Lanneselän välilevytyrän magneettikuvauksen löydösten yhteys kliinisiin löydöksiin

Tutkimuksen tarkoitus oli arvioida magneettikuvauslöydösten yhteyttä iskiaspotilaiden kliinisiin löydöksiin. Lisäksi arvioitiin lanneselän välilevypullistuman luonnolliseen pienenemiseen vaikuttavia tekijöitä ja kahden tulehdusta estävän lääkkeen vaikutusta välilevypullistuman pienenemiseen (hermojuuren viereinen metyyliprednisoloniruiske ja laskimonsisäinen infliksimabi, joka on monoklonaalinen TNFalfa:n estäjä).

Reijo Autio

Vesijärjestelmän mikrobit sairaalainfektioiden aiheuttajana

Suurten rakennusten, kuten sairaaloiden, monimutkaisissa vesijärjestelmissä saattaa olla osia, joissa veden virtaus on hidasta ja veden lämpötila on mikrobien kasvulle suosiollinen. Putkiston seinämissä oleva biofilmi tarjoaa kasvualustan myös taudinaiheuttajille, kuten legionelloille, ei-tuberkuloottisille mykobakteereille ja gramnegatiivisille sauvabakteereille.

Outi Perola

Useat geenit säätelevät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin

Suomessa on 120 000 dementiaa sairastavaa henkilöä, ja heistä yli puolet sairastaa Alzheimerin tautia. Tauti on taustaltaan monitekijäinen: sairastumisriskiin vaikuttavat geenit, mutta myös elämäntavat. Tunnetaan kolme geeniä, joiden mutaatiot aiheuttavat harvinaisen alle 65-vuotiaana ilmaantuvan Alzheimerin taudin. Lisäksi ApoE e4 on selvä Alzheimerin taudin riskiä lisäävä geeni. Nämä geenit selittävät kuitenkin vain osan Alzheimerin taudin geenitaustasta. Tämä väitöstutkimus on osa laajempaa Kuopion yliopiston neurologian yksikön tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään Alzheimerin tautiin vaikuttavia tekijöitä ikääntyneessä itäsuomalaisessa väestössä. Tässä tutkimuksessa on keskitytty etsimään uusia Alzheimerin taudin riskigeenejä. Nyt analysoitujen geenien koodaamat valkuaisaineet ovat osallisena mm. elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa ja myös tulehduksellisissa reaktioissa. Nämä tekijät ovat tällä hetkellä keskeisessä asemassa Alzheimerin taudin riskitekijätutkimuksessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ApoE:n merkitystä jo ilmaantuneen Alzheimerin taudin etenemiselle sekä vaikutusta kuolleisuuteen. Osa tutkimuksesta on tehty yhteistyössä Kuopion yliopiston ja yliopistollisen sairaalan sisätautiklinikan kanssa.

Anne Koivisto

Skitsofrenian esiintyvyys, oirekuva ja geneettinen epidemiologia

Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä sekä Kansaneläkelaitoksen ilmaislääke- ja eläkerekistereistä muodostettiin tutkimusaineisto, yhteensä 33 731 vuosina 1940-76 syntynyttä potilasta, joilla oli skitsofreniaan viittaava diagnoosi. Heistä muodostettiin kaksi tutkimusryhmää: Kuusamosta (ns. isolaatista) lähtöisin olevat 658 potilasta sekä koko Suomesta 4 904 potilasta perheistä, joissa oli vähintään kaksi sairasta sisarusta. Vertailuryhmä saatiin Terveys 2000 -tutkimuksesta. Potilaille määriteltiin sairauskertomukseen perustuva konsensusdiagnoosi, ja heille tehtiin myös strukturoidut diagnostiset sekä oirekuvaa kartoittavat haastattelut. Jokaista potilasta kohden tutkittiin vähintään yksi rekisteritietojen mukaan terve sisarus.

Ritva Arajärvi

Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus ohjaa lapsen kehitystä

Väitöstutkimus muodostuu neljästä osatyöstä, joissa selvitettiin varhaisen vuorovaikutuksen yhteyksiä äidin mielenterveyteen, läheisiin ihmissuhteisiin ja vauvan temperamenttiin sekä varhaisen vuorovaikutuksen ennustavuutta lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin ja hänen yleiseen terveydentilaansa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista tutkimusta lastenneuvoloissa annettavan varhaisen tuen merkityksestä lapsen psyykkisessä kehityksessä, ja aineiston muodostivat tutkimuksen suomalaiset vauvaperheet, joista lähes puolella oli lastenneuvolan terveydenhoitajan arvioimana erityisen tuen tarvetta, esimerkiksi äidillä tai isällä oli mielenterveys- tai päihdeongelmia tai perheellä oli muita psykososiaalisia rasitustekijöitä. Aineistojen koko eri osatöissä oli 50-131 äiti-vauvaparia. Äitejä haastateltiin vauvan ollessa 4-10 viikon ikäinen, ja haastattelun osana arvioitiin äidin mielenterveyttä. Äidit täyttivät tutkimuslomakkeet vanhempana toimimiseen liittyvästä stressistä ja vauvan temperamentista. Äidin ja vauvan vuorovaikutusta arvioitiin videoimalla vauvan ja äidin seurusteluhetki, kun vauva oli kahden kuukauden ikäinen. Lapsen ollessa 2-vuotias äitejä haastateltiin uudelleen ja he täyttivät arviointilomakkeen lapsensa käyttäytymisestä.

Mirjami Mäntymaa

Sydänleikkauksen jälkeisen mediastiniitin synty ja ehkäisy

Väitöstutkimuksessa selvitettiin avosydänleikkauksen jälkeisen vaikean infektiokomplikaation, välikarsinan tulehduksen eli mediastiniitin, esiintymistä ja sen erilaisia syntymistapoja ja mahdollisuuksia vähentää infektion syntymistä. Välikarsinan tulehdusta esiintyy 1-3 %:lla potilaista sydänleikkauksen jälkeen. Se on hengenvaarallinen tila ja sen hoito on hyvin kallista, joten sen ehkäisyyn kannattaa panostaa.

Anne Eklund

Biologiset merkkiaineet mahasyövän ennustetekijöinä

Mahasyöpä on maailman toiseksi yleisin syöpämuoto. Vaikka mahasyövän esiintyvyys on huomattavasti pienentynyt viime vuosikymmenten aikana, todetaan Suomessa edelleen noin 800 uutta mahasyöpää vuosittain ja vuonna 2003 mahasyöpä oli miesten neljänneksi ja naisten kuudenneksi eniten kuolemia aiheuttava syöpä. Ainoa parantava hoito on mahasyövän täydellinen kirurginen poisto.

Jan-Patrik Wiksten

Kevyemmät kuvantamismenetelmät tulossa myös sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan

Sydämen noninvasiivisen tutkimisen mahdollisuudet ovat kehittyneet viime vuosina huimaa vauhtia. Tutkimuksessa selvitettiin sydämen isotooppitutkimuksen lisäksi uusien tutkimusmenetelmien, monileiketietokonetomografian, magneettikuvauksen ja magnetokardiografian, käyttökelpoisuutta sepelvaltimotaudin eri ilmentymien tutkimisessa. Sepelvaltimoiden tietokonetomografia on uusi lupaava menetelmä sepelvaltimoahtaumien, kalkkikertymien ja pehmeiden plakkien tutkimisessa. Magneettikuvauksella voidaan arvioida sydänlihaksen toimintaa ja mahdollisia infarktialueita. Monikanavainen magnetokardiografia antaa tarkkaa tietoa sydämen sähköisestä toiminnasta.

Miia Holmström

Syvä aivojensisäinen sähköstimulaatio on tehokas hoito Parkinsonin taudissa

Parkinsonin taudin leikkaushoidolla on pitkät perinteet. Ensimmäiset kirurgiset toimenpiteet Parkinsonin taudin oireiden lievittämiseksi tehtiin jo ennen toista maailmansotaa 1930-luvulla. Tuolloin leikkaustekniikka oli kuitenkin vasta kehityskaarensa alussa ja toimenpiteistä seurasi usein vakavia sivuvaikutuksia. 1950-luvulla kehitettiin uusi leikkaustekniikka, stereotaksia, jolla pystyttiin merkittävästi vähentämään toimenpiteistä aiheutuvia ongelmia. Stereotaksia osoittautui leikkausmenetelmänä tehokkaaksi, mutta 1960-luvun lopulla Parkinsonin tautiin löydetyn uuden lääkkeen, levodopan, myötä Parkinsonin taudin leikkaushoito jäi miltei kokonaan tarpeettomaksi.

Kasvutekijät vaikuttavat rintasyöpäsolujen leviämiseen

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kokeellisia rintasyöpäsolumalleja ja tuumoreita käyttäen fibroblastikasvutekijä 8:n (FGF8) ja endoteelikasvutekijä C:n (VEGF-C) vaikutuksia tuumorin kasvuun, verisuonten ja imusuonten uudismuodostukseen sekä metastasointiin. Sekä FGF:t että VEGF:t säätelevät verisuonten uudismuodostusta ja niiden tiedetään osallistuvan syöpäkasvainten metastasointiin. Rintasyöpä leviää tavallisesti ensin paikallisiin imusolmukkeisiin ja luustossa esiintyviä etäpesäkkeitä tavataan usein vasta pidemmälle edenneessä taudissa.

Mirjami Mattila

Raskausajan intrahepaattinen kolestaasi: tausta, esiintyvyys ja seuraukset

Raskaushepatoosi eli raskausajan intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin maksan toimintahäiriö raskausaikana. Syy on tuntematon, mutta taudille alttiilla naisella laukaisevana tekijänä on pidetty maksan heikentynyttä kykyä käsitellä suuria raskaudenaikaisia sukuhormonipitoisuuksia. Sairaus ilmenee ihon kutinana yleensä raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Maksan toimintaa kuvaavat transaminaasiarvot sekä sappihappopitoisuus ovat koholla. Tauti ilmenee usein suvuittain.

Anne Ropponen

Ultraäänihoito liukenevalla kiinnittimellä kiinnitetyssä murtumassa

Tutkimuksessa selvitettiin matalaintensiteettisen ultraäänihoidon vaikutusta liukenevalla luunkiinnittimellä kiinnitetyn hohkaluun murtuman paranemiseen. Tutkimus koostui viidestä osatyöstä, joista kaksi ensimmäistä oli kokeellisia ja seuraavat kolme kliinisiä.

Lauri Handolin

Kysteiini vähentää alkoholin ja tupakan aiheuttamaa asetaldehydialtistusta

Runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat yläruoansulatuskanavan syöpien tärkeimmät riskitekijät. Lisäksi niiden yhteiskäytöllä on syöpäriskin monikymmenkertaistava synergistinen vaikutus. Yhdysvalloissa ja Euroopassa jopa 80 % yläruoansulatuskanavan syövistä voitaisiin estää lopettamalla tupakointi ja alkoholin nauttiminen. Alkoholi ei itsessään ole syöpää aiheuttava, mutta sen ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin on todettu olevan paikallinen karsinogeeni. Asetaldehydiä syntyy suuhun mikrobitoiminnan seurauksena alkoholista. Myös tupakansavussa on erittäin runsaasti asetaldehydiä.

Ville Salaspuro

Kroonisen polypoottisen poskiontelotulehdusen tausta

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia bakteerien, sienien, tulehduksellisten muutosten sekä metalloproteinaasien ja niiden kudosestäjän esiintymistä kroonisen polypoottisen poskiontelotulehduksen vuoksi leikattavien potilaiden poskiontelonäytteissä sekä terveiden verrokkien nenähuuhtelunäytteissä. Tuloksia verrattiin potilaiden sairaushistoriaan, altistumiseen kosteusvaurioille sekä taudinkulkuun leikkauksen jälkeen.

Katriina Kostamo

Levosimendaani soveltuu sepelvaltimotautipotilaan hoitoon

Suomessa kehitetty uudentyyppinen sydämen vajaatoimintalääke levosimendaani kuuluu kalsiumherkistäjien luokkaan. Se parantaa sydämen supistumisvoimaa ja laajentaa verisuonia. Nämä vaikutukset voisivat olla hyödyllisiä iskemiassa verrattuna tavanomaisiin sydämen supistuvuutta parantaviin lääkkeisiin, jotka lisäävät merkittävästi iskemian pahentumisriskiä. Levosimendaanin puoliintumisaika on lyhyt, noin tunnin luokkaa. Sillä on kuitenkin aktiivinen metaboliitti, jonka poistuminen on huomattavasti hitaampaa, ja sen ansiosta vaikutus jatkuu myös hoidon lopettamisen jälkeen.

Pentti Põder

Munuaisensiirtopotilaan mahavaivat syytä tutkia ja hoitaa ennen siirtoleikkausta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ruoansulatuskanavan komplikaatioiden esiintyvyyttä ja erityispiirteitä munuaisensiirron jälkeen. Tutkimukseen osallistuvat potilaat olivat saaneet munuaissiirrännäisen Hyksissa vuosina 1990-2000. Tietoja vakavista ruoansulatuskanavan komplikaatioista kerättiin Suomen Munuaisensiirtorekisteristä, potilaiden sairauskertomuksista ja osalle potilaista lähetetyistä kyselylomakkeista. IgG- ja IgA-luokan vasta-aineet Helicobacter pyloria vastaan määritettiin 500 potilaalta ennen munuaisensiirtoa ja 7 vuoden seurannan jälkeen. Mahalaukun tähystyksen yhteydessä otettiin limakalvolta koepalat sytomegalovirusmääritystä varten vatsavaivoista kärsiviltä 46 munuaisensiirtopotilaalta ja 43 vatsavaivoista kärsiviltä muuten terveiltä verrokeilta. Sapen kaikututkimus tehtiin 304 potilaalle keskimäärin 7,4 vuoden kuluttua munuaisensiirrosta.

Susanna Sarkio

Biohajoavalla materiaalilla päällystetty korallipohjainen hydroksiapatiitti luunkorvikkeena

Hydroksiapatiittia (HA) käytetään synteettisenä, ei-resorboituvana luunkorvikkeena atrofioituneen ienharjanteen nostossa, luukystien tai luupuutosten täytteenä ja selkärangan luudutuksissa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten jauhemaisen tai kappalemuotoisen HA:n käyttöä luunkorvikkeena voitaisiin parantaa käyttämällä HA-siirrettä yhdessä elimistössä liukenevan, siirteen muotoa ylläpitävän tai sen mekaanista lujuutta vahvistavan päällysteen kanssa.

Pekka Ylinen

Kantasolusiirtohoito non-Hodgkin-lymfoomassa

Solunsalpaajahoitoihin reagoivien syöpätautien hoitotulokset saattavat parantua, kun solunsalpaajien annoksia suurennetaan. Tällöin hoitoa rajoittavaksi tekijäksi tulee erityisesti vaikea luuydinvaurio. Vahvan solunsalpaajalääkityksen siedettävyyttä voidaan merkittävästi parantaa keräämällä etukäteen potilaan verestä tai luuytimestä kantasoluja, jotka palautetaan potilaan verenkiertoon raskaan sytostaattihoidon jälkeen. Jotta verestä saadaan kerättyä riittävä kantasolusaalis tukemaan korkea-annoshoitoa, potilaalle täytyy antaa hoito, jolla tuotetaan vereen riittävä määrä kantasoluja (kantasolujen mobilisaatiohoito). Tällaisena hoitona voidaan käyttää valkosolukasvutekijää joko yksin tai yhdistettynä solunsalpaajahoitoon. Tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että riittävä määrä potilaan kantasoluja saadaan tuotettua verenkiertoon, ei täysin tunneta.

Taru Kuittinen

Aivovamma altistaa psykiatrisille sairauksille jopa vuosikymmenien ajan

Aivovamma aiheuttaa joskus pitkäaikaisia, jopa pysyviä oireita. Tällaisissa tapauksissa toimintakykyä heikentävät yleensä eniten tunne-elämässä ja käyttäytymisessä tapahtuneet muutokset. Nämä psykiatriset oireet ovat usein siinä määrin vakavia, että voidaan puhua psykiatrisesta sairaudesta, joka on kehittynyt aivovamman seurauksena.

Salla Koponen

Poikavauvojen piilokiveksisyys yleisempää Tanskassa kuin Suomessa

Miehen lisääntymisterveyteen liittyvien ongelmien on raportoitu lisääntyneen viime vuosikymmenten aikana. Suomalaisten ja tanskalaisten siemennesteen siittiöpitoisuuksissa ja kivessyövän esiintyvyydessä on aiemmin todettu olevan eroja. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin piilokiveksisyyden yleisyyttä suomalaisilla ja tanskalaisilla vastasyntyneillä poikalapsilla. Suomalaisesta aineistosta tutkittiin myös virtsaputken aukon virheellisen sijainnin eli hypospadian yleisyyttä.

Helena Virtanen