Pitkittäistutkimus äidin masennusoireiden ja lapsen psykososiaalisen kehityksen yhteyksistä

Väitöskirja on osa vuonna 1989 alkanutta pitkittäistutkimusta. Alkuperäinen aineisto koostui 349:stä satunnaisesti valitusta normaaliväestöön kuuluvasta esikoistaan odottavasta naisesta. Aineisto kerättiin tamperelaisista äitiysneuvoloista. Myöhemmät tutkimusvaiheet toteutuivat lasten 2 kuukauden, 6 kuukauden, 4-5 vuoden, 8-9 vuoden sekä 16-17 vuoden iässä.

Marie Korhonen

Verkkoavusteiset transvaginaaliset leikkaustekniikat gynekologiassa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin takautuvasti 403 potilaan aineistosta verkon eroosioiden määrä niillä potilailla, joilla oli käytetty tiivistä, pienireikäistä multifilamenttiverkkoa tai suurreikäistä monofilamenttiverkkoa. TVT- ja TOT-menetelmiä verrattiin 100 potilaan satunnaistetussa ja kontrolloidussa työssä, jossa subjektiivinen teho selvitettiin yleisessä kliinisessä käytössä olevan arviointilomakkeen avulla.

Virva Nyyssönen

Tapaturman jälkeinen oterekonstruktio varvassiirteillä

Väitöskirjassa tutkittiin, miten hyvin varpaan tai varpaiden siirrolla pystytään palauttamaan tapaturmassa menetetty käden kyky otteisiin. Selvitettiin myös, mitä haittaa varpaan tai varpaiden siirto aiheuttaa ottokohdalle, eli jalalle. Potilaat jaettiin neljään ryhmään amputaatiovammasta aiheutuneen otteen puutoksen mukaan. Näitä ryhmiä olivat peukalon-, sormien-, keskikämmenen tason ja kyynärvarsityngän amputaatio-ryhmät. Varpaan tai varpaiden siirrolla korvattiin amputaatiossa menetetty otekyvyn kannalta merkityksellinen käden osa.

Tero Kotkansalo

Sydämen kuormituksen vaikutus muistisairauksiin ja kuolleisuuteen vanhusväestössä

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sydämen lisääntyneen kuormituksen biomarkkerin, B-tyypin natriureettisen peptidin BNP:n merkitystä muistisairauksia ennustavana tekijänä ikääntyneessä väestössä ja BNP:n yhteyttä jo diagnosoituun muistisairauteen ja muistisairauden vaikeuteen. Tutkimuksen toisena päätavoitteena oli tutkia BNP:n merkitystä kuolleisuuden ennustajana yhdessä muistisairauksien seulontatutkimuksena käytettävän MMSE-tutkimuksen ja masennusoireiden kanssa ikääntyneessä väestössä.

Matti Hiltunen

Kliinisiä tutkimuksia klotsapiinin sivu- ja yhteisvaikutuksista

Väitöskirjassa tutkittiin retrospektiivisesti klotsapiinihoidon äkillisen lopettamisen vaikutusta psykoosioireisiin, kun lääkitys jouduttiin lopettamaan ilman potilaasta itsestään johtuvaa lääketieteellistä syytä. Aineistossa oli 28 Pitkäniemen sairaalassa hoidettua skitsofreniapotilasta, joiden klotsapilääkityksen käyttö kiellettiin lääkintöhallituksen määräyksellä äkillisesti kahdeksan potilaan menehdyttyä agranulosytoosiin. Lopettamisen seurauksena psykiatriset oireet pahenivat nopeasti noin puolella potilaista. Oireiden pahenemista vähensi ennen lääkkeen lopetusta samanaikainen toisen antipsykootin tai antikolinergisen lääkkeen käyttö.

Niko Seppälä

Fibromyalgian taustatekijät, vaikutus työkykyyn ja kuolleisuuteen

Väitöstutkimus perustuu vanhemman suomalaisen kaksoskohortin kyselytutkimustietoihin vuosilta 1975, 1981 ja 1990. Fibromyalgiaoireiset seulottiin kaksosjoukosta käyttämällä vuoden 1990 terveyskyselyn tätä koskevia osioita piiloluokituksen perustana, kun ne ensin testattiin kliinisillä fibromyalgiapotilailla. Vertaamalla identtisten ja epäidenttisten kaksosten sijoittumista kolmeen oireluokkaan analysoitiin perintötekijöiden osuutta oireryhmien jakaumalle, ja perimä selitti 46-51 % oireluokituksesta.

Ritva Markkula

Pelvimetria ei ole hyödyllinen synnytyksen pysähtymisen ennustamisessa

Sadan potilaan aineistolla tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että pelvimetriassa käytetyt mittaukset olivat oikein mitattuja, mutta erityisesti lantion ala-aukeaman mittauksissa tulokset voivat vaihdella merkittävästi eri mittaajilla. Synnytyksen pysähtymisestä johtuvan keisarileikkauksen ennustamista pelvimetrian ja fetopelvisen indeksin avulla tutkittiin 274 alatiesynnytykselle altistetun synnyttäjän aineistolla tehdyssä takautuvassa tutkimuksessa.

Ulla Korhonen

Urologisten ja gynekologisten sovellusten kudosteknologiaa

Väitöskirjatyön ensimmäisessä osiossa tutkittiin luonnonperäisen vesikalvon, synteettisten sileän poly-l-laktidi--ko-kaprolaktoni (PLCL) -kalvon, teksturoidun PLCL-kalvon ja polylaktidi-PLCL komposiittikalvon soveltuvuutta uroteelisolujen kasvatusalustaksi in vitro. Työn toisessa osuudessa tutkittiin, soveltuvatko rasvakudoksen kantasolut yhdistettynä kollageenigeeliin virtsainkontinenssin hoitoon kliinisessä pilottipotilastutkimuksessa.

Reetta Sartoneva

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030