Geenitesti on hyödyllinen keliaakikon sukulaisten keliakiariskin arvioinnissa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kuopion yliopistossa tehdyssä keliakian perinnöllisyyttä koskevassa sukututkimuksessa löydettiin kaksi uutta keliakiaan liittyvää geenialuetta. Tutkimukseen osallistui 60 itäsuomalaista perhettä. Tutkimuksessa todettiin, että vähäoireinen keliakia on yleinen keliaakikkojen sukulaisten keskuudessa ja että keliaakikkojen sukulaisten perinnöllistä sairastumisriskiä voidaan kartoittaa HLA-geenimäärityksellä. HLA-geenien todettiin vaikuttavan keliakian taudinkuvaan.

Hannele Karinen

Valtimo-laskimofisteli alaraajan verisuonten ohitusleikkauksissa

Alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yksi valtimonkovettumistaudin ilmenemismuodoista. Väestön vanhetessa ja diabeteksen yleistyessä alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yhä tavallisempia. Ns. kriittisessä iskemiassa potilaan huono verenkiertotilanne johtaa raajan menetykseen ilman verenkiertoa korjaavia toimenpiteitä. Alaraajan ohitusleikkausten tavoitteena on raajan säästäminen ja potilaan liikuntakyvyn ja elämänlaadun säilyttäminen.

Katariina Laurila

Luotettava menetelmä pienten rintamuutosten diagnostiikkaan

Rinnan pienet kasvaimet tai mikrokalkkimuutokset, joina etenkin syövän esiasteet usein ilmenevät, huomataan yleensä seulontamammografiassa jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita. Yleensä ne eivät tunnu käsin rintaa tunnustelemalla eivätkä tavallisesti erotu luotettavasti myöskään kaikututkimuksessas, jota käytetään kookkaampien kasvainten näytteenoton ohjauksessa. Mammografiaohjattua näytteenottoa varten on kehitetty stereotaktinen menetelmä, jossa tietokoneohjelma määrittää kahdesta mammografiakuvasta rintamuutoksen tarkan sijainnin. Näytteenottoneulan sijainti suhteessa muutokseen tarkistetaan vielä ennen näytteenottoa varmennuskuvin.

Anna Sutela

Verisuonten uudismuodostus ja syövän lääkehoito

Verisuonten uudismuodostus on tärkeä tapahtuma syövän kasvussa sekä leviämisessä. Siihen liittyvien molekulaaristen mekanismien tuntemus on johtanut verisuonten uudismuodostusta ja syövän kasvua estävien uusien lääkeaineiden kehittämiseen.

Erika Iivanainen

Hyviä tuloksia sekä liki- että kaukotaittoisuuden kirurgisessa korjauksessa

Silmän taittovirhettä voidaan korjata refraktiivisilla toimenpiteillä. Tavallisin ja suosituin menetelmä on laserleikkaus, jossa sarveiskalvon kaarevuutta loivennetaan myopian (likitaittoisuuden) poistamiseksi tai vastaavasti hyperopiassa (kaukotaitteisuudessa) sarveiskalvon kaarevuutta jyrkennetään. Tosin voimakkaan myopian laserkorjauksessa sarveiskalvon liiallinen oheneminen saattaa tuottaa ongelmia, ja myös hyperopian korjauksessa muilla kirurgisilla menetelmillä tulokset ovat osoittautuneet paremmiksi kuin laserleikkauksella.

Annemari Koivula

Opioidien pitkäaikaisen käytön vaikutus aivoihin

Tutkimuksessa selvitettiin pitkäaikaisen opioidien (heroiini ja buprenorfiini) väärinkäytön vaikutusta aivojen rakenteeseen magneettikuvauksella ja toimintaan EEG- ja magnetoenkefalografiatutkimuksilla (MEG). Lisäksi kognitiivista suoriutumista selvitettiin varhaisen vieroitushoidon aikana neuropsykologisilla testeillä. Tutkimukseen osallistui 23 opioidiriippuvaista henkilöä, joista 15 oli myös bentsodiatsepiiniriippuvaisia. Tutkittavilla oli vakava pitkäaikainen opioidiriippuvuus.

Reetta Kivisaari

Munuaisensiirron saanut lapsipotilas tarvitsee räätälöityä lääkitystä

Suomessa oli lokakuuhun 2007 mennessä tehty munuaisensiirto 191 lapselle, ja siirron saaneista lähes puolet oli jo saavuttanut aikuisiän. Lapselle tehtävä munuaisensiirto on tavallista suurempi haaste siksi, että siirteen tulisi kestää toimintakykyisenä useita vuosikymmeniä eikä siirtoleikkauksen jälkeinen hyljintälääkitys saisi haitata lapsen kasvua.

Paula Seikku

Siklosporiini interstitiaalisen kystiitin hoidossa

Interstitiaalinen kystiitti on krooninen rakon kipuoireyhtymä, jonka aiheuttajaa ei varmuudella tunneta. Potilaiden oirekuvaa hallitsee rakon seudun kipu rakon täyttyessä ja kivun väliaikainen helpottuminen virtsatessa. Potilaat joutuvat tyhjentämään rakkonsa tiheästi ympäri vuorokauden. Koska aiheuttajaa taudille ei tunneta, ei täsmähoitoa ole tarjolla. Oireiden vaikeus vaihtelee potilaiden välillä runsaasti, ja ainoastaan vaikeimmissa tapauksissa harkitaan raskaampia hoitoja, kuten esimerkiksi virtsarakon poistoleikkausta. Tätä ei kuitenkaan voida suositella, ennen kuin turvallisemmat hoitovaihtoehdot on todettu tehottomiksi.

Jukka Sairanen

Tärinä heikentää kuuloa

Kivityömiehet, rakennus- ja maataloustyöntekijät ja jopa hammaslääkärit altistuvat tärinälle, joka voi aiheuttaa kuulovauriota. Myös korvaleikkauksissa poran käyttö aiheuttaa sekä melua että tärinää. Mm. sopivat korvaporavalinnat vähentävät tärinäaltistusta korvaleikkauksissa ja suojaavat potilaita korvaleikkauksien aiheuttamilta kuulovaurioilta aiempaa paremmin.

Päivi Sutinen

Vanhenemiseen liittyvät amyloidisairaudet

Teollistuneissa länsimaissa ihmisen odotettavissa oleva elinikä nousee jatkuvasti ja vanhenemiseen liittyvien sairauksien lääketieteellinen ja sosiaalis-taloudellinen merkitys lisääntyy. Näistä sairauksista varmaankin tunnetuin on Alzheimerin tauti, joka samalla on eräs vanhenemiseen liittyvistä amyloidisairauksista.

Maarit Tanskanen

Sappikirroosi yleistyy myös Suomessa

Primaari biliaarikirroosi eli sappikirroosi on yleistynyt länsimaissa. Esiintyvyys on suurin Yhdysvalloissa (402/miljoona asukasta) ja ilmaantuvuus Skotlannissa (49/milj./vuosi). Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää esiintyvyys ja ilmaantuvuus Suomessa.

Henna Rautiainen

Terveyskeskuspalveluiden suurkäyttöä voi ennustaa potilaskohtaisesti

Kuopion yliopiston yleislääketieteen yksikössä tehdyssä väitöstutkimuksessa on kehitetty malli terveyskeskuksen terveyspalvelujen pitkäaikaisen suurkäytön ennustamiseen. Malli on jatkokehiteltävissä ennustamisen työkaluksi terveyskeskuslääkärin käytännön työhön.

Tuomas Koskela

Mitraaliläpän vuodon kirurgisen hoidon tulokset

Hiippa- eli mitraaliläpän korjausleikkaus on nykyisin ensisijainen valinta mitraaliläpän vuodon kirurgisessa hoidossa. Korjausleikkauksista on raportoitu yhteneväisesti erinomaisia pitkäaikaistuloksia. Tekoläppäleikkaukseen nähden korjausleikkauksiin liittyy pienempi välitön leikkauskuolleisuus sekä parempi leikkauksen jälkeinen pitkäaikaisennuste.

Jouni Heikkinen

EU:n toimivalta terveydenhuollossa kaipaa uudelleenharkintaa

Kansallisten käytäntöjen erilaisuus heikentää mahdollisuuksia valtioiden rajat ylittäville terveyspalveluille EU:n sisämarkkina-alueella. EU:n 15 vanhaa jäsenmaata kattaneessa tutkimuksessa testattiin suomalaisen ja luxemburgilaisen antibioottireseptin toimittamista toisen jäsenmaan apteekeista. Yleensä apteekit toimittivat pyydetyn tai terapeuttisesti samankaltaisen valmisteen, lukuun ottamatta Englantia ja Ruotsia. Ruotsista tosin toimitettiin suomalainen resepti pohjoismaisen reseptien vastavuoroisen tunnustamisen nojalla.

Mia Mäkinen

Estrogeenien aineenvaihdunta

Ennen vaihdevuosia naisten riski sairastua valtimonkovettumistautiin on huomattavasti samanikäisten miesten riskiä pienempi. Tämän on ajateltu johtuvan naissukupuolihormonien eli estrogeenien suotuisista vaikutuksista verenkiertoelimistöön. Vaihdevuosien jälkeisestä hormonikorvaushoidosta sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ovat kuitenkin saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia eikä estrogeenien suojavaikutuksen mekanismeja täysin ymmärretä.

Maija Badeau

Valtimojäykkyys sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä

Ihmiskehon suurilla verisuonilla on tärkeä verenpainetta tasaava vaikutus. Kuten muutkin elimet, verisuonisto rappeutuu kuitenkin iän myötä. Ikääntymisen myötä elimistön suuret valtimot menettävät kimmoisuuttansa ja jäykistyvät. Seurauksena tästä systolinen verenpaine nousee tasaisesti iän myötä, mutta diastolinen verenpaine kääntyy yleensä laskuun noin 60 ikävuoden jälkeen. Systolisen ja diastolisen verenpaineen ero, pulssipaine, joka kuvastaa valtimoiden jäykkyyttä, nousee tästä syystä jyrkästi keski-iän jälkeen. Valtimoiden jäykistymisellä on monta tärkeää seurausta. Kun systolinen verenpaine nousee, sydämen kuormitus ja hapenkulutus nousevat. Toisaalta laskeva diastolinen paine vähentää sydämen sepelvaltimoiden verenvirtausta ja hapensaantia. Näin ollen valtimoiden jäykistyminen lisää sydämen riskiä joutua tilanteeseen, jossa sydänlihas kärsii hapenpuutteesta.

Mats Rönnback

Epilepsian ja epilepsialääkityksen vaikutukset hedelmällisyyteen

Epilepsiaan on todettu liittyvän lisääntymishormonien säätelyn häiriöitä, jotka voivat ilmetä esimerkiksi kuukautiskierron muutoksina sekä hedelmällisyyden heikkenemisena. Häiriöt voivat olla epilepsian aiheuttamia, mutta myös epilepsialääkityksen tiedetään aiheuttavan lisääntymisterveyden muutoksia. Naisilla hormonaalisia muutoksia on tutkittu aiemmin erityisesti karbamatsepiinin ja valproaatin käyttäjillä, joista valproaatin on todettu liittyvän kuukautiskierron häiriöihin ja munasarjojen monirakkulataudin lisääntymiseen. Epilepsialääkityksen vaikutuksia miesten hedelmällisyyteen ei ole aiemmin selvitetty.

Eeva Löfgren

Perintötekijät vaikuttavat glaukoomaan sairastumisen riskiin

Glaukooma on näköhermon degeneratiivinen sairaus, jossa ensisijaisesti tuhoutuvat verkkokalvon gangliosolut. Hoidon tavoitteena on estää taudin eteneminen vaikeaksi näkövammaisuudeksi. Tunnistamalla ajoissa vaaratekijöitä, jotka vaikuttavat taudin syntyyn tai taudin etenemiseen, voidaan ehkä estää tai ainakin hidastaa glaukooman aiheuttamaa näkövammaisuutta.

Eva Forsman

Sydän- ja verisuonitautien ehdokasgeenit

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selventää viiden ehdokasgeenin osuutta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöinä. Aihetta lähestyttiin väestötasolla, kookkaita pohjoismaisia väestöotoksia ja ehdokasgeeniasetelmaa hyödyntäen. Kirjan ensimmäinen osatyö keskittyi trombomoduliinigeeniin (THBD), jota tutkittiin kahdessa suuressa suomalaisessa väestöotoksessa (FINRISKI-92 ja FINRISKI-97). Yhteyttä THBD-geenin ja sydän- ja verisuonitautien välillä ei kuitenkaan havaittu.

Kirsi Auro

Aivosähkötoiminnan hidastuminen hyväksi skitsofreniapotilaalle?

Väitöskirjan osatutkimuksissa tarkasteltiin klotsapiinihoitoa saavien skitsofreniapotilaiden aivosähkötoimintaa ja neuroimmunologisia tekijöitä, niiden korrelaatiota keskenään sekä kliiniseen vasteeseen. Tutkimuksessa selvisi, että klotsapiinin aiheuttama aivosähkötoiminnan hidastuminen ja vapaiden happiradikaalien tuotannon supistuminen korreloi positiivisesti lääkityksen tehoon. Klotsapiinin vaikutusta aivosähkötoimintaan on pidetty kliinisessä työssä merkkinä sen toksisuudesta ja aivotoimintaa haittaavana ilmiönä. Tässä tutkimuksessa kuitenkin selvisi melko yksiselitteisesti, että klotsapiinin aiheuttama hidasaaltojen lisääntyminen korreloi nimenomaan positiivisesti kliiniseen vasteeseen. Klotsapiinin aiheuttamien neurofysiologisten muutosten myötä voi myös arvioida lääkityksen tehokkuutta.

Andres Gross