Komplementtijärjestelmä ihon okasolusyövässä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, mikä on komplementtijärjestelmän merkitys ihon okasolusyövän kehittymisessä.

Pilvi Riihilä

Statiinien teho ja arkielämän vaikuttavuus

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sekä statiinien käytön yleisiä trendejä 10 vuoden aikana että tekijöitä, jotka ovat keskeisiä statiinien odotettujen terveyshyötyjen toteutumisessa diabetespotilailla.

Päivi Ruokoniemi

Verkkoimplantit tehokkaita naisen lantionpohjan toimintahäiriöiden hoidossa

Väitöksessä tutkittiin kahdella tekniikalla tehtyjen virtsankarkailuleikkauksien tehoa, turvallisuutta ja potilaiden tyytyväisyyttä TYKS:ssä pitkän aikavalin seurannassa. Leikkaustulokset arvioitiin noin 10:n (Tension-free Vaginal Tape TVT) ja 6 vuoden (Trans-Obturator Tape TOT) seurannan jälkeen. Kahdessa osatyössä tutkittiin potilaita, joille oli tehty gynekologinen laskeumaleikkaus keskimäärin 7 vuotta aiemmin (Trans-Vaginal Mesh TVM). Yhdessä osatyössä tutkittiin laskeumapotilaiden sidekudoksen muutoksia verrattuna terveiden potilaiden sidekudokseen.

Pia Heinonen

Keskushermoston kehitykseen vaikuttavat riskitekijät ja suojamekanismit pikkukeskosilla

Yhteensä 169 hyvin ennenaikaisena (ennen 32. raskausviikkoa) syntynyttä lasta osallistui tutkimukseen, jossa tarkasteltiin, ennustaako jokin 109 napaverestä tutkitusta välittäjäaineesta akuuttia aivokammioverenvuotoa tai CP-vamman syntyä. Seurantatutkimuksessa selvitettiin, vaikuttavatko raskaudenaikaiset tekijät ja vastasyntyneisyyskauden sairaudet neurokognitiiviseen kehitykseen kouluiässä.

Hanna Kallankari

Alaleuan, luusiirteen ottokohdan ja rekonstruktioalueen optimaalinen kuormitus

Väitöstutkimuksessa tutkittiin biomekaniikkaa erityyppisissä leikkauksissa. Tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa potilaille mittatilaustyönä erilaisista materiaaleista korjausosia käyttäen hyväksi uusinta tietoa ja tekniikkaa. Leikekuvantamista kuten Multi Detectoria ja viime aikoina kartiokeilatietokonetomografiaa (KKTT) käytettiin luumallien valmistamisessa.

Peter Bujtár

Lasten kasvun seurannan uudistaminen Suomessa

Väitöstutkimuksessa laadittiin uudet kasvukäyrät suomalaisille lapsille käyttämällä noin 72 000 lapsen kasvuaineistoa. 1983-2008 syntyneiden terveiden nykylasten havaittiin kasvavan keskimäärin pidempinä kuin aiemman noin 40 vuotta vanhan kasvukäyräaineiston lapset, jotka syntyivät 1956-1976. Poikien aikuispituus oli lisääntynyt 178,9 cm:stä 180,7 cm:iin ja tyttöjen 165,6 cm:stä 167,5 cm:iin. Lisäksi tutkimuksessa julkaistiin painoindeksiin perustuvat kasvukäyrät suomalaisille lapsille.

Antti Saari

Diabeteksen seurantamallien vertailu perusterveydenhuollossa

Tutkimus vertailee Nurmijärven ja Kouvolan diabeteksen hoitomallien tuloksia. Väestöt muistuttavat toisiaan ja diabetesta sairastavien määrät olivat lähes samanlaiset. Kouvolan diabeteksen hoito oli jo 15 vuoden ajan toiminut osana omalääkärijärjestelmää. Nurmijärvellä kaikki tyypin 1 ja komplisoituneet tyypin 2 diabetespotilaat oli yhtä pitkään keskitetty yhdelle tai kahdelle diabeteksen hoitoon perehtyneelle terveyskeskuslääkärille.

Mikko Honkasalo

Uusi lääkehoidon kohde sydäninfarktiin, perifeerisen valtimotautiin ja metaboliseen oireyhtymään

Hapenpuutteessa, kuten sydäninfarktissa, elimistössä aktivoituu hypoksiassa indusoituva transkriptiotekijä (HIF), jonka aktiivisuutta säätelevät hapesta riippuvaiset entsyymit, HIF-prolyyli 4-hydroksylaasit (HIF-P4Ht). HIF säätelee yli 300 geeniä, kuten erytropoietiinia, joiden vaikutuksesta hapen otto ja kuljetus kudoksiin lisääntyy ja kulutus vähenee.

Sara Karsikas

Allergia, infektiot ja 1 tyypin diabetes

Allergiset taudit ovat nopeasti yleistyneet kehittyneissä maissa. Samanaikaisesti myös useiden autoimmuunitautien, kuten tyypin 1 diabeteksen, esiintyvyys on lisääntynyt. Mahdollisen selityksen tarjoaa hygieniahypoteesi, jonka mukaan vähentynyt varhaislapsuuden aikainen mikrobialtistus ei riittävästi stimuloi kehittyvää immuunijärjestelmää, minkä seurauksena esiintyy lisääntyvässä määrin allergiaa ja autoimmuunitauteja.

Tapio Seiskari

Synnynnäisiin yläraajapuutoksiin liittyy paljon muita epämuodostumia

Väitöstutkimus perustuu THL:n ylläpitämän epämuodostumarekisterin ja hoitoilmoitusrekisterin tietoihin.

Eeva Koskimies

Lannerangan ja reisiluun kaulan luunmäärän muutokset nivelreumassa ja premenopaussissa

Luun määrää ja luuntiheyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin kahdessa nivelreumapotilaiden seurantatutkimuksessa ja lastenreumaa sairastavien nuorten aikuisten poikittaistutkimuksessa. Nivelreumapotilaiden osteoporoosilääkkeiden käyttöä vuosina 2000-2007 tutkittiin Kansaneläkelaitoksen rekistereistä huomioiden kortisonia käyttävien nivelreumapotilaiden luuston suojaaminen.

Harri Hämäläinen

Solutukirangan formiinit edesauttavat syövän leviämistä

Tutkimuksessa kartoitettiin kolmen formiinin ilmentymistä normaaleissa kudoksissa. Tutkittavat formiinit olivat formin-like protein 1, FMNL1, formin-like protein 2, FMNL2, sekä formin homology 2 domain containing protein 1, FHOD1.

Maria Gardberg

Tulehdusgeenit säätelevät HDL-hiukkasten määrää ja laatua

Väitöstyössä etsittiin geenejä suomalaisessa väestössä, joiden eri muodot voivat altistaa matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle. Useita uusia matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle altistavia geenimuotoja löydettiinkin, joista useat on aikaisemmin yhdistetty immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktion käynnistymiseen, mutta joiden yhteyttä rasva-aineenvaihduntaan ei ole aiemmin tunnettu. Osalla tutkittavista osoittautui olevan geneettinen alttius rasvakudoksen ja verenkierron matala-asteiseen tulehdukseen. Mitä enemmän tulehdusgeenien luentaa lisääviä geenimuotoja henkilöllä esiintyi, sitä voimakkaampi tulehdustila elimistöön kehittyi, ja sitä matalampi oli myös tutkittavien HDL-kolesterolipitoisuus. Tällainen tulehdus voi estää kolesterolin siirtymistä rasva- ja tulehdussoluista verenkiertoon, jolloin kolesteroli kertyy verisuonen seinämään ja HDL-kolesterolin pitoisuus veressä pienenee.

Pirkka-Pekka Laurila

Kipu ja ahdistuneisuus aikuispotilailla luuydinnäytteenoton aikana

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida erilaisia kivunlievitysmenetelmiä aikuispotilailla, joilta otetaan luuydinnäyte. Erityistä huomiota kiinnitettiin toimenpidettä edeltävään ahdistuneisuuteen ja sen vaikutukseen toimenpidekipuun.

Anna-Maria Kuivalainen

Romanien lasten ja nuorten mielenterveystyö siirtynyt eurooppalaiseen malliin

Väitöstyössä tutkittiin bukarestilaisten lasten ja nuorten mielenterveyttä ja mielenterveyden muutoksia lähes 25 vuoden ajalta Romaniassa vuoden 1989 joulukuussa tapahtuneen vallankumouksen jälkeen.

Laura Mateescu

Onkolyyttisen immunoterapian yhdistäminen perinteisiin syöpähoitoihin

Väitöskirjatutkimus tähtää onkolyyttisen adenoviraalisen immunoterapian kehittämiseen yhdistelmähoidoissa sädehoidon ja solunsalpaajien kanssa. Tutkimus selvitti myös kasvainresistenssin syitä ja uusia biomarkkereita.

Ilkka Liikanen

Unverricht-Lundborgin taudin luusto- ja neuroradiologiset löydökset

Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää tietämystä Unverricht-Lundborgin taudin radiologisista löydöksistä ja niiden yhteydestä sairauden vaikeusasteeseen. Potilaille tehtiin aivojen magneettikuvaus KYS:ssa 2006-2010.

Sanna Suoranta

Uusia havaintoja umpieritysrauhasten autoimmuunisairauksissa APSI ja APSII

Väitöskirjassa on tutkittu tarkemmin kahta aiemmin huonosti tunnettua APECED-oireyhtymään liittyvää oireistoa: ruoansulatuskanavan sekä munuaisten ja virtsateiden oireita. Kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin potilaiden kokemat ruoansulatuskanavaperäiset oireet ja tutkittiin suoliston toimintahäiriöiden tautimekanismia 31 suomalaista APECED-potilasta käsittävässä aineistossa.

Nicolas Kluger

Malignin gliooman geeniterapia

Maligni gliooma on yleisin pahanlaatuinen aivokasvain. Parantavaa hoitoa näihin kasvaimiin ei ole, joten uusien hoitomuotojen kehittämiselle on suuri tarve.

Hanna Stedt

Lasten munuaisensiirtojen pitkäaikaistulokset

Munuaisensiirtopotilaiden pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat osin selvittämättä. Elinikäinen hyljinnänestolääkitys ja ajan myötä heikentyvä siirteen toiminta uhkaavat potilaiden normaalia kehitystä ja hyvinvointia. Pitkäaikaistuloksia selvittämällä pyritään tunnistamaan suurimmassa riskissä olevat potilaat, jotta heidän hoitoaan voidaan tehostaa ja elämänlaatuaan parantaa.

Juuso Tainio