Kliinisiä tutkimuksia klotsapiinin sivu- ja yhteisvaikutuksista

Väitöskirjassa tutkittiin retrospektiivisesti klotsapiinihoidon äkillisen lopettamisen vaikutusta psykoosioireisiin, kun lääkitys jouduttiin lopettamaan ilman potilaasta itsestään johtuvaa lääketieteellistä syytä. Aineistossa oli 28 Pitkäniemen sairaalassa hoidettua skitsofreniapotilasta, joiden klotsapilääkityksen käyttö kiellettiin lääkintöhallituksen määräyksellä äkillisesti kahdeksan potilaan menehdyttyä agranulosytoosiin. Lopettamisen seurauksena psykiatriset oireet pahenivat nopeasti noin puolella potilaista. Oireiden pahenemista vähensi ennen lääkkeen lopetusta samanaikainen toisen antipsykootin tai antikolinergisen lääkkeen käyttö.

Niko Seppälä

Fibromyalgian taustatekijät, vaikutus työkykyyn ja kuolleisuuteen

Väitöstutkimus perustuu vanhemman suomalaisen kaksoskohortin kyselytutkimustietoihin vuosilta 1975, 1981 ja 1990. Fibromyalgiaoireiset seulottiin kaksosjoukosta käyttämällä vuoden 1990 terveyskyselyn tätä koskevia osioita piiloluokituksen perustana, kun ne ensin testattiin kliinisillä fibromyalgiapotilailla. Vertaamalla identtisten ja epäidenttisten kaksosten sijoittumista kolmeen oireluokkaan analysoitiin perintötekijöiden osuutta oireryhmien jakaumalle, ja perimä selitti 46-51 % oireluokituksesta.

Ritva Markkula

Pelvimetria ei ole hyödyllinen synnytyksen pysähtymisen ennustamisessa

Sadan potilaan aineistolla tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että pelvimetriassa käytetyt mittaukset olivat oikein mitattuja, mutta erityisesti lantion ala-aukeaman mittauksissa tulokset voivat vaihdella merkittävästi eri mittaajilla. Synnytyksen pysähtymisestä johtuvan keisarileikkauksen ennustamista pelvimetrian ja fetopelvisen indeksin avulla tutkittiin 274 alatiesynnytykselle altistetun synnyttäjän aineistolla tehdyssä takautuvassa tutkimuksessa.

Ulla Korhonen

Urologisten ja gynekologisten sovellusten kudosteknologiaa

Väitöskirjatyön ensimmäisessä osiossa tutkittiin luonnonperäisen vesikalvon, synteettisten sileän poly-l-laktidi--ko-kaprolaktoni (PLCL) -kalvon, teksturoidun PLCL-kalvon ja polylaktidi-PLCL komposiittikalvon soveltuvuutta uroteelisolujen kasvatusalustaksi in vitro. Työn toisessa osuudessa tutkittiin, soveltuvatko rasvakudoksen kantasolut yhdistettynä kollageenigeeliin virtsainkontinenssin hoitoon kliinisessä pilottipotilastutkimuksessa.

Reetta Sartoneva

Hiilihappoanhydraasien (CA)II, CAIX ja CAXII esiintyminen gynekologisissa kasvaimissa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin immunohistokemiallisesti hiilihappoanhydraasien (CA)II:n, CAIX:n ja CAXII:n esiintymistä gynekologisissa kasvaimissa, kuten munasarjasyövässä, kohdunrungon syövässä, leiomyoomissa, eri sarkoomatyypeissä ja normaalin kohdun limakalvolla. Koska CAIX- ja CAXII -entsyymien on todettu esiintyvän myös perinnöllisissä syövissä, tutkittiin niiden esiintymistä myös Lynchin oireyhtymää sairastavien potilaiden suoli- ja kohdunrungon syövissä.

Piritta Hynninen

Itusolukasvaimet Suomessa

Vastasyntyneiden tavallisin kasvain, ns. sakrokokkygeaalinen teratooma, on tyypillinen ja useimmiten hyvänlaatuinen itusolukasvain. Lapsilla, jotka leikataan pian syntymän jälkeen, on erinomainen ennuste. Osalla kasvaimista on kuitenkin taipumus uusiutua, ja vähintään 50 % uusiutumisista on pahanlaatuisia. Tästä syystä sekä mahdollisten tuumoriin ja leikkaukseen liittyvien toiminnallisten pitkäaikaisongelmien löytämiseksi potilaita seurataan kliinisesti useiden vuosien ajan.

Satu-Liisa Pauniaho

p38 mitogeeni-aktivoituva proteiinikinaasi ja transkriptiotekijä GATA-4 sydän-lihassolun toiminnan säätelijöinä

Väitöstutkimuksessa on erityisesti tutkittu mitogeeni-aktivoituvan p38 proteiinikinaasin ja geeninsäätelyproteiini GATA-4:n merkitystä sydänlihassolujen toiminnan säätelijöinä. Tutkimuksessa on ensisijaisesti käytetty sydänlihassoluviljelymallia. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että mitogeeni-aktivoituvat proteiinikinaasit ja GATA-4 osallistuvat sydämen liikakasvun ja uudelleen muovautumisen säätelyyn, joten niihin vaikuttamalla voidaan mahdollisesti kehittää sydämen vajaatoiminnan lääkehoitoa.

Leena Kaikkonen

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin

Väitöstutkimus pohjautui suomalaiseen Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) -tutkimukseen. CAIDE-tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen vuosien 1972, 1977, 1982 ja 1987 neljästä itsenäisestä väestöotannasta. Valitut henkilöt tutkittiin uudelleen 21 vuotta myöhemmin 1998 ja toisen kerran 2005-2008.

Miika Vuorinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030