Mielenterveyden häiriöt ja elämänlaatu

Elämänlaadun merkitys terveydenhuollon päämääränä on korostumassa. Tämä johtuu potilaiden omien arvostusten painoarvon kasvusta sekä väestön ikääntymisestä seuraavasta kroonisten sairauksien suhteellisesta yleistymisestä. Elämänlaatumittaus mahdollistaa erilaisten tautien ja hoitojen vertailun, mikä voi osoittautua hyödyllisiksi priorisoinnin, näyttöön perustuvan lääketieteen ja terveyspolitiikan kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata eri kroonisten sairauksien vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun yksilö- ja väestötasolla.

Samuli Saarni

Toistuva laihduttaminen ja tupakointi

Jo yli puolet länsimaiden väestöstä on ylipainoisia ja viidennes lihavia. Varsinkin nuorilla ylipainon lisääntyminen on ollut nopeaa. Lihavuus ja tupakointi ovat kehittyneiden maiden tärkeimpiä ehkäistävissä olevia kuolinsyitä. Samanaikaisesti ylipainon kanssa laihduttaminen ja jopa terveydelle haitalliset laihdutusmenetelmät, kuten tupakointi painonhallintakeinona on tullut yhä yleisemmäksi. Nopeaan painonpudotukseen tähtäävällä laihduttamisella on usein terveydelle haitallisia seurauksia, kuten painon nousu yli alkuperäisen painon ja kehon rasvajakauman muuttuminen epäterveellisemmäksi. Kolme neljännestä merkittävästi laihduttaneista kertoo painon nousseen takaisin. Tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vaikutukset ylipainon ja lihavuuden kehittymiselle kytkeytyvät toisiinsa.

Suoma Saarni

Jatkuva epiduraali- ja spinaalianalgesia: annokset ja lisälääkkeet

Jatkuva epiduraalinen analgesia (JEA) on suosittu kivunhoitomenetelmä, ja jatkuva spinaalinen analgesia (JSA) on yleistynyt erityisesti ortopediassa, kun hyvin ohuet ns. mikrokatetrit tulivat käyttöön. Kummassakin käytetyt puudutteet ja opioidit aikaansaavat hyvän kivunlievityksen, mutta ne voivat aiheuttaa ohimeneviä sivuvaikutuksia, kuten verenpaineen laskua, jalkojen lihasvoiman heikkenemistä sekä pahoinvointia ja oksentelua. Näitä sivuvaikutuksia oletetaan voitavan vähentää pienentämällä puudutteen ja opioidin annoksia ja lisäämällä lääkeseokseen muita kipuaistimukseen vaikuttavia lääkkeitä, kuten adrenaliinia ja klonidiinia.

Johannes G. Förster

Sidekalvomelanooma on yleistynyt ihomelanooman tavoin

Väitöskirjatutkimuksen ensimmäisessä osatyössä tutkittiin silmän sidekalvon pahanlaatuisen melanooman yleisyyttä ja ennustetta Suomessa vuosina 1967-2000. Tutkimusjakson aikana Suomessa todettiin 85 uutta tapausta. Sidekalvomelanooman ilmaantuvuus tutkimusjaksolla oli keskimäärin 0,51 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden vuodessa. Vuosittainen ikävakioitu ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana samaa tahtia ihomelanooman ilmaantuvuuden kanssa. Tämä viittaa ultraviolettisäteilyn mahdolliseen osuuteen myös sidekalvomelanoomalle altistavana tekijänä.

Seppo Tuomaala

Ahdistuneisuuden ja masennuksen yhteys persoonallisuuteen

Tämä tutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osaston Mielialahäiriöprojektia. Yleisväestötutkimusta varten Väestörekisteristä seulottiin 900 henkilön otos (300 Espoosta, 600 Vantaalta), iältään 20-70-vuotiaita. Heille lähetettiin kysymyslomakkeisto, joka sisälsi sosiodemograafisten kysymysten lisäksi asteikot mm. ahdistuneisuuden (Beck Anxiety Inventory, BAI), masennuksen (Beck Depression Inventory, BDI) ja persoonallisuuden piirteiden (Temperament and Character Inventory - Revised, TCI-R ja Eysenck Personality Inventory, EPI) mittaamista varten. Kaikkiaan 441 henkilöä vastasi (94 palautti ainoastaan lyhennetyn version, ilman TCI-R-lomaketta) ja antoi suostumuksensa tutkimukseen. Vantaa Depression Studyssa 806 aikuispotilasta, iältään 20-59 vuotta, seulottiin depressiivisten oireiden osalta ja 542 haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä (SCAN). Tutkimukseen valikoitui 269 potilasta, jotka täyttivät ajankohtaisen vakavan masennustilan oirekriteerit. Heidät haastateltiin puolistrukturoiduin haastattelumenetelmin myös muiden psykiatristen häiriöiden poissulkemiseksi. Poissulkukriteereinä olivat kaksisuuntainen mielialahäiriö (tyyppi I ja II), skitsoaffektiivinen häiriö, skitsofrenia ja muut psykoosit sekä orgaaninen tai kemiallisen aineen aiheuttama mielialahäiriö.

Artroskooppinen eturistisiteen rekonstruktio hamstring-jännesiirteellä

Polven eturistisiteen (ACL) katkeaminen on vakava polven ligamenttivamma, joka yleensä johtaa toistuviin polven alta pettämisoireisiin, turvotteluun ja kipuiluun. Hoitona on rekonstruktio käyttäen esimerkiksi potilaan omia hamstring-jänteitä tai patellajänteen keskikolmannesta siirteenä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kliinisiä paranemistuloksia tähystysleikkauksessa tehdyn eturistisiderekonstruktion jälkeen. Myös siirteen paikan, lihasvoimien sekä polven leikkaushetkisen kunnon yhteys paranemistuloksiin selvitettiin. Lisäksi kartoitettiin leikkauksenjälkeisen nivelrikon esiintyvyys sekä siihen liittyviä tekijöitä. Prospektiivisessa satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin uutta eturistisiteen tuplasiirretekniikkaa perinteisesti käytettyyn yhden siirteen tekniikkaan. Magneettitutkimuksella arvioitiin biohajoavien ruuvien ja metalliruuvikiinnityksen eroja paranemistuloksissa.

Anna-Stina Moisala

Hengitysteiden virusinfektiot leukemiaa sairastavilla lapsilla

Hengitysteiden virusinfektiot ovat lasten tavallisimpia sairauksia. Infektiota aiheuttava virus voidaan uusilla menetelmillä löytää lähes kaikissa tapauksissa. Leukemiaa sairastavilla lapsilla on perustaudin ja leukemian hoitojen takia tavallista suurempi infektioalttius ja kuumeilu on tavallista leukemiahoidon aikana. Suurin osa syövänhoidon aikaisten kuumejaksojen syistä jää kuitenkin selvittämättä.

Minna Koskenvuo

Hyperlipidemian molekyylitason tausta ja rasvakudoksen toiminta lihavilla

Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen länsimaissa yleisin yksittäinen kuolemansyy. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty yleisten, perinnöllisten dyslipidemioiden molekyyligeneettistä taustaa ja niihin vahvasti liittyvää lihavuutta.

Jussi Naukkarinen

Syöpäsolujen tuottama kasvutekijä lisää luun solujen ja syövän luustoetäpesäkkeiden muodostumista

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että fibroblastikasvutekijä 8:lla (FGF-8) on uusi tehtävä luuta muodostavien solujen eli osteoblastien erilaistumisen säätelyssä. Luuta muodostavilla soluilla on tärkeä merkitys syövän leviämisessä luuhun. FGF-8 voi lisätä useaa eturauhassyövän luustoetäpesäkkeen muodostumisen vaihetta. Suurin osa tutkituista eturauhassyövän luustoetäpesäkkeiden potilasnäytteistä tuotti FGF-8:aa. FGF-8 lisäsi kokeellisen eturauhassyövän luustoetäpesäkkeen kasvua ja siihen liittyvää voimakasta luun hajoamista ja -muodostumista.

Maija Valta

Sarveiskalvohermojen toiminta taittovirhekirurgian jälkeen ja kuivasilmäisyysoireissa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sarveiskalvohermojen toimintaa ja morfologiaa taittovirhekirurgian (PRK ja LASIK) jälkeen sekä Sjögrenin oireyhtymään liittyvässä kuivasilmäisyydessä. Sarveiskalvon taittovirhekirurgian tiedetään vaurioittavan sarveiskalvon tuntohermoja, jotka ovat merkittäviä mm. kyynelnestetuotannon säätelyssä. Tavoitteena oli myös selvittää kyynelnesteen kasvutekijäpitoisuuksien yhteyttä taittovirhekirurgian (PRK) jälkeiseen haavan paranemiseen. Tutkimuksessa käytettiin kyynelnesteen kasvutekijäpitoisuuden määritystä, sarveiskalvon in vivo -konfokaalimikroskopiaa ja sarveiskalvon tuntomittausta.

Ilpo Tuisku

Polven tekonivelen uusintaleikkausten tulokset

Polvinivelen muovausleikkaus on paras hoito sellaiselle potilaalle, joka potee pitkälle edennyttä polvinivelen sairautta. Uusintaleikkaus suoritetaan noin 5 % potilaista. Tässä väitöskirjassa arvioitiin polvinivelen uusintamuovausleikkausten tuloksia.

Puyi Sheng

Lääkettä luovuttavat biohajoavat verisuonistentit

Verisuonisairauksien hoidossa uusimpia keksintöjä ovat lääkettä luovuttavat stentit, joiden on osoitettu vähentävän merkittävästi suonen uudelleenahtautumista onnistuneen hoidon jälkeen. Metallisten stenttien käyttöön liittyy ongelmia, joiden vuoksi biohajoavia stenttejä on alettu tutkimaan yhtenä uutena vaihtoehtona. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida prekliinisesti uuden lääkettä luovuttavan biohajoavan polylaktidista valmistetun verisuonistentin bioyhteensopivuutta, turvallisuutta sekä tehokkuutta.

Ilkka Uurto

Takrolimuusivoide soveltuuu vaikean atooppisen ihottuman pitkäaikaishoitoon

Atooppisen ihottuman hoito on perustunut 1950-luvulta alkaen kortisonivoiteisiin. Etenkin keskivaikeaa tai vaikeaa ihottumaa sairastavat joutuvat kuitenkin käyttämään niitä paljon ja ovat alttiita sivuvaikutuksille. Takrolimuusivoide on ensimmäinen paikallishoitolääke, joka sopii atooppisen ihottuman pitkäaikaishoitoon. Väitöskirjatyössä selvitettiin pitkäaikaisen takrolimuusivoidehoidon vaikutusta atooppista ihottumaa sairastavien potilaiden ihon stafylokokkikolonisaatioon, kollageenisynteesiin, ohuiden ihoalueiden, kuten silmäluomien, hoitoon sekä astman ja allergisen nuhan oireisiin ja löydöksiin.

Hannele Virtanen

Kasvohalvauksen luokitus ja etiologia

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia kahta kasvohalvauksen vaikeusasteen arvioinnissa käytettyä luokitusta, selvittää ihmisen herpesvirusten mahdollista etiologista osuutta kasvohalvauksessa ja kartoittaa Melkersson-Rosenthalin (MR) oireyhtymän taudinkuvaa.

Mervi Kanerva

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymän geenitausta

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä (MSS) on varhaisella lapsuusiällä alkava harvinainen peittyvästi periytyvä sairaus. MSS:n pääoireita ovat pikkuaivojen surkastumisesta johtuva ataksia, kaihi, lihasheikkous sekä liikunnallisen ja älyllisen suorituskyvyn heikkeneminen. Potilailla voi lisäksi esiintyä mm. hypogonadismia, luustomuutoksia, karsastusta sekä lyhyt aikuispituus. Harvinaisten, yhden perintötekijän aiheuttamien sairauksien tutkiminen voi olla apuna yleisempien keskushermostoa rappeuttavien sairauksien tautimekanismien selvittämistyössä.

Anna-Kaisa Anttonen

Ihmiskudosten alfa4-ketjuiset laminiinit ja syöpä

Tyvikalvot ovat soluväliaineen erilaistuneita osia, jotka sijaitsevat solukerrosten ja tiettyjen yksittäisten solujen välittömässä läheisyydessä. Ne tukevat kudosten rakennetta ja vaikuttavat solujen toimintaan solujen pintareseptorien välityksellä. Laminiinit kuuluvat tyvikalvojen päärakenneosiin. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää vähiten tunnettujen laminiinien, alfa4-ketjuja sisältävien laminiinien, esiintymistä ihmiskudoksissa.

Noora Vainionpää

Turvapaikanhakijoiden terveysongelmat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tampereen kaupungin vastaanottokeskukseen kymmenen kuukauden aikana 2003-2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijan terveydentilaa, heidän kokemuksiaan kidutuksesta ja muusta väkivallasta ja heidän terveyspalvelujen käyttöään kuuden kuukauden seuranta-aikana. Lisäksi arvioitiin turvapaikanhakijoiden terveydenhuollossa käytettävissä olevia voimavaroja. Tutkimukseen osallistuneet olivat kotoisin 25 eri maasta ja heistä valtaosa oli nuoria aikuisia. Kaksi kolmasosaa oli miehiä ja viidesosa oli alaikäisiä.

Ilkka Pirinen

Geenitesti on hyödyllinen keliaakikon sukulaisten keliakiariskin arvioinnissa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kuopion yliopistossa tehdyssä keliakian perinnöllisyyttä koskevassa sukututkimuksessa löydettiin kaksi uutta keliakiaan liittyvää geenialuetta. Tutkimukseen osallistui 60 itäsuomalaista perhettä. Tutkimuksessa todettiin, että vähäoireinen keliakia on yleinen keliaakikkojen sukulaisten keskuudessa ja että keliaakikkojen sukulaisten perinnöllistä sairastumisriskiä voidaan kartoittaa HLA-geenimäärityksellä. HLA-geenien todettiin vaikuttavan keliakian taudinkuvaan.

Hannele Karinen

Valtimo-laskimofisteli alaraajan verisuonten ohitusleikkauksissa

Alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yksi valtimonkovettumistaudin ilmenemismuodoista. Väestön vanhetessa ja diabeteksen yleistyessä alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yhä tavallisempia. Ns. kriittisessä iskemiassa potilaan huono verenkiertotilanne johtaa raajan menetykseen ilman verenkiertoa korjaavia toimenpiteitä. Alaraajan ohitusleikkausten tavoitteena on raajan säästäminen ja potilaan liikuntakyvyn ja elämänlaadun säilyttäminen.

Katariina Laurila

Luotettava menetelmä pienten rintamuutosten diagnostiikkaan

Rinnan pienet kasvaimet tai mikrokalkkimuutokset, joina etenkin syövän esiasteet usein ilmenevät, huomataan yleensä seulontamammografiassa jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita. Yleensä ne eivät tunnu käsin rintaa tunnustelemalla eivätkä tavallisesti erotu luotettavasti myöskään kaikututkimuksessas, jota käytetään kookkaampien kasvainten näytteenoton ohjauksessa. Mammografiaohjattua näytteenottoa varten on kehitetty stereotaktinen menetelmä, jossa tietokoneohjelma määrittää kahdesta mammografiakuvasta rintamuutoksen tarkan sijainnin. Näytteenottoneulan sijainti suhteessa muutokseen tarkistetaan vielä ennen näytteenottoa varmennuskuvin.

Anna Sutela