Lasten huimaus on luultua yleisempää, mutta harvoin vaarallista

Lasten huimaus on yleisempää kuin on luultu. Koska huimaus on hyvänlaatuista ja asettuu usein itsestään, vain pieni osa lapsista tulee hoitoon. Lapset tai heidän vanhempansa osaavat usein kertoa syyn huimauskohtaukseen. Lasten huimaus on haastavaa korvalääkäreille ja lastenneurologeille, jotka ovat avainasemassa potilaita hoidettaessa. Erotusdiagnostisia mahdollisuuksia on paljon, ja huimauksen syy voi olla mikä tahansa, ortostaattisesta hypotensiosta ja aivokasvaimeen. Koska syitä on runsaasti, on tärkeää tutkia lapsi järjestelmällisesti. Näin vältetään turhia tutkimuksia ja saadaan oikea diagnoosi.

Riina Niemensivu

Probioottikäyttö ei ole lisännyt maitohappobakteerin aiheuttamien verenmyrkytysten määrää

Ruoansulatuskanavan sekä urogenitaalialueen normaaliflooraan kuuluvat maitohappobakteerit eli laktobasillit ovat grampositiivisia sauvoja. Maitohappobakteereja käytetään myös laajalti elintarviketeollisuudessa ja ravintolisänä. Vaikka niiden taudinaiheuttamiskyvyn oletetaan olevan heikko, on niiden aiheuttamia verenmyrkytyksiä kuvattu, erityisesti potilasryhmillä, joilla vastustuskyky on heikentynyt. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko probioottisen Lactobacillus rhamnosus GG:n (LGG) lisääntynyt käyttö lisännyt väestötasolla laktobasillien aiheuttamia verenmyrkytyksiä ja tutkia niiden kliinistä taudinkuvaa.

Minna Salminen

Lastenreuman aiheuttamia kasvuhäiriöitä kannattaa korjata jo kasvuiässä

Polvinivel on lastenreuman useimmin vaurioittama nivel. Eläinmalleissa on osoitettu kroonisen niveltulehduksen lisäävän kasvuruston toimintaa. Aktiivisesta hoidosta huolimatta lastenreumaan liittyy kasvuhäiriöitä, erityisesti alaraajojen pituuseroa ja pihtipolvisuutta. Jos kasvuhäiriöihin puututaan vasta kasvun päätyttyä, tarvitaan luiden pidennys-, lyhennys- tai oikaisuleikkauksia, joihin liittyy runsas sairastavuus ja vaikeitakin komplikaatioita. Kasvun aikana tehtävät vähemmän kajoavat kasvulinjaa pysyvästi (epifyseodeesi) tai tilapäisesti sinkilöillä tai ruuveilla salpaavat toimenpiteet sallivat välittömän mobilisaation ja ovat siksi suositeltavia. Pysyvän kasvulinjan salpauksen ongelma lastenreumassa on luustoiän ja kasvupotentiaalin määrittäminen. Lisäksi kasvuhäiriön suunta saattaa tautiaktiviteetin muutosten myötä kääntyä päälaelleen. Niinpä onkin luontevaa käyttää peruttavissa olevaa kasvulinjan tilapäistä salpausta lastenreumaan liittyvien kasvuhäiriöiden hoidossa. Väitöskirjatyössä selvitettiin Reumasäätiön sairaalassa alaraajojen pituuseron tai pihtipolvisuuden vuoksi tehtyjen kasvulinjan tilapäisten salpausten tehoa, turvallisuutta ja pitkäaikaistuloksia.

Eerik Skyttä

Lasten keuhkokuume tänään

Keuhkokuume on tavallinen lasten sairaus kaikkialla maailmassa: arvioiden mukaan kaksi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuolee vuosittain keuhkokuumeeseen. Kuolleisuus keuhkokuumeeseen on pienentynyt kehittyneissä maissa viime vuosikymmenien aikana. Suomessa keuhkokuumeeseen kuolee vuosittain vain muutamia lapsia. Tästä huolimatta keuhkokuume on edelleen lääketieteellinen ja kansantaloudellinen ongelma myös kehittyneissä maissa.

Taina Juvén

Keisarileikkausanestesian äidille aiheuttaman verenpaineen laskun lääkehoito riskiraskauksissa

Viimeaikaiset tutkimukset puoltavat fenyyliefriinin käyttöä äidille keisarileikkausanestesiaan liittyvän verenpaineen laskun lääkehoitona, mutta fenyyliefriiniä on tutkittu vain normaaliraskauksissa suunnitellusti tehtyjen keisarileikkausten yhteydessä. Kuitenkin suuri osa keisarileikkauksista tehdään sikiön kärsiessä synnytyksen aikana äkillisesti kehittyneestä tai istukan vajaatoimintaan liittyvästä pitkäaikaisesta hapenpuutteesta. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin lammasmallin avulla hapenpuutteelle altistuneiden sikiöiden verenkiertovasteita äidin verenpaineen laskun hoitoon käytetylle efedriinille ja fenyyliefriinille.

Tiina Erkinaro

Liikunnasta ja kirkasvalosta helpotusta talviapeuteen

Säännöllinen liikunta vaikuttaa väestötutkimusten perusteella olevan yhteydessä parempaan mielialaan. Masennuspotilailla liikuntahoidolla on saatu myönteisiä tuloksia. Kirkasvalo on tehokas hoito talvimasennuspotilailla, ja se helpottaa myös lievempää, säännöllisesti talvisin toistuvaa kaamosoireilua.

Sami Leppämäki

Keskosen keuhkovaurioiden synty

Bronkopulmonaalinen dysplasia (BPD) on pienen keskosen krooninen keuhkosairaus, joka kehittyy arviolta joka neljännelle syntyessään alle 1 500 grammaa painavista vauvoista. Sairaus on tavallisin niillä keskosilla, jotka ovat olleet happi- ja hengityskonehoidossa syntymänsä jälkeen keuhkojen kypsymättömyydestä johtuvan hengitysvaikeusoireyhtymän (RDS) vuoksi. Keuhkojen varhaisella tulehduksellisella reaktiolla uskotaan olevan merkittävä osuus BPD:n synnyssä. Tulehduksen kroonistuessa keuhkorakkularakenteet vaurioituvat ja keuhkoihin alkaa muodostua arpikudosta ja samalla kudoksen normaali kasvu ja kehitys häiriintyvät.

Katariina Cederqvist

Pitkän QT:n oireyhtymän aiheuttama rytmihäiriöherkkyys

Pitkän QT:n oireyhtymä on perinnöllinen sairaus, johon liittyy vakavia sydämen rytmihäiriöitä Oireyhtymä voi tunnistamattomana tai hoitamattomana johtaa odottamattomaan äkkikuolemaan. Suomessa arvioidaan olevan ainakin 2 000 pitkän QT:n oireyhtymää sairastavaa potilasta.

Kristian Paavonen

Hormonihoito ja osteoporoosilääke iäkkäillä naisilla

Valtaosa naisten osteoporoosin aiheuttamista murtumista sattuu yli 65-vuotiaille. Tämän ikäryhmän luuaineenvaihduntaa on huonosti tutkittu, sillä kiinnostus on kohdistunut 50-60-vuotiaisiin. Tässä tutkimuksessa verrattiin kahta eri tavoin luuta vahvistavaa hoitoa 65-vuotiaiden ikäryhmässä. I vaihe oli satunnaistettu, prospektiivinen kaksoissokkotutkimus, jossa verrattiin 2 vuoden ajan käytetyn estrogeeni-progestiinihoidon ja alendronaatin vaikutusta yksin tai yhdessä luuntiheyteen ja aineenvaihduntaan sekä eri terveysparametreihin 65-80-vuotiailla naisilla (n = 90), joilla oli todettu osteoporoosi ja jotka jo ikänsä vuoksi kuuluivat sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään. Selvitimme hoidon vaikutusta suun terveyteen sekä verisuonitautien riskitekijöihin. II vaiheessa väestöpohjaisessa kohorttitutkimuksessa selvitettiin estrogeenin vaikutusta iäkkäiden naisten elämänlaatuun.

Sirpa Eviö

Aivojen sisäsyntyisellä rytmillä voi olla tärkeä merkitys muistiprosessin kehittymisessä

Väitöstyössä selvitettiin kehittyvässä hippokampuksessa ilmenevän sisäsyntyisen hermoverkkoaktiivisuuden syntymekanismi. Hippokampus eli aivoturso on aivokuoren alue, joka osallistuu aikuisella pitkäkestoisen muistin tallentamiseen. Jo 1980-luvulta lähtien on tiedetty, että varhaisessa yksilönkehityksen vaiheessa hippokampus tuottaa aistiärsykkeistä riippumatonta sisäsyntyistä hermoverkkoaktiivisuutta. Tällainen aktiivisuus ilmenee samanaikaisesti useissa hermosoluissa jättiläismäisinä depolaroivina kalvopotentiaaleina. Sen on ajateltu vaikuttavan hermosolukytkentöjen muodostumiseen ja häviävän yksilönkehityksen aikana.

Sampsa Sipilä

Lisäkivesten geenitutkimuksella kohti uutta miesten ehkäisymenetelmää

Kivesten tuottamat siittiöt kulkeutuvat viejätiehyiden kautta lisäkivekseen. Lisäkivekseen saapuvat siittiöt eivät vielä pysty hedelmöittämään munasolua ja myös niiden liikkumiskyky on puutteellinen. Lisäkiveksen tehtävänä on jatkaa siittiöiden kypsymistä hedelmöityskykyisiksi ja huolehtia kypsien siittiöiden varastoimisesta. Vielä ei tiedetä, mitkä geenit ovat välttämättömiä lisäkiveksen toiminnalle.

Jenni Jalkanen

Lääkehoidon tulokset parantuneet lastenreumassa

Yleisimmin lastenreuman hoidossa käytetty peruslääke on metotreksaatti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metotreksaatin aiheuttamien maksavaurioiden yleisyyttä lastenreumaa sairastavilla potilailla. Potilailta, jotka olivat saaneet hoitoa yli kolmen vuoden ajan tai joiden verikokeissa oli merkkejä maksan toimintahäiriöstä, otettiin maksan koepala mikroskooppitutkimukseen. Pientä viikkoannosta, alle 20 mg/m2, saaneilla lapsilla ei todettu muutoksia mikroskooppitutkimuksessa. Isompaa annosta saaneilla potilailla muutokset olivat lieviä. Metotreksaatti ei aiheuta pienin annoksin maksamuutoksia ja isompia annoksia käytettäessä mahdollisesti syntyvät muutokset näyttävät olevan korjautuvia.

Jarkko Haapasaari

Ihminen "kuulee" myös silmillään

Ihminen havaitsee puhetta sekä nähdyn että kuullun aisti-informaation perusteella: niin puheäänellä kuin puheeseen liittyvillä kasvojen liikkeilläkin on merkitystä puheeseen sisältyvän viestin välittämisessä. Tarkkaavaisuus säätelee kaiken aisti-informaation käsittelyä aivoissa ja mahdollistaa keskittymisen oleellisiin ärsykkeisiin.

Johanna Pekkola

Miessukuhormonireseptorin toiminta geenien luennan säätelyssä

Miessukuhormonit saavat aikaan miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ja ne liittyvät vahvasti sekä normaaliin että pahanlaatuiseen eturauhasen kasvuun. Kaikkien eturauhassyöpien kasvu on aluksi androgeeniriippuvaista ja niiden kasvua voidaan hillitä androgeenivaikutusta salpaamalla käyttämällä androgeenien synteettisiä vastavaikuttajia, antiandrogeeneja. Valitettavasti antiandrogeenien vaikutus yleensä heikkenee ja häviää ajan myötä eikä syytä tähän ilmiöön tunneta. Androgeenireseptori on geenien luentaa säätelevä transkriptiotekijä, joka tunnistaa ja sitoutuu kohdegeeniensä säätelyalueille perimässä, kun miessukuhormonia on tarjolla. Vaikka reseptorin aminohappojärjestys selvitettiin jo yli 15 vuotta sitten, sen vaikutusmekanismien yksityiskohtia, erityisesti antiandrogeenien toimintamekanismeja, ei vielä tunneta kunnolla. Tuoreiden tutkimusten mukaan jotta androgeenit voivat säädellä kohdekudostensa geenien luentaa, tarvitaan androgeenireseptorin ja miessukuhormonin lisäksi useita muita proteiineja, ns. koregulaattoreita.

Zhigang Kang

Farmakologinen esialtistus sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa

Farmakologinen esialtistus (pharmacological preconditioning, PPC) on osoittautunut potentiaaliseksi mahdollisuudeksi parantaa sydämen suojausta sydänleikkauksen aikana. Tätä aihetta käsittelevät tutkimukset ovat kuitenkin harvinaisia ja perustuvat pääasiassa koe-eläimillä tehtyihin tutkimuksiin. Tässä työssä tutkittiin sydämen suojausta ja yleistä leikkaukseen liittyvää tulehdusreaktiota käyttäen diatsoksidia, isofluraania ja bradykiniiniä elektiivisillä sepelvaltimo-ohitusleikkauspotilailla.

Xin Wang

Pitkäaikainen PUVA-hoito lisää melanooman vaaraa

Vaikeiden tulehduksellisten ihosairauksien hoidossa joudutaan käyttämään elimistön puolustusjärjestelmään vaikuttavia hoitoja ja lääkkeitä. Näitä hoitomuotoja ovat mm. PUVA-hoito sekä siklosporiinilääkitys. Nämä hoidot ovat tehokkaita, mutta puolustusjärjestelmään vaikuttavina hoitoina niihin voi pitkällä aikavälillä liittyä lisääntynyt syöpäriski. Syövän kehittyminen on monimutkainen, useita vuosia kestävä tapahtumasarja. Mahdolliset pitkäaikaissivuvaikutukset eivät ole olleet tiedossa hoitoja aloitettaessa, ja epidemiologiset pitkäaikaistutkimukset ovat ainoa tapa saada uutta tietoa eri hoitomuotojen mahdollisesta syöpäriskistä.

Liisa Väkevä

Lähes puolet aikuisista helsinkiläisistä on herkistynyt jollekin yleiselle allergeenille

Astmaa sairastaa Suomessa 6-7 % aikuisista ja sairaus on yleistynyt. Allergiataipumus on aikuisilla myös lisääntynyt: 47 % helsinkiläisistä on ihopistokokeiden perusteella herkistyneitä yleisille allergiaa aiheuttaville tekijöille. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen esiintyvyys, 3-4 %, on puolestaan pienentynyt aiempaan nähden, toisaalta vain 19 % tähän viittaavia oireita ilmoittaneista oli saanut diagnoosin.

Paula Pallasaho

Syljen laatu vaikuttaa huuliherpesalttiuteen Hannamari Välimaa

Yksilöllinen alttius toistuvalle herpes simplex -viruksen (HSV) aiheuttamalle huuliherpekselle vaihtelee paljon. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin, mitkä immuunipuolustuksen tekijät voisivat selittää tätä vaihtelua. Tutkimuksessa todettiin ihmisillä olevan syljessä HSV-infektiota estäviä tekijöitä erilaisia määriä. Lisäksi havaittiin, että alttiuteen vaikuttaa HSV:llä aktivoitujen T-auttajasolujen erittämien viestimolekyylien laatu.

Ylipaino haitallista käsien nivelille ja pitkäaikainen särkylääkkeiden käyttö sydämelle

Nivelrikko on käsissä hyvin yleistä. Käsinivelrikko on yhteydessä muiden nivelten nivelrikkoon, joten sen tutkiminen antaa tietoa myös nivelrikon riskitekijöistä yleensä. Kuitenkin käsinivelrikon yhteyttä toimintakykyyn tai kuolleisuuteen on selvitetty vähän. Murtumariskin arviointi on keskeistä osteoporoosin diagnostiikassa ja hoidossa. Tutkimuksessa selvitettiin käsiröntgenkuvien avulla todetun nivelrikon ja osteoporoosin esiintyvyyttä, riskitekijöitä sekä yhteyttä terveydentilaan ja kuolleisuuteen.

Mikko Haara

IL-10:n tuotanto vastasyntyneillä

Vastasyntyneet ovat tunnetusti herkkiä saamaan vakavia infektioita. Vastasyntyneillä vasta-ainetuotanto on selvästi vähäisempää kuin aikuisilla, ja mm. tärkeän välittäjä-aineen, gammainterferonin (IFN-gamma) tuotanto on vähäistä. Tämän tutkimuksen hypoteesina oli, että vastasyntyneiden kehittymätön välittäjäainetuotanto johtaa suhteettoman suureen IL-10:n tuotantoon, joka estää IFN-gamma:n tuotantoa.

Anna Kotiranta-Ainamo