Hemodynamiikan romahdus sydämen ohitusleikkauksen jälkeen

Väitöstutkimus perustuu mittavaan analyysiin sepelvaltimokirurgisista potilaista, joiden verenkierto romahti leikkauksen jälkeen 1988-1999 HYKS:ssa. Jokaiselle tutkimuspotilaalle valittiin samankaltainen kontrollipotilas. Kaikille kuolleille potilaille suoritettiin oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja sepelvaltimoiden varjoainetutkimus.

Janne Karhunen

Eteisvärinäpotilaiden sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpiteet

Väitöstutkimuksessa analysoitiin tämänhetkisiä eteisvärinäpotilaiden antitromboottisia hoitokäytäntöjä pallolaajennustoimenpiteen yhteydessä.

Heli Lahtela

Adipokiinihormonit tulehduksellisissa keuhkosairauksissa

Lihavuushormonit eli adipokiinit ovat rasvakudoksen erittämiä energia-aineenvaihduntaan sekä tulehdusvasteeseen ja immuunipuolustukseen liittyviä välittäjäaineita. Tulehdusreaktio on keskeinen astman ja keuhkoahtaumataudin (COPD) sekä asbestialtistuksen aiheuttaman keuhkofibroosin synnyssä.

Sirpa Leivo-Korpela

Ortopedisen päiväkirurgisen potilaan anestesia ja kivunhoito

Yli puolet elektiivisistä leikkauksista Suomessa on päiväkirurgisia. Potilaat ovat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä, mutta kipu on edelleen yleisin palautteenannon aihe ja merkittävä syy sairaalaan jäämiselle. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että noin viidennes suomalaisista päiväkirurgisista potilaista kokee kohtalaista tai voimakasta kipua. Kipu haittaa toipumista ja hidastaa kuntoutumista.

Riika Merivirta

Keski-ikäisten työntekijöiden lihavuus, painonmuutos ja työkyvyttömyys

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia työolosuhteiden, työntekijöiden painon ja painonvaihteluiden sekä työkyvyttömyyden välisiä yhteyksiä.

Eira Roos

Terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-triagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-kiireellisyysluokittelun ja muiden kehittämistoimenpiteiden vaikutusta terveydenhuollon päivystyksen ja muiden yksiköiden käyntimääriin ja päivystyshoitoon pääsyn nopeuteen. ABCDE-triagen lisäksi toteutettiin väestölle laaja informaatiokampanja terveydenhuollon päivystyksen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tietoa oli saatavilla internetistä ja päivystysaiheita käsiteltiin paikallislehdissä ja radiossa. Lisäksi erilaisia päivystysaiheisia informaatiolehtisiä jaettiin laajasti ja päivystykseen tulleet potilaspuhelut ohjattiin terveysneuvontapuhelimeen.

Jarmo Kantonen

Pikkukeskosen kasvun ja neurologisen kehityksen välinen yhteys

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että heikentynyt verenvirtaus sikiön aivoissa näkyi heikompana älyllisenä selviytymisenä kahden vuoden iässä. Näyttää siltä, että yhteys johtui pienentyneestä aivojen tilavuudesta.

Marika Leppänen

Nilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatioita voidaan vähentää

Väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin nilkkamurtuman leikkaushoitoon liittyviä komplikaatiota Töölön sairaalan nilkkamurtuma-aineiston pohjalta. Tutkimusaineisto käsittää kaikki Töölön sairaassa 2002-2011 leikatut 5 123 nilkkamurtumapotilasta. Tutkimuksessa selvitettiin yleisimmät välittömään uusintaleikkaukseen johtaneet leikkaustekniset virheet, sekä leikkaushaavan syvälle infektiolle altistavat merkittävimmät riskitekijät. Lisäksi arvioitiin syvän infektion aiheuttamien pehmytkudospuutosten johdosta tehtyjen kielekeleikkausten tuloksia, sekä infektoituneen nilkkamurtuman hoidon epäonnistumiselle altistavia tekijöitä.

Mikko Ovaska

Itsemurhien ja itsemurhayritysten ajallinen yhteys säätekijöihin

Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, onko Suomen itsemurhakuolleisuudella ja säätekijöillä ajallista yhteyttä toisiinsa. Suomen itsemurhatilastoja verrattiin päivittäisiin, kuukausittaisiin ja vuosittaisiin säätekijöihin 1969-2010 koko Suomessa ja erikseen Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa.

Laura Hiltunen

Pitkittäistutkimus äidin masennusoireiden ja lapsen psykososiaalisen kehityksen yhteyksistä

Väitöskirja on osa vuonna 1989 alkanutta pitkittäistutkimusta. Alkuperäinen aineisto koostui 349:stä satunnaisesti valitusta normaaliväestöön kuuluvasta esikoistaan odottavasta naisesta. Aineisto kerättiin tamperelaisista äitiysneuvoloista. Myöhemmät tutkimusvaiheet toteutuivat lasten 2 kuukauden, 6 kuukauden, 4-5 vuoden, 8-9 vuoden sekä 16-17 vuoden iässä.

Marie Korhonen

Verkkoavusteiset transvaginaaliset leikkaustekniikat gynekologiassa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin takautuvasti 403 potilaan aineistosta verkon eroosioiden määrä niillä potilailla, joilla oli käytetty tiivistä, pienireikäistä multifilamenttiverkkoa tai suurreikäistä monofilamenttiverkkoa. TVT- ja TOT-menetelmiä verrattiin 100 potilaan satunnaistetussa ja kontrolloidussa työssä, jossa subjektiivinen teho selvitettiin yleisessä kliinisessä käytössä olevan arviointilomakkeen avulla.

Virva Nyyssönen

Katepsiini K, keuhkojen kehitys ja vastasyntyneen krooninen keuhkovaurio

Katepsiini K on voimakas keuhkoista löydetty proteaasi, joka hajottaa kollageeni- ja elastiiniproteiineja. Keuhkovauriomalleissa on viime aikoina todettu proteaasiaktiviteetin muutoksia, jotka saattavat olla haitallisia keuhkojen kehittymiselle. Proteiineja pilkkovien proteaasien rooli keuhkojen kehittymisessä on kuitenkin vielä epäselvä.

Jonni Knaapi

Tuloksia lonkan tekonivelleikkauksista

Lonkan tekonivelleikkaus on yksi kustannustehokkaimmista lääketieteellisistä toimenpiteistä. Oikein valituilla potilailla se nostaa selvästi elämänlaatua. Tekonivelleikkauksiin liittyy kuitenkin mahdollisia komplikaatioita. Erityisesti viime aikoina puhuttaneisiin metalliliukupintaisiin lonkkatekoniveliin liittyy ongelmia.

Inari Kostensalo

Hoitoon reagoimaton keliakia

Väitöstutkimuksen mukaan vain 4 %:lla keliaakikoista ohutsuolen nukkavaurio ei korjaantunut gluteenittoman dieetin myötä. Tulehdussoluja todettiin kuitenkin lisääntyneesti ohutsuolen limakalvolla 56 %:lla potilaista, joiden suolinukka oli palautunut ja vain 44 %:lla limakalvo oli korjaantunut täysin.

Tuire Ilus

Alaikäisten itsemurhat Suomessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin alaikäisten suomalaislasten ja -nuorten itsemurhakuolleisuuden muutoksia viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Lisäksi tutkittiin entisen Oulun läänin alueella tapahtuneiden alaikäisten itsemurhien erityispiirteitä.

Anniina Lahti

Tapaturman jälkeinen oterekonstruktio varvassiirteillä

Väitöskirjassa tutkittiin, miten hyvin varpaan tai varpaiden siirrolla pystytään palauttamaan tapaturmassa menetetty käden kyky otteisiin. Selvitettiin myös, mitä haittaa varpaan tai varpaiden siirto aiheuttaa ottokohdalle, eli jalalle. Potilaat jaettiin neljään ryhmään amputaatiovammasta aiheutuneen otteen puutoksen mukaan. Näitä ryhmiä olivat peukalon-, sormien-, keskikämmenen tason ja kyynärvarsityngän amputaatio-ryhmät. Varpaan tai varpaiden siirrolla korvattiin amputaatiossa menetetty otekyvyn kannalta merkityksellinen käden osa.

Tero Kotkansalo

Sydämen kuormituksen vaikutus muistisairauksiin ja kuolleisuuteen vanhusväestössä

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sydämen lisääntyneen kuormituksen biomarkkerin, B-tyypin natriureettisen peptidin BNP:n merkitystä muistisairauksia ennustavana tekijänä ikääntyneessä väestössä ja BNP:n yhteyttä jo diagnosoituun muistisairauteen ja muistisairauden vaikeuteen. Tutkimuksen toisena päätavoitteena oli tutkia BNP:n merkitystä kuolleisuuden ennustajana yhdessä muistisairauksien seulontatutkimuksena käytettävän MMSE-tutkimuksen ja masennusoireiden kanssa ikääntyneessä väestössä.

Matti Hiltunen

Kaksoissiirretekniikalla tehdyn eturistisiteen korjausleikkauksen magneettikuvantaminen

Magneettikuvauksella voidaan selvittää polvivaivoja myös kaksoissiirretekniikalla tehdyn eturistisiteen korjausleikkauksen jälkeen.

Tommi Kiekara

Vakava tehohoitoon johtava kotisyntyinen keuhkokuume

Tässä havainnoivassa kliinisessä tutkimuksessa selvitettiin vakavan kotisyntyisen keuhkokuumeen kliinistä kuvaa ja ennustetta. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli varhaisvaiheessa suoritetun keuhkojen tietokonekerroskuvauksen, keuhkokuumeen aiheuttajamikrobien ja antimikrobihoidon vaikutus taudin hoitoon ja ennusteeseen sekä tehohoidettujen keuhkokuumepotilaiden pitkäaikaisennuste.

Jaana Karhu

Mysteeriksi jäänyt aivoverenkiertohäiriö

Vaikka aivoverenkiertohäiriöt kuluttavat terveydenhuollon resursseja enemmän kuin mikään muu valtimoperäinen sairaus, jää kattavista tutkimuksista huolimatta yli kolmannes aivoverenkiertohäiriöistä syntymekanismiltaan selvittämättömiksi. Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisin aikuisväestön vammaisuutta aiheuttava sairaus sekä maailman toiseksi yleisin kuolinsyy.

Mikko Taina