Nitroksyylin neurotoksisuus

Typpioksidin (NO) ja sen hapetustuotteiden biologisia ominaisuuksia on tutkittu laajalti viime vuosikymmeninä, ja niiden on osoitettu osallistuvan elimistön normaalin toiminnan säätelyyn. Toisaalta NO:n tai sen johdoksien tuotanto on lisääntynyt lukuisissa elimistön kannalta haitallisissa tiloissa, kuten ALS:n ja Parkinsonin taudin kaltaisissa hermostorappeumasairauksissa. Toisin kuin NO:n ja sen hapetustuotteiden ominaisuuksia, NO:n pelkistyneen muodon, nitroksyylin (HNO/NO-), biologisia ominaisuuksia ei ole juurikaan kartoitettu. NO:hon verrattuna nitroksyyli on erittäin reaktiivista, mikä vaikeuttaa sen mittaamista eikä tänä päivänä tiedetä varmuudella muodostuuko sitä elimistössä vai ei. Koeputkiolosuhteissa on osoitettu NO:ta normaalisti tuottavan typpioksidisyntaasin pystyvän tuottamaan myös nitroksyyliä. Koska varmuutta nitroksyylin tuotannosta elimistössä ei ole, joudutaan kokeellisissa tutkimuksissa käyttämään nitroksyyliä vapauttavaa yhdistettä, kuten Angelin suolaa.

Antti J. Väänänen

Psyykkiset oireet ovat yhteydessä verenkiertoelimistön toimintaan

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin autonomisen hermoston toimintaa kuvastavaa sykkeen ja verenpaineen lyöntivaihtelua keski-ikäisillä henkilöillä. Erityisesti selvitettiin lyöntivaihtelun yhteyksiä elämäntapoihin, psyykkisiin tekijöihin, fyysiseen kuntoon, kohonneeseen verenpaineeseen sekä muihin sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin.

Raine Virtanen

Alkion urogenitaalijärjestelmän kehitys

Alkion urogenitaalijärjestelmä vastaa aikuisen sukuelin-, lisämunuais- ja munuaisaiheen kehityksestä. Kehityksen taustalla ovat solujen tuottamat viestit alkion epiteeli- ja mesenkyymikudosten välillä, mutta signaalit on vielä huonosti tunnettuja. Yleisesti tiedetään, että kudoskerrosten keskustelusta vastaa solun kasvua ja erilaistumista säätelevät kasvutekijät ja näiden toimintaa vastavaikuttavat solun sisäiset ja ulkoiset tekijät. Sprouty- (Spry) ja Cerberus (Cer) -proteiinit ovat tällaisia alkioiden solujen tuottamia proteiineja, joista Spry estää solukalvon läpäisevän reseptorin tyrosiinikinaasin toimintaa, kuten FGF-reseptorin toimintaa, kun taas Cer-proteiini on solun erittämä diffundoituvien Nodal-, BMP- ja Wnt-kasvutekijöiden vastavaikuttaja.

Lijun Chi

Epstein-Barrin virus ja sen aiheuttama lymfoproliferatiivinen oireyhtymä elinsiirtopotilailla

Epstein-Barrin virus (EBV) aiheuttaa nuoruusiässä yleisen mononukleoosin, mutta liittyy myös pahanlaatuisiin tauteihin. Perusterveiltä infektiopotilailta EBV-infektio voidaan osoittaa luotettavasti virusvasta-ainetutkimusten eli serologian avulla. Primaarisessa EBV-infektiossa kehittyy IgM- ja IgG-vasta-aineita viruksen kapsidiantigeenille (viral capsid antigen, VCA). Toipumisvaiheessa VCA-IgM-vasta-aineet häviävät, kun taas VCA-IgG-vasta-aineet säilyvät koko eliniän. EBV voi aktivoitua elimistössä, ja tuolloin serologia ei riitä taudinmääritykseen.

Sanna Aalto

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy suuri itsemurhariski

Tutkimus on osa etenevää seurantatutkimusta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (Jorvi Bipolar Study). Tutkimusta varten seulottiin 1 630 iältään 18-59-vuotiasta potilasta käyttäen Mood Disorder Questionnaire (MDQ) -mielialahäiriökyselyä. Kyselyn perusteella positiivisiksi osoittautuneet 490 potilasta haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Tutkimukseen valikoitui lopulta 191 potilasta. Näillä oli diagnosoitavissa meneillään oleva kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjakso, josta myöhemmin käytetään myöhemmin nimeä indeksijakso.

Hanna Valtonen

Herpesvirus HHV-6 elinsiirtopotilailla

Hylkimisreaktio ja infektiot ovat maksansiirtopotilaiden merkittävimpiä komplikaatioita. Ihmisen herpesvirus 6 (HHV-6) aiheuttaa vauvarokon varhaislapsuudessa, ja se jää muiden herpesvirusten tavoin primaari-infektion jälkeen elimistöön piileväksi ja voi aktivoitua elinsiirron yhteydessä. HHV-6 kuuluu beetaherpesviruksiin yhdessä läheisten sukulaistensa sytomegaloviruksen (CMV) ja ihmisen herpesvirus 7:n (HHV-7) kanssa. CMV:n merkitys suorien ja epäsuorien komplikaatioiden aiheuttajana elinsiirtopotilailla on tunnettu, mutta HHV-6:n ja HHV-7:n merkityksestä tiedetään vähemmän.

Maiju Härmä

Uutta tietoa Klinefelterin oireyhtymästä voidaan hyödyntää hoidossa

Klinefelterin oireyhtymän (KS) aiheuttama ylimääräinen X-kromosomi on tavallisin miehen lapsettomuuteen johtava kromosomipoikkeavuus. Noin joka 600. vastasyntyneeltä pojalta löytyy tällainen kromosomisto. Oireyhtymään liittyvä lapsettomuus johtuu sukusolujen häviämisestä kiveksistä, ja lasten saamista on aikaisemmin pidetty mahdottomana. Uudet avusteiset lisääntymishoidot ovat kuitenkin muuttaneet tätä käsitystä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin kivesten tuhoutumiseen johtavia mekanismeja.

Anne Wikström

Ruokavaliota koskevia näkökohtia keliakian diagnostiikkaan ja hoitoon

Keliakian diagnoosi on perustunut villusatrofian löytymiseen koepalasta ohutsuolen limakalvolta. Hoitona on elinikäinen tiukka gluteeniton dieetti, jossa tulee välttää vehnää, ohraa ja ruista. Kaura on hyväksytty Suomessa yli kymmenen vuotta osaksi keliaakikon ruokavaliota. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ruokavalion merkitystä diagnostiikassa ja hoidossa.

Markku Peräaho

Tutkimus silmäluomen basalioomasta

Tässä väitöstyössä tutkittiin silmäluomen basaliooman epidemologiaa, hoitoa ja histopatologiaa. Basaliooma on silmäluomen yleisin pahanlaatuinen kasvain, joka kasvaa paikallisesti eikä yleensä lähetä etäpesäkkeitä. Silmäluomen basaliooman esiintyvyydessä todettiin merkitsevä kasvu Suomessa vuosina 1953-97.

Ville Paavilainen

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt varhaisessa ja edenneessä Parkinsonin taudissa

Liikkeitä säätelevän ekstrapyramidaalijärjestelmän lisäksi Parkinsonin taudin tiedetään vaikuttavan autonomisen hermoston toimintaan jo taudin varhaisvaiheissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin autonomisen hermoston toimintahäiriön aiheuttamia muutoksia sydämen sykevaihtelussa juuri diagnosoiduilla parkinsonpotilailla. Edennyttä tautia sairastaneilta potilailta tutkittiin verenpainetta, syketaajuutta ja hikoilua, ja heidän vointiaan seurattiin kliinisesti aamun lääkeannoksen jälkeen.

Ville Pursiainen

Yläraajakivut ja sympaattisen hermoston toiminta

Yläraajan vaivat, erityisesti niska-hartiakipu ja rannekanavaoireyhtymä, ovat hyvin yleisiä: niitä esiintyy yhdellä kymmenestä. Nämä vaivat todennäköisesti yleistyvät tulevaisuudessa, koska tietokoneiden käyttö lisääntyy nopeasti. Tietokonetyössä toistetaan samoja liikkeitä tunnista toiseen. Nykyiset työpisteet pakottavat huonoon asentoon, ja kiireinen työtahti ahdistaa. Yläraajavaivoja voivat aiheuttaa myös värähtelevät työkalut.

Zhiyong Ming

Munanjohdinsyöpä lisääntynyt Suomessa

Vuonna 2005 uusia naisten gynekologisia syöpiä todettiin 1 503, ja näistä 30 oli munanjohdinsyöpiä. Munanjohdinsyöpä on monietiologinen tauti ja harvinaisena vähän tutkittu; sen epidemiologiasta ei juurikaan ole tietoa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin munanjohdinsyövän esiintyvyyttä sekä siihen vaikuttavia riski, suoja- ja ennustetekijöitä. Lisäksi monikansallisessa syöpärekisteritutkimuksessa selvitettiin riskiä sairastua uuteen syöpään sairastetun munanjohdinsyövän jälkeen.

Annika Riska

Keuhkoahtaumataudin sairaalahoito on tehostunut

Noin miljoona suomalaista tupakoi päivittäin, ja jopa puolelle pitkään tupakoineista kehittyy myöhemmällä iällä keuhkoahtaumatauti. Esimerkiksi vuonna 2001 suomalaisilla oli tämän taudin takiayli 100 000 sairaalahoitopäivää.

Tuija Kinnunen

Yövirtsaamisen ilmaantuvuus, syyt ja vaikutukset

Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli selvittää yövirtsaamisen eli nokturian vallitsevuus ja ilmaantuvuus suomalaisessa yli 50-vuotiaassa miesväestössä. Toinen tavoite oli arvioida yleisimpien pitkäaikaissairauksien merkitys nokturian riskitekijöinä. Lisäksi haluttiin tutkia nokturian ja muiden virtsaamisoireiden haitallisuutta ja kehittää oirekyselylomakkeeseen perustuva mittari oireiden haitan vertailemiseen.

Jukka Häkkinen

Yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelu Suomessa

Perhesuunnittelukysymykset ovat ajankohtaisia yliopisto-opiskelijoille, koska he ovat optimaalisessa lastensaanti-iässä. Aikaisempien tutkimusten perusteella on ilmeistä, että koulutuksella on yhteyttä seksuaaliseen käyttäytymiseen, lastensaamiseen ja ehkäisyvalintoihin. Erityisesti koulutetut naiset näyttävät siirtävän raskaaksituloa.

Aira Virtala

Epilepsiaa sairastavien naisten raskaudenkulku on normaali

Epilepsia on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista synnyttäjäväestössä, ja siihen on vuosikymmenten saatossa liitetty sekä äidin että sikiön suurentunut komplikaatioriski. Myös huoli epilepsian hoitoon käytettävien lääkeaineiden vaikutuksesta sikiöön sekä mahdolliset epilepsialääkityksen myöhäisvaikutukset älylliseen kehitykseen lääkitykselle sikiöaikana altistuneilla lapsilla ovat viime vuosina puhuttaneet paljon.

Katriina Viinikainen

Aivohalvauspotilaiden kroonisia tunto- ja näkökenttäpuutoksia voidaan kuntouttaa

Aivohalvaus on yleinen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa mm. liikuntakyvyn, puhekyvyn, muistitoimintojen ja aistitoimintojen puutoksia. Erityisesti liikuntakyvyn kuntoutus fysioterapian keinoin on kliinistä rutiinia, mutta tunto- ja näkökenttäpuutosten kuntoutukseen ei ole vakiintuneita menetelmiä. Aivohalvauksen aiheuttamat pysyvät toiminnalliset puutokset ovat suuri henkilökohtainen, sosiaalinen ja taloudellinen haitta.

Laura Julkunen

Luun kasvutekijällä voidaan parantaa sääriluun alaosan murtuman paranemista

Sääriluun alaosan ns. pilon tibiale -murtumat ovat yksi vaikeimmin hoidettavista murtumatyypeistä. Niissä vammaenergia on yleensä suuri, sillä ne syntyvät useimmiten liikennetapaturmissa tai korkealta putoamisissa. Säären alaosasta puuttuu suojaava lihaskerros, ja neljäsosassa murtumista luu on läpäissyt ihon eli kyseessä on avomurtuma. Valtaosa pilon tibiale -murtumista hoidetaan leikkauksella, koska virheasentoa ja murtumapirstaleita on vaikea hallita kipsihoidolla.

Jukka Ristiniemi

Kasvutekijät prolaboituneissa ja degeneroituneissa nikamavälilevyissä

Nikamavälilevykudos koostuu geelimäisestä ytimestä (nucleus pulpousus) ja tämän ympärille rengasmaisesti rakentuvasta annulus fibrosuksesta. Nikamavälilevykudossolu on erilainen eri osissa välilevykudosta: ulommassa vyöhykkeessä solu muistuttaa sidekudossolua ja geelimäisessä sisävyöhykkeessä solutyyppi on enemmänkin rustosolumainen.

Jukka Tolonen

Tulehduskipulääkkeiden haitat puntaroitavana

Tulehduskipulääkkeet lievittävät kipua ja tulehdusreaktiota sekä alentavat kuumetta. Ne estävät elimistössä tulehdusreaktiota välittävien prostanoidien muodostumista. Eräillä prostanoideilla on elimistössä myös hyödyllisiä vaikutuksia. Perinteiset tulehduskipulääkkeet estävät sekä hyödyllisten (mm. mahan limakalvoa suojaavien) että haitallisten, tulehduksen yhteydessä lisääntyvien prostanoiden muodostumista. Koksibien, vaikutus painottuu tulehdusta välittävien prostanoidien tuotannon vähentämiseen.

Arja Helin-Salmivaara