KA-reseptorit säätelevät tehokkaasti immatuurin hippokampuksen verkkoaktiivisuutta

Väitöstutkimuksen mukaan kainaattityypin glutamaattireseptorit (KA-reseptorit) kykenevät tehokkaasti säätelemään kehittyvän hippokampuksen sisäsyntyistä verkkoaktiivisuutta vaikuttamalla yksittäisten hermosolujen aktiivisuuteen. Koska verkkoaktiivisuus on keskeinen synaptisten yhteyksien muovautumista ohjaava tekijä, voivat ulkoiset KA-reseptoreihin vaikuttavat tekijät häiritä kehitystä ohjaavia prosesseja.

Juuso Juuri

Nielurisaleikkaus vähentää aikuispotilaiden nielutulehduksia

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että nielurisaleikkaus vähentää toistuvia nielutulehduksia sairastavien aikuisten tulehdusepisodien, lääkärikäyntien ja kurkkukipupäivien määrää. Potilaiden sairastamat nielutulehdukset ovat kuitenkin erittäin harvoin hankalaoireisia. Potilaat keskimäärin kokivat nielurisaleikkauksen parantavan selkeästi heidän elämänlaatuaan. Leikkauksen aiheuttaman elämänlaadullisen hyödyn määrä kuitenkin vaihtelee suuresti yksittäisten potilaiden välillä.

Timo Koskenkorva

Kohdunkaulan syövän seulontaohjelman ongelmia ratkaistavissa kotinäytteenotolla

Kotinäytteenottoa voidaan suositella käytettäväksi kolmantena kutsuna niille, jotka eivät ole osallistuneet kahden kirjallisen kutsun jälkeen. Näin käytettynä osallistuvuus nousi kotitestillä 4-8 %, ja uusintakutsulla ja kotitestillä yhteensä 12-23 %.

Anni Virtanen

Kierukkaehkäisy on turvallinen ja sopii myös synnyttämättömälle

Pienikokoinen kohtu ei ole este kierukan käytölle, eikä ennen kierukan asetusta tehdyllä kohdun koon ultraääniarviolla saavuteta etua. Kovat kuukautiskivut ennustavat sekä kovempaa kipua kierukan asetuksen yhteydessä että enemmän kipupäiviä kierukan käytön alussa. Näiden naisten neuvontaan ja kivunhoitoon tulisi panostaa.

Janina Kaislasuo

Liitännäissairaudet kuormittavat nivelreumapotilaita jo taudin varhaisvaiheessa

Liitännäissairaudet, erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, kuormittavat nivelreumapotilaita jo tautia diagnosoitaessa ja tällä sairauskuormalla on tärkeitä vaikutuksia potilaiden työkykyyn ja kuolleisuuteen.

Anne Kerola

WHO:n tarkistuslista soveltuu korva-, nenä- ja kurkkutautien kirurgiaan

WHO:n kirurginen tarkistuslista soveltuu hyvin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalle ja sitä käyttämällä pystytään todennäköisesti estämään alan toimenpiteisiin liittyviä potilasvahinkoja.

Päivi Helmiö

Lasten kurkunpäätulehdusten uusiutuminen on yleistä

Sisarusten ja vanhempien sairastama kurkunpäätulehdus on merkittävin riskitekijä lasten kurkunpäätulehdukselle ja sen uusiutumiselle. Kurkunpäätulehduksen uusiutuminen on erittäin tavallista. Alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla ilmatiehyttulehduksen taudinkuva on epävakaa ensimmäisten 5 oirepäivän aikana. Kuume, matala happisaturaatioarvo ja respiratory syncytial -virusinfektio ennustavat osastohoidon ja invasiivisten toimenpiteiden tarvetta ilmatiehyttulehduksen yhteydessä.

Hannele Pruikkonen

Skitsofreniasta toipuminen on mahdollista

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että skitsofreniasta toipuminen on mahdollista, vaikkakaan ei kovin yleistä. Vaikka taudinkulun ennustaminen on edelleen haastavaa, tässä tutkimuksessa havaittiin useita kliinisesti merkittäviä tekijöitä, joilla on ennustearvoa jopa 20 vuoden seurannassa. Tuloksia voidaan hyödyntää skitsofrenian hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä.

Pauliina Juola

Insuliinihoidon aloittaminen tyypin 2 diabeteksessa

Varsinais-Suomessa aloitettiin 1991-1996 insuliinihoito 884:lle tyypin 2 diabetespotilaalle. Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin kyseistä joukkoa ja havaittiin sokerihemoglobiinin laskeneen insuliinin aloituksen jälkeen keskimäärin 2 %.

Markku Vähätalo

Sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteys nuoruusiässä

Sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus olivat yleisiä jo 15-vuotiailla ja 17-vuotiailla. Niiden samanaikainen esiintyminen oli yleistä. Tyttöjen oirehdinta oli yleisempää kuin poikien. Tytöillä masennus 15-vuotiaana lisäsi samanaikaisen sosiaalisten tilanteiden pelon riskiä 17-vuotiaana, pojilla taas sosiaalisten tilanteiden pelko 15-vuotiaana lisäsi samanaikaisen masennuksen riskiä 17-vuotiaana. Häiriön vaihtuminen sosiaalisten tilanteiden pelosta masennukseen seurannassa oli erittäin harvinaista, toisin päin vaihtumista tapahtui, mutta sekin oli varsin harvinaista.

Juha-Matti Väänänen

Lyhyt- ja pitkäaikaistulokset sekä elämänlaatu nivustyrän avoleikkauksissa

Väitöskirjassa vertailtiin avokirurgiassa käytettyjä verkkoja, tutkittiin muutoksia potilaiden elämänlaadussa ja etsittiin ennustekijöitä korjauksen jälkeen esiintyvälle nivuskivulle.

Georgios Pierides

Aivovaltimoaneurysmien neuro-oftalmologiset manifestaatiot

Aineisto koostui potilaista, joilta hoidettiin 2011 vuotanut tai vuotamaton aneurysma HYKS:ssa.

Elina Koskela

Ylipainoon liittyvät riskitekijät kasautuvat jo lapsilla

Väitöstutkimus perustuu pääasiassa Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen. Väitöskirjassa hyödynnettiin myös Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor (KIHD) -seurantatutkimuksen ja Dose Responses to Exercise Training (DR´s EXTRA) -elämäntapainterventiotutkimuksen aineistoja.

Anna Viitasalo

Munasarja- ja munanjohdinsyövän riski vaihdevuosihormonihoitoa käyttävillä naisilla

Väitöstutkimuksessa selvitettiin munasarja- ja munanjohdinsyöpien riskiä eri vaihdevuosihormonihoitoja käyttävillä naisilla rekisteritietoihin perustuvilla tutkimuksilla.

Virpi Koskela-Niska

Komplementtijärjestelmä ihon okasolusyövässä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, mikä on komplementtijärjestelmän merkitys ihon okasolusyövän kehittymisessä.

Pilvi Riihilä

Statiinien teho ja arkielämän vaikuttavuus

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sekä statiinien käytön yleisiä trendejä 10 vuoden aikana että tekijöitä, jotka ovat keskeisiä statiinien odotettujen terveyshyötyjen toteutumisessa diabetespotilailla.

Päivi Ruokoniemi

Verkkoimplantit tehokkaita naisen lantionpohjan toimintahäiriöiden hoidossa

Väitöksessä tutkittiin kahdella tekniikalla tehtyjen virtsankarkailuleikkauksien tehoa, turvallisuutta ja potilaiden tyytyväisyyttä TYKS:ssä pitkän aikavalin seurannassa. Leikkaustulokset arvioitiin noin 10:n (Tension-free Vaginal Tape TVT) ja 6 vuoden (Trans-Obturator Tape TOT) seurannan jälkeen. Kahdessa osatyössä tutkittiin potilaita, joille oli tehty gynekologinen laskeumaleikkaus keskimäärin 7 vuotta aiemmin (Trans-Vaginal Mesh TVM). Yhdessä osatyössä tutkittiin laskeumapotilaiden sidekudoksen muutoksia verrattuna terveiden potilaiden sidekudokseen.

Pia Heinonen

Keskushermoston kehitykseen vaikuttavat riskitekijät ja suojamekanismit pikkukeskosilla

Yhteensä 169 hyvin ennenaikaisena (ennen 32. raskausviikkoa) syntynyttä lasta osallistui tutkimukseen, jossa tarkasteltiin, ennustaako jokin 109 napaverestä tutkitusta välittäjäaineesta akuuttia aivokammioverenvuotoa tai CP-vamman syntyä. Seurantatutkimuksessa selvitettiin, vaikuttavatko raskaudenaikaiset tekijät ja vastasyntyneisyyskauden sairaudet neurokognitiiviseen kehitykseen kouluiässä.

Hanna Kallankari

Alaleuan, luusiirteen ottokohdan ja rekonstruktioalueen optimaalinen kuormitus

Väitöstutkimuksessa tutkittiin biomekaniikkaa erityyppisissä leikkauksissa. Tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa potilaille mittatilaustyönä erilaisista materiaaleista korjausosia käyttäen hyväksi uusinta tietoa ja tekniikkaa. Leikekuvantamista kuten Multi Detectoria ja viime aikoina kartiokeilatietokonetomografiaa (KKTT) käytettiin luumallien valmistamisessa.

Peter Bujtár

Lasten kasvun seurannan uudistaminen Suomessa

Väitöstutkimuksessa laadittiin uudet kasvukäyrät suomalaisille lapsille käyttämällä noin 72 000 lapsen kasvuaineistoa. 1983-2008 syntyneiden terveiden nykylasten havaittiin kasvavan keskimäärin pidempinä kuin aiemman noin 40 vuotta vanhan kasvukäyräaineiston lapset, jotka syntyivät 1956-1976. Poikien aikuispituus oli lisääntynyt 178,9 cm:stä 180,7 cm:iin ja tyttöjen 165,6 cm:stä 167,5 cm:iin. Lisäksi tutkimuksessa julkaistiin painoindeksiin perustuvat kasvukäyrät suomalaisille lapsille.

Antti Saari