Synnynnäisiin yläraajapuutoksiin liittyy paljon muita epämuodostumia

Väitöstutkimus perustuu THL:n ylläpitämän epämuodostumarekisterin ja hoitoilmoitusrekisterin tietoihin.

Eeva Koskimies

Lannerangan ja reisiluun kaulan luunmäärän muutokset nivelreumassa ja premenopaussissa

Luun määrää ja luuntiheyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin kahdessa nivelreumapotilaiden seurantatutkimuksessa ja lastenreumaa sairastavien nuorten aikuisten poikittaistutkimuksessa. Nivelreumapotilaiden osteoporoosilääkkeiden käyttöä vuosina 2000-2007 tutkittiin Kansaneläkelaitoksen rekistereistä huomioiden kortisonia käyttävien nivelreumapotilaiden luuston suojaaminen.

Harri Hämäläinen

Solutukirangan formiinit edesauttavat syövän leviämistä

Tutkimuksessa kartoitettiin kolmen formiinin ilmentymistä normaaleissa kudoksissa. Tutkittavat formiinit olivat formin-like protein 1, FMNL1, formin-like protein 2, FMNL2, sekä formin homology 2 domain containing protein 1, FHOD1.

Maria Gardberg

Tulehdusgeenit säätelevät HDL-hiukkasten määrää ja laatua

Väitöstyössä etsittiin geenejä suomalaisessa väestössä, joiden eri muodot voivat altistaa matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle. Useita uusia matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle altistavia geenimuotoja löydettiinkin, joista useat on aikaisemmin yhdistetty immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktion käynnistymiseen, mutta joiden yhteyttä rasva-aineenvaihduntaan ei ole aiemmin tunnettu. Osalla tutkittavista osoittautui olevan geneettinen alttius rasvakudoksen ja verenkierron matala-asteiseen tulehdukseen. Mitä enemmän tulehdusgeenien luentaa lisääviä geenimuotoja henkilöllä esiintyi, sitä voimakkaampi tulehdustila elimistöön kehittyi, ja sitä matalampi oli myös tutkittavien HDL-kolesterolipitoisuus. Tällainen tulehdus voi estää kolesterolin siirtymistä rasva- ja tulehdussoluista verenkiertoon, jolloin kolesteroli kertyy verisuonen seinämään ja HDL-kolesterolin pitoisuus veressä pienenee.

Pirkka-Pekka Laurila

Kipu ja ahdistuneisuus aikuispotilailla luuydinnäytteenoton aikana

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida erilaisia kivunlievitysmenetelmiä aikuispotilailla, joilta otetaan luuydinnäyte. Erityistä huomiota kiinnitettiin toimenpidettä edeltävään ahdistuneisuuteen ja sen vaikutukseen toimenpidekipuun.

Anna-Maria Kuivalainen

Romanien lasten ja nuorten mielenterveystyö siirtynyt eurooppalaiseen malliin

Väitöstyössä tutkittiin bukarestilaisten lasten ja nuorten mielenterveyttä ja mielenterveyden muutoksia lähes 25 vuoden ajalta Romaniassa vuoden 1989 joulukuussa tapahtuneen vallankumouksen jälkeen.

Laura Mateescu

Onkolyyttisen immunoterapian yhdistäminen perinteisiin syöpähoitoihin

Väitöskirjatutkimus tähtää onkolyyttisen adenoviraalisen immunoterapian kehittämiseen yhdistelmähoidoissa sädehoidon ja solunsalpaajien kanssa. Tutkimus selvitti myös kasvainresistenssin syitä ja uusia biomarkkereita.

Ilkka Liikanen

Unverricht-Lundborgin taudin luusto- ja neuroradiologiset löydökset

Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää tietämystä Unverricht-Lundborgin taudin radiologisista löydöksistä ja niiden yhteydestä sairauden vaikeusasteeseen. Potilaille tehtiin aivojen magneettikuvaus KYS:ssa 2006-2010.

Sanna Suoranta

Uusia havaintoja umpieritysrauhasten autoimmuunisairauksissa APSI ja APSII

Väitöskirjassa on tutkittu tarkemmin kahta aiemmin huonosti tunnettua APECED-oireyhtymään liittyvää oireistoa: ruoansulatuskanavan sekä munuaisten ja virtsateiden oireita. Kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin potilaiden kokemat ruoansulatuskanavaperäiset oireet ja tutkittiin suoliston toimintahäiriöiden tautimekanismia 31 suomalaista APECED-potilasta käsittävässä aineistossa.

Nicolas Kluger

Malignin gliooman geeniterapia

Maligni gliooma on yleisin pahanlaatuinen aivokasvain. Parantavaa hoitoa näihin kasvaimiin ei ole, joten uusien hoitomuotojen kehittämiselle on suuri tarve.

Hanna Stedt

Lasten munuaisensiirtojen pitkäaikaistulokset

Munuaisensiirtopotilaiden pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat osin selvittämättä. Elinikäinen hyljinnänestolääkitys ja ajan myötä heikentyvä siirteen toiminta uhkaavat potilaiden normaalia kehitystä ja hyvinvointia. Pitkäaikaistuloksia selvittämällä pyritään tunnistamaan suurimmassa riskissä olevat potilaat, jotta heidän hoitoaan voidaan tehostaa ja elämänlaatuaan parantaa.

Juuso Tainio

Veren rasva-arvojen yhteys tyypin 1 diabeteksen liitännäissairauksiin

Väitöstutkimuksen tavoitteina oli tutkia veren rasva-arvojen ja diabeettisen nefropatian, retinopatian ja sepelvaltimotautitapahtumien yhteyttä suuressa valtakunnallisessa tyypin 1 diabetespopulaatiossa.

Nina Tolonen

Perioperatiivisen deksametasonin vaikutus kasvomurtumapotilaiden leikkausalueen paranemiseen

Lyhytaikaista glukokortikoidihoitoa käytetään leikkauksen jälkeisen kivun ja pahoinvoinnin ehkäisyyn ja erityisesti suun ja leukojen alueen kirurgiassa myös turvotuksen ehkäisyyn. Glukokortikoidit kuitenkin vaikuttavat monin tavoin kudosten paranemiseen, immuunipuolustukseen ja ne myös vaimentavat elimistön tulehdusreaktiota. Siten lyhytaikaisella glukokortikoidihoidolla voi olla vaikutusta leikkausalueen paranemiseen.

Johanna Snäll

Esikouluiän astmaa ennustavat tekijät varhaisvaiheen hengitystieinfektion sairastaneilla

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopiston lastentautien yksikössä. Siihen otettiin mukaan 187 alle puolivuotiasta lasta, jotka olivat sairaalahoidossa TAYS:ssa bronkioliitin johdosta. Esikouluiän kontrollikäynneillä kerättiin kattavat tiedot mm. astmaoireista, allergioista ja yksilöllisistä geenitiedoista yhteensä 166 lapsesta.

Petri Koponen

Koira-allergiatutkimuksesta uusia mahdollisuuksia siedätyshoidon kehittämiseksi

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia koira-allergisten ja terveiden koehenkilöiden T-soluvasteita kahta koiran lipokaliiniallergeenia (Can f 1 ja Can f 4) kohtaan ja tarkentaa allergisen immuunivasteen syntyyn liittyviä mekanismeja. Tutkimuksessa analysoitiin näiden allergeenien sisältämiä T-soluja aktivoivia alueita, T-soluepitooppeja, ja arvioitiin niiden potentiaalia allergian siedätyshoidossa.

Aino Rönkä

Varhaisen nivelreuman pitkäaikaisseuraukset ja liitännäissairastavuus

Tutkimuksessa seurattiin 15 vuoden ajan 86:ta varhaiseen nivelreumaan 1986-1989 sairastunutta 18-65-vuotiasta potilasta, joille aloitettiin antireumaattinen lääkitys heti diagnoosin varmistuttua.

Tarja Tiippana-Kinnunen

Munasarjasyöpä leviää oletettua useammin vatsaontelon ulkopuolelle

Prospektiivisessa tutkimuksessa oli mukana 41 munasarjasyöpäpotilasta, joista 21 leikattiin primaaristi ja 20 neoadjuvanttihoidon jälkeen. Ennen leikkausta otettavien varjoainetehosteisen FDG PET/CT:n ja diagnostisen tietokonetomografiatutkimuksen tuloksia verrattiin toisiinsa.

Johanna Hynninen

Vaikeaan sepsikseen liittyvä akuutti munuaisvaurio

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vaikeaan sepsikseen liittyvän akuutin munuaisvaurion esiintyvyys Suomen teho-osastoilla ja näiden potilaiden 90 vuorokauden kuolleisuus; arvioida keskiverenpaineen vaikutusta munuaisvaurion kehittymiseen ja selvittää munuaiskorvaushoidon esiintyvyys septisillä sokkipotilailla. Lisäksi kehitettiin ennustemalli yhden vuoden kuolleisuudelle tehohoidossa oleville akuuttia munuaisvauriota sairastaville potilaille.

Meri Poukkanen

Hyvin erilaistunut kilpirauhassyöpä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kilpirauhassyöpään sairastuneiden potilaiden hoidossa, kasvainten ominaisuuksissa ja ennusteessa tapahtuneita muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana.

Tommi Hakala

Varhainen ravitsemus ja lapsuusiän astma

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äidin raskauden ja imetyksen aikaisen ravitsemuksen sekä imeväis- ja lapsuusiän ruokavalion, joka sisälsi maidottoman ruokavalion lehmänmaitoallergisilla, yhteyttä lapsuusiän astman riskiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, voidaanko seerumin rasvahappoprofiilin eroilla 1-5 vuoden iässä ennustaa lapsen tulevaa astmariskiä.

Mirka Lumia