimintaa ja morfologiaa taittovirhekirurgian (PRK ja LASIK) jälkeen sekä Sjögrenin oireyhtymään liittyvässä kuivasilmäisyydessä. Sarveiskalvon taittovirhekirurgian tiedetään vaurioittavan sarveiskalvon tuntohermoja, jotka ovat merkittäviä mm. kyynelnestetuotannon säätelyssä. Tavoitteena oli myös selvittää kyynelnesteen kasvutekijäpitoisuuksien yhteyttä taittovirhekirurgian (PRK) jälkeiseen haavan paranemiseen. Tutkimuksessa käytettiin kyynelnesteen kasvutekijäpitoisuuden määritystä, sarveiskalvon in vivo -konfokaalimikroskopiaa ja sarveiskalvon tuntomittausta.

Ilpo Tuisku

Polven tekonivelen uusintaleikkausten tulokset

Polvinivelen muovausleikkaus on paras hoito sellaiselle potilaalle, joka potee pitkälle edennyttä polvinivelen sairautta. Uusintaleikkaus suoritetaan noin 5 % potilaista. Tässä väitöskirjassa arvioitiin polvinivelen uusintamuovausleikkausten tuloksia.

Puyi Sheng