Estrogeenien aineenvaihdunta

Ennen vaihdevuosia naisten riski sairastua valtimonkovettumistautiin on huomattavasti samanikäisten miesten riskiä pienempi. Tämän on ajateltu johtuvan naissukupuolihormonien eli estrogeenien suotuisista vaikutuksista verenkiertoelimistöön. Vaihdevuosien jälkeisestä hormonikorvaushoidosta sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ovat kuitenkin saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia eikä estrogeenien suojavaikutuksen mekanismeja täysin ymmärretä.

Maija Badeau

Valtimojäykkyys sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä

Ihmiskehon suurilla verisuonilla on tärkeä verenpainetta tasaava vaikutus. Kuten muutkin elimet, verisuonisto rappeutuu kuitenkin iän myötä. Ikääntymisen myötä elimistön suuret valtimot menettävät kimmoisuuttansa ja jäykistyvät. Seurauksena tästä systolinen verenpaine nousee tasaisesti iän myötä, mutta diastolinen verenpaine kääntyy yleensä laskuun noin 60 ikävuoden jälkeen. Systolisen ja diastolisen verenpaineen ero, pulssipaine, joka kuvastaa valtimoiden jäykkyyttä, nousee tästä syystä jyrkästi keski-iän jälkeen. Valtimoiden jäykistymisellä on monta tärkeää seurausta. Kun systolinen verenpaine nousee, sydämen kuormitus ja hapenkulutus nousevat. Toisaalta laskeva diastolinen paine vähentää sydämen sepelvaltimoiden verenvirtausta ja hapensaantia. Näin ollen valtimoiden jäykistyminen lisää sydämen riskiä joutua tilanteeseen, jossa sydänlihas kärsii hapenpuutteesta.

Mats Rönnback

Epilepsian ja epilepsialääkityksen vaikutukset hedelmällisyyteen

Epilepsiaan on todettu liittyvän lisääntymishormonien säätelyn häiriöitä, jotka voivat ilmetä esimerkiksi kuukautiskierron muutoksina sekä hedelmällisyyden heikkenemisena. Häiriöt voivat olla epilepsian aiheuttamia, mutta myös epilepsialääkityksen tiedetään aiheuttavan lisääntymisterveyden muutoksia. Naisilla hormonaalisia muutoksia on tutkittu aiemmin erityisesti karbamatsepiinin ja valproaatin käyttäjillä, joista valproaatin on todettu liittyvän kuukautiskierron häiriöihin ja munasarjojen monirakkulataudin lisääntymiseen. Epilepsialääkityksen vaikutuksia miesten hedelmällisyyteen ei ole aiemmin selvitetty.

Eeva Löfgren

Perintötekijät vaikuttavat glaukoomaan sairastumisen riskiin

Glaukooma on näköhermon degeneratiivinen sairaus, jossa ensisijaisesti tuhoutuvat verkkokalvon gangliosolut. Hoidon tavoitteena on estää taudin eteneminen vaikeaksi näkövammaisuudeksi. Tunnistamalla ajoissa vaaratekijöitä, jotka vaikuttavat taudin syntyyn tai taudin etenemiseen, voidaan ehkä estää tai ainakin hidastaa glaukooman aiheuttamaa näkövammaisuutta.

Eva Forsman

Sydän- ja verisuonitautien ehdokasgeenit

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selventää viiden ehdokasgeenin osuutta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöinä. Aihetta lähestyttiin väestötasolla, kookkaita pohjoismaisia väestöotoksia ja ehdokasgeeniasetelmaa hyödyntäen. Kirjan ensimmäinen osatyö keskittyi trombomoduliinigeeniin (THBD), jota tutkittiin kahdessa suuressa suomalaisessa väestöotoksessa (FINRISKI-92 ja FINRISKI-97). Yhteyttä THBD-geenin ja sydän- ja verisuonitautien välillä ei kuitenkaan havaittu.

Kirsi Auro

Aivosähkötoiminnan hidastuminen hyväksi skitsofreniapotilaalle?

Väitöskirjan osatutkimuksissa tarkasteltiin klotsapiinihoitoa saavien skitsofreniapotilaiden aivosähkötoimintaa ja neuroimmunologisia tekijöitä, niiden korrelaatiota keskenään sekä kliiniseen vasteeseen. Tutkimuksessa selvisi, että klotsapiinin aiheuttama aivosähkötoiminnan hidastuminen ja vapaiden happiradikaalien tuotannon supistuminen korreloi positiivisesti lääkityksen tehoon. Klotsapiinin vaikutusta aivosähkötoimintaan on pidetty kliinisessä työssä merkkinä sen toksisuudesta ja aivotoimintaa haittaavana ilmiönä. Tässä tutkimuksessa kuitenkin selvisi melko yksiselitteisesti, että klotsapiinin aiheuttama hidasaaltojen lisääntyminen korreloi nimenomaan positiivisesti kliiniseen vasteeseen. Klotsapiinin aiheuttamien neurofysiologisten muutosten myötä voi myös arvioida lääkityksen tehokkuutta.

Andres Gross

Synnynnäisen kloridiripulin pitkäaikaisennuste

Synnynnäinen kloridiripuli on harvinainen peittyvästi periytyvä sairaus, joka aiheutuu kromosomissa 7q22.3-31.1 sijaitsevan SLC26A3-geenin virheistä. Geenivirheet johtavat suoliston tärkeimmän kloridi-bikarbonaattikuljettajan toiminnan häiriintymiseen. Suolojen ja veden imeytymisen estyminen aiheuttaa kloridiripulille tyypillisen ripulioireen ja johtaa hengenvaarallisiin suola- ja happo-emästasapainon häiriöihin. Vaikka Suomessa 1960-luvun lopulla kehitetyn suolakorvaushoidon ansiosta potilaat jäivät ensimmäistä kertaa henkiin ja hoidon todettin mahdollistavan normaalin lapsuusiän kasvun ja kehityksen, taudin pitkäaikaisennusteesta ei ole ollut tietoa.

Satu Wedenoja

Psykoosilääkkeet vanhusten hoidossa

Psykoosilääkkeiden käytöstä vanhusten pitkäaikaisessa koti- ja laitoshoidossa on vain niukasti tutkimustietoa, vaikka vanhusikäisillä käytetään psykoosilääkkeitä runsaasti ja toisaalta psykoosilääkkeiden haittavaikutukset lisääntyvät ikääntyessä. Tietoa puuttuu erityisesti kaikkein iäkkäimpien ja skitsofreniaa sairastavien vanhusten psykoosilääkkeiden käytöstä.

Hanna-Mari Alanen

Varhainen ravitsemusneuvonta ehkäisee insuliiniresistenssiä

Pysyvästi vähäiseen kovan rasvan saantiin tähtäävä varhaislapsuudessa alkanut, toistuvasti annettu ravitsemusneuvonta parantaa lasten insuliiniherkkyyttä ja pienentää veren rasva-arvoja pojilla. Ravitsemusneuvonta vaikuttaa myönteisesti myös haitallisten LDL-hiukkasten kokojakaumaan pojilla.

Tuuli Kaitosaari

Ksenonanestesian vaikutukset aivoihin

Ksenon on jalokaasu, jolla on anesteettisia ominaisuuksia. Sen käyttö kliinisessä anestesiologiassa on kuitenkin jäänyt vähäiseksi aineen harvinaisuuden ja erittäin korkean hinnan takia. Mielenkiinto ksenonia kohtaan on kuitenkin viime aikoina kasvanut, koska sillä on todettu olevan huomattavia hermosoluja suojaavia ominaisuuksia. Nämä ksenonin anesteettiset ja hermosoluja suojaavat ominaisuudet liittyvät todennäköisesti sen aivojen aktivoivia N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) reseptoreita estävään vaikutukseen. Tässä suhteessa ksenon on poikkeuksellinen anestesia-aine, sillä suurin osa kliinisessä käytössä olevista anestesia-aineista vaikuttaa voimistamalla aivojen estäviä gamma-aminovoihappo tyypin A (GABAA) -reseptoreita.

Ruut Laitio

Testosteronista on hyötyä verisuonten terveydelle

Väitöskirjassa selvitettiin erityisesti testosteronin vaikutuksia valtimonkovettumistaudin esiasteisiin ja keskeisiin riskitekijöihin keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä. Tulosten perusteella yleinen näkemys, että estrogeeni on hyvä sydämelle ja testosteroni paha, on liian yksinkertainen. Näyttää siltä, että normaali testosteronipitoisuus ikääntyvillä miehillä on sydämen kannalta hyvä asia, sillä se pääasiassa suojaa valtimonkovettumataudin kehittymiseltä.

Juuso Mäkinen

Kasvutekijäreseptorit syövän synnyssä ja lääkekehityksen kohteena

Syövän synnyn molekyylitason mekanismien parempi tuntemus on johtanut uudenlaisten syöpälääkkeiden kehittelyyn. Nämä ns. täsmälääkkeet on suunniteltu estämään syöpäsoluissa esiintyvien geneettisten muutosten aiheuttamia häiriöitä. Yhtenä täsmälääkkeiden keskeisenä kehityskohteena ovat olleet solunpinnan kasvutekijäreseptorit, joiden toiminnan on havaittu lisääntyneen syövässä.

Maria Sundvall

Veren hyytymisjärjestelmällä osuutta leikkauksen jälkeiseen sydänlihasvaurioon?

Kun sydänleikkaus tehdään käyttäen sydän-keuhkokonetta, potilaan veren hyytyminen aktivoituu siitä huolimatta, että hän saa hyytymistä estävää hepariinia. Sepelvaltimo-ohitusleikkauksessa tapahtuva veren hyytymisaktivaatio saattaa olla potilaalle haitallinen, sillä se on yhteydessä myöhemmin havaittavaan sydänlihaksen vaurioon ja verenkierron toipumiseen.

Peter Raivio

Prolyylihydroksylaasit sidekudoksen muodostumisessa ja elimistön happitasapainon säätelyssä

Prolyylihydroksylaasientsyymit ovat avainasemassa sidekudoksen muodostumisessa ja happitasapainon säätelyssä. Näiden entsyymien keskeisen roolin vuoksi niitä on pidetty erityisen sopivina lääkekehityksen kohteina taudeissa, jotka johtuvat liiallisesta sidekudoksen muodostumisesta tai hapenpuutteesta. Tällaisia tauteja ovat mm. maksakirroosi, sydän- ja verisuonitaudit sekä anemia.

Päivi Fonsén

Kokenut lääkäri tietokoneohjelmaa tarkempi mammografiakuvien tulkitsija

Seulojien herkkyys rintasyövän erilaisten muotojen tunnistamiseen vaihtelee, tämän vuoksi Suomessakin on käytössä kahden seulojan konsensus luenta. Varhainen rintasyöpä on kuitenkin vaikeasti erotettavissa hyvänlaatuisista rinnan muutoksista, niinpä jopa puolet väitöstutkimuksen aineiston 68 syövästä oli jossain määrin nähtävillä jo 2-4 vuotta aiemmin otetuissa seulontakuvissa.

Katja Hukkinen

Digitaalikuvaus silmäsairauksien diagnostiikassa ja seurannassa

Tämä väitöskirja koostuu viidestä osatyöstä. Niistä ensimmäisessä käsitellään diabeettisen retinopatian seulontaa digitaalisilla silmänpohjakameroilla. Tutkimuksessa arvioidaan mm. kameran kuvakulman, kuvien arvioijien koulutuksen ja mahdollisesti käytetyn filtterin vaikutusta kuvaustapahtumaan ja saatuun lopputulokseen.

Jukka Saari

Väitöstutkimus puoltaa munasarjasyövän leikkausten keskittämistä

Munasarjasyöpä on Suomessa kuudenneksi yleisin naisten syöpä ja toiseksi yleisin gynekologinen syöpä. Vuosittain todetaan yli 400 uutta munasarjasyöpää ja 5 vuoden elossaololuku oli 49 % vuonna 2005. Tämä väitöstutkimus osoittaa, että munasarjasyövän hoitotulokset ovat riippuvaisia sairaalassa leikattujen potilaiden lukumäärästä.

Salla Kumpulainen

Monileike-TT aivoinfarktin ja kaulavaltimoahtauman alkuvaiheen diagnostiikassa

Laskimonsisäinen liuotushoito on tuonut uusia vaatimuksia aivoinfarktin diagnostiikkaan. Kuvantamisen täytyy tapahtua nopeasti, koska liuotushoito on annettava kolmen tunnin sisällä oireiden alusta. Ilman varjoainetta tehtävä pään tietokonetomografia (TT) on pitkään käytössä ollut akuutin aivoiskemian kuvantamismenetelmä. Sillä voidaan luotettavasti sulkea pois aivoverenvuoto ennen liuotuspäätöstä. Kuitenkaan hyvin varhaisessa vaiheessa oleva infarkti ei siinä usein vielä näy, eikä infarktin olemassaoloa tai kehittyvän infarktin laajuutta pystytä tällöin luotettavasti arvioimaan. Koska liuotushoitoon liittyy lisääntynyt vuotoriski, täytyisivät aivoverenkiertohäiriön luonne ja laajuus olla hoitopäätöstä tehtäessä mahdollisimman tarkasti tiedossa.

Heli Silvennoinen

CP-lasten spastisuuden botuliinihoito

Botuliini tyyppi A on Clostridium botulinum -bakteerin erittämä toksiini, jota on 1980-luvun lopulta lähtien käytetty CP-lasten spastisuuden ja dystonian hoitoon. Ensimmäiset julkaisut aiheesta ilmestyivät vuonna 1993. Botuliini ruiskutetaan lihakseen, jossa se vaikuttaa ainoastaan lihas-hermopäätelevyissä. Se estää asetyylikoliinin eteenpäinmenon ja aiheuttaa lihakseen keskimäärin 2-4 kuukautta kestävän ylijäntevyyden vähentymisen. Vaste on annosriippuvainen. Hoitoaiheita lapsilla ovat spastisuuden aiheuttama varvaskävely, takareiden tai lonkan koukistajien tai sisäreiden lähentäjien ylitoimivuus ja spastisen tai dystonisen yläraajan erilaiset virheasennot. Hoidon tavoitteena voi olla toiminnan tai hoidollisuuden parantaminen tai kirurgiselle toimenpiteelle lisäajan voittaminen. Nykyisin botuliinia käytetään lapsilla myös mm. hyvänlaatuisen varvaskävelyn, synnynnäisen kierokaulaisuuden, syljen liikaerityksen ja ylitoimivan virtsarakon hoitoon.

Heli Sätilä

B₁₂-vitamiinin puute on yleistä vanhuksilla

B12-vitamiinin puute on yleistä vanhuksilla ja voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa monenlaisia oireita ja löydöksiä, mm. muistihäiriöitä, ääreishermoston vaurioita ja anemiaa. Hoito tulisi aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa palautumattomien vaurioiden estämiseksi, mutta varhaisen B12-vitamiinin puutteen diagnostiikka on vaikeaa. Vaikka useita laboratoriotutkimuksia voidaan käyttää B12-vitamiinin varhaisen puutteen toteamiseksi, niiden valinta ja tulkinta on ongelmallista.

Saila Loikas