Hemodynamiikka septisessä sokissa

Septisessä sokissa määritelmän mukaisesti potilaalla todetaan infektion aiheuttamana yleinen tulehdusreaktio sekä sepsikseen liittyen matala verenpainetaso ja riittämätön verenkierto nestehoidosta huolimatta. Kuolleisuus septiseen sokkiin on suuri, 30-60 % ja se on yksi yleisimmistä kuolemansyistä teho-osastoilla.

Marjut Varpula

Uutta tietoa henkirikollisuuteen liittyvistä mielenterveyshäiriöistä

Vaikka psykoottisista häiriöistä kärsivilläkin päihdeongelmien on aiemmin havaittu lisäävän väkivaltarikosriskiä, persoonallisuushäiriöiden osuus heidän väkivaltarikollisuudessaan oli epäselvä. Tämän väitöskirjan alkuosassa määritettiin elinaikaisten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä edustavassa suomalaisten psykoottisten henkirikollisten ja henkirikoksen yrittäjien joukossa. Tutkittavia oli 90. Tutkimuksessa käytettiin strukturoituja haastatteluja, sairauskertomustietoja sekä omaisten ja muun muassa opettajien mielentilatutkimukseen antamia tietoja.

Anu Putkonen

Probiootit suojaavat lasta atopialta

Yksi selitys allergioiden yleistymiselle on elinolojen muuttumisen aiheuttama varhaislapsuuden vähentynyt altistuminen mm. erilaisille sairauksille tai ympäristön ja ruoan bakteereille. Tämä väitöskirjatutkimus osoitti, että herkistyminen hengitystieallergeeneille on lisääntynyt Suomessa selvästi yli 60 vuoden aikana syntyneillä henkilöillä. Allergioiden yleistyminen on siis alkanut jo aiemmin kuin tähän asti on ajateltu.

Anu Huurre

Sepelvaltimoleikkauksen onnistuminen voidaan ennustaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, minkälaiset sepelvaltimomuutokset varjoainekuvauksessa ennustavat leikkauskomplikaatioiden syntyä. Erityisesti vasemman sepelvaltimon kiertävän haaran tautimuutokset liittyvät huonoon leikkaustulokseen. Lisäksi C-reaktiivisen proteiinin suuri pitoisuus (yli 10 mg/l) veressä ennen leikkausta kasvattaa kuolemanriskin viisinkertaiseksi (5,3 % vs 1,1 %) ja lisää muidenkin komplikaatioiden esiintyvyyttä, samoin potilaiden korkea lämpötila (yli 36,4 °C) leikkaussalista teho-osastolle siirtyessä. Potilaiden lämmitystä leikkauksen lopulla onkin rajoitettu.

Jarmo Lahtinen

Lapsuuden krooninen keuhkoklamydiainfektio ja sydäntautiriski

Keuhkoklamydiabakteeri (Chlamydia pneumoniae) aikaansaa hengitystieinfektioita, ja lähes jokainen sairastaa sellaisen ainakin kerran elämässään. Keuhkoklamydia on yleinen hengitystieinfektioiden aiheuttaja jo lapsuudessa. Infektio saattaa myös olla täysin oireeton. Keuhkoklamydia voi myös jäädä elimistöön piileväksi, krooniseksi infektioksi.

Iina Volanen

Viilennyshoito parantaa kammiovärinästä elvytetyn potilaan ennustetta

Sydämenpysähdyspotilaan ennusteeseen vaikuttaa eniten hapenpuutteesta johtuvan aivovaurion laajuus. Ennen terapeuttisen hypotermian käyttöönottoa sydämenpysähdyksestä onnistuneesti elvytetyistä potilaista noin puolet menehtyi sairaalassa ja eloonjääneistä joka toisella oli todettavissa aivovaurio, tavallisimmin kognitiivisen tason lasku ja muistihäiriö. Hypotermian tiedetään ehkäisevän hypoksis-iskeemistä aivovauriota usealla mekanismilla.

Marjaana Tiainen

Uutta tietoa nukutusaineiden vaikutuksista ihmisen aivoissa

Nukutusaineita on lääketieteessä käytetty jo yli 150 vuoden ajan, mutta niiden vaikutusmekanismeja ihmisen aivoissa ei tunneta. Tässä tutkimusprojektissa saatiin täysin uudenlaista tietoa mekanismeista, joilla nukutusaineet aiheuttavat nukutuksen. Vastaavia tutkimuksia juuri ei ole aikaisemmin tehty. Erityisen tärkeitä näistä tutkimustuloksista tekee se, että uusi tieto saatiin tutkimalla elävän ihmisen aivoja eikä solu- tai eläinkokeista.

Elina Salmi

Aspergillus fumigatus -homesienen ja vioittuneiden PVC-materiaalien hengitystievaikutukset

Tutkimusten mukaan altistuminen kosteusvauriorakennusten sisäilman mikrobeille aiheuttaa erilaisia oireita, erityisesti hengitystieoireita ja jopa kroonisia sairauksia, kuten astmaa. Samoin tiedetään polyvinyylikloridin (PVC) hajoamistuotteille altistumisen aiheuttavan ihmisille hengitystieoireita. Polyvinyylikloridia käytetään esimerkiksi pinnoitemateriaaleissa.

Harri Stark

Sindbis-virus ja pogostantauti

Pogostantauti on virusinfektio, joka ilmenee ihmisellä nivel- ja ihottumaoirein. Noin 5 % suomalaisista on sairastanut infektion. Tautia esiintyy syyskesällä, sillä ilmeisesti loppukesän hyttyslajit siirtävät viruksen ihmiseen. Spesifistä hoitoa tai rokotetta tautiin ei ole. Tauti löydettiin vuonna 1974 Ilomantsissa ja potilaiden vasta-ainetutkimukset osoittivat, että taudinaiheuttaja on läheistä sukua Sindbis-virukselle. Tätä virusta esiintyy Euraasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa, mutta ihmisten tautitapauksia lähinnä vain Pohjois-Euroopassa, etenkin Suomessa. Pogostantauti on puhjennut satojen tai tuhansien potilaiden epidemiaksi täsmälleen seitsemän vuoden välein. Viimeisin epidemia oli syyskesällä 2002, jolloin diagnosoitiin 600 tapausta. Tämä väitöskirjatutkimus pohjautuu suurelta osin vuoden 2002 pogostantautiepidemian aikana koottuun näyte- ja potilasaineistoon. Potilaita seurattiin akuutin vaiheen jälkeen kolmen vuoden ajan.

Satu Kurkela

Asumismuoto ja terveyserot

Kuten muissakin Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa ja Australiassa, Suomessa on tapahtunut selvä demografinen muutos viime vuosikymmenien aikana. Yhä pienempi osuus väestöstä elää avioliitossa, ja vastaavasti avoliitossa ja yksin asuvien osuudet ovat kasvaneet. Virallinen siviilisääty ei enää heijasta yksilön asumismuotoa, sillä naimattomat, eronneet ja lesket saattavat asua yksin tai avopuolison, lasten, vanhempien, sisarusten tai sukuun kuulumattomien henkilöiden kanssa. Niinpä viralliseen siviilisäätyyn verrattuna asumismuoto saattaa selvemmin heijastaa ihmisten välisiä sosiaalisia siteitä ja terveyttä. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä tietämystä asumismuodon mukaisten terveyserojen suuruudesta, kehityssuunnista ja määräävistä tekijöistä suomalaisessa työikäisessä väestössä.

Kaisla Joutsenniemi

Dementoituvien henkilöiden hoitoa ja palveluja on mahdollista parantaa monin käytännöllisin keinoin

Dementiaa sairastavat henkilöt tarvitsevat erityisen haavoittuvuutensa vuoksi asianmukaista terveydenhoitoa, kuntoutusta ja riittäviä sosiaalisia palveluja, jotta heidän autonomiaansa voidaan tukea ja laitoshoidon tarvetta myöhentää. Tässä väitöstyössä kartoitettiin mahdollisia karikoita dementiaa sairastavien henkilöiden hoidossa: lonkkamurtuman jälkeistä kuntoutumista, sopimattomia lääkkeitä, psykoosilääkkeitä ja sosiaalisia, juridisia ja taloudellisia palveluja. Tutkimuksessa käytettiin kolmea suomalaista potilasaineistoa vuosilta 1999-2005. Potilaiden keski-ikä oli 78-86 vuotta. Tutkimus tehtiin Kansaneläkelaitoksen tuella ja osa siitä toteutettiin yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa.

Minna Raivio

Solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutukset dialyysipotilailla

Suomessa on noin 1 200 pitkäaikaisesti keinomunuaishoitoa saavaa potilasta. 70-90 %:lla heistä on verenpainetauti tai sydämen vasemman kammion liikakasvu. Lisäksi noin kolmasosalla on sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Dialyysihoidossa olevien potilaiden kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin onkin noin 70-kertainen normaaliväestöön verrattuna, ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu sydämen ja verisuonien sairauksista. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin dialyysihoidon ja solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutuksia pitkäaikaisessa dialyysihoidossa olevien potilaiden verenpainetta, sydänlihaksen hapenpuutetta ja sydämen lepovaiheen toimintaa mittaaviin muuttujiin.

Seppo Ojanen

Osa suusyöpäpotilaista voi hyötyä vartijaimusolmuketutkimuksesta

Pään ja kaulan alueen limakalvojen levyepiteelisyöpää sairastavilla on usein etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeissa jo taudin varhaisessa vaiheessa. Oikean hoidon valintaa vaikeuttaa se, että nykyisillä kuvantamismenetelmillä kaikkia pieniä etäpesäkkeitä ei ole mahdollista havaita. Sen vuoksi kaulan imusolmukkeet hoidetaan yleensä varmuuden vuoksi, mikäli piilevien etäpesäkkeiden riskin arvioidaan olevan vähintään 15-20 %. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövän levinneisyyden kartoittamista ennen hoitoa. Erityisesti pyrittiin parantamaan kaulan imusolmukkeiden arviointia ja kaulan elektiivisen hoidon kohdentamista suuontelon syövässä.

Harri Keski-Säntti

Tehoavatko verenpainelääkkeet kylmän aiheuttamaan verenpaineen nousuun?

Kylmän on todettu nostavan verenpainetta, ja verenpaineen on osoitettu olevan korkeampi talvella kuin kesällä. Suomessa väestö altistuu kylmälle suuren osan vuodesta työssä, työmatkoilla tai vapaa-ajalla. Sairastavuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin onkin kylmänä vuodenaikana suurempi kuin lämpimänä. Tähän saakka verenpainelääkkeiden vaikutuksista verenpaineeseen kylmässä on ollut vain vähän tutkimustietoa.

Silja Komulainen

Maha- ja pohjukaissuolihaavan verenvuodon hoito ja riskitekijät

Länsimaissa ruoansulatuskanavan yläosien verenvuodon ilmaantuvuus on ollut 100 tapausta 100 000 asukasta kohden. Noin puolessa tapauksista vuodon syynä on maha- tai pohjukaissuolihaava. Samalla kun komplisoitumaton tautimuoto on vähentynyt, ovat vuotokomplikaatiot lisääntyneet. Nykyisin verenvuoto voidaan tyrehdyttää mahalaukun tähystyksen yhteydessä. Endoskooppiseen hoitoon yhdistetään mahalaukun haponeritystä estävä lääkitys.

Marianne Udd

Leikkausyksiköiden toiminnanohjaus uudistamisen tarpeessa

Terveyspalvelujen kysyntä kasvaa lähivuosikymmeninä väestön ikääntyessä, vaatimustason noustessa ja teknologian kehittyessä. Henkilökunnan saatavuusongelma puolestaan rajoittaa tulevaisuudessa palvelutarjontaa. Vähemmillä voimavaroilla on saatava aikaan enemmän, mikä luo paineita kehittää toimintamalleja ja koko palveluprosessin tehokasta ohjausta.

Riitta Marjamaa

Vorikonatsoli on voimakas lääkeaineenvaihdunnan estäjä

Monilla anestesialääkärin hoitoon tulevilla potilailla on säännöllisessä käytössä useita lääkeaineita, jotka vaikuttavat maksassa lääkkeitä hajottavien sytokromi P450 -entsyymien aktiivisuuteen. Tästä aiheutuu lääkevasteen yksilöllistä vaihtelua. Monet sienilääkkeet estävät näiden entsyymien toimintaa, ja tämä voi aiheuttaa kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia.

Teijo Saari

Hormonihoito lisäsi terveydenhuollon kustannuksia Virossa

Virossa tehty vaihdevuosien jälkeisen hormonihoidon tutkimus EPHT (Estonian Postmenopausal Hormone Therapy Trial) oli satunnaistettu koe, johon osallistui 1 823 tervettä virolaisnaista vuosien 1999-2004 aikana. Naiset olivat 50-64-vuotiaita silloin, kun heidän tietonsa poimittiin Viron väestörekisteristä. 59 % naisista oli 50-59-vuotiaita. Heidän vointiaan seurattiin vuosittaisilla lääkärintarkastuksilla ja kansallisista terveysrekistereistä. Lisäksi naisille lähetettiin vuosittain kyselylomake. Keskimääräinen seuranta-aika oli 3,4 vuotta.

Piret Veerus

Uusia biohajoavia implantteja kasvojen ja kallon alueen kirurgiaan

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin biohajoavien itselujitettujen (self-reinforced, SR) polylaktidi/glykolidiruuvien (SR-PLGA80/20) ja -nastojen sekä vastaavien antibioottia vapauttavien implanttien soveltuvuutta kirurgiseen käyttöön. Nämä polylaktidipohjaiset biomateriaalit hajoavat ajan myötä elimistössä tuottaen vettä ja hiilidioksidia, eikä erillistä kiinnitysvälineiden poistoleikkausta tarvita. Aiemmat biohajoavat kiinnitysvälineet ovat olleet heikompia kuin metalliset. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin ns. itselujitusmenetelmä, jolla voidaan valmistaa vahvoja ja pienempiä implantteja. Käytettäessä nastoja ruuvien sijasta luuhun porattuun istutuskanavaan ei tarvitse valmistaa ruuvikierrepesää. Tämä säästää aikaa ja kustannuksia sekä vähentää pidentyneeseen leikkaukseen liittyviä leikkauskomplikaatioita. Biohajoavista perusmateriaaleista pyritään kehittämään myös monitoimisia implantteja, jotka kiinnitystehtävänsä lisäksi vapauttavat esimerkiksi antibiootteja ympäröivään kudokseen.

Johanna Tiainen

Kitarisan poistosta ei apua pikkulasten korvatulehduskierteeseen

Arviolta joka kolmas lapsi sairastaa toistuvia akuutteja välikorvatulehduksia ja 5 %:lla lapsista esiintyy niin sanottua liimakorvatautia. Tärykalvoputkituksia ja kitarisanpoistoa tehdään Suomessa paljon, vuonna 2002 tehtiin yli 5 000 putkitusta ja lähes 10 000 kitarisanpoistoa. Puolet toimenpiteistä tehdään alle 3-vuotiaille, ja tavallisimmin syynä ovat välikorvatulehdukset.

Sari Hammarén-Malmi