p38 mitogeeni-aktivoituva proteiinikinaasi ja transkriptiotekijä GATA-4 sydän-lihassolun toiminnan säätelijöinä

Väitöstutkimuksessa on erityisesti tutkittu mitogeeni-aktivoituvan p38 proteiinikinaasin ja geeninsäätelyproteiini GATA-4:n merkitystä sydänlihassolujen toiminnan säätelijöinä. Tutkimuksessa on ensisijaisesti käytetty sydänlihassoluviljelymallia. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että mitogeeni-aktivoituvat proteiinikinaasit ja GATA-4 osallistuvat sydämen liikakasvun ja uudelleen muovautumisen säätelyyn, joten niihin vaikuttamalla voidaan mahdollisesti kehittää sydämen vajaatoiminnan lääkehoitoa.

Leena Kaikkonen

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin

Väitöstutkimus pohjautui suomalaiseen Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) -tutkimukseen. CAIDE-tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen vuosien 1972, 1977, 1982 ja 1987 neljästä itsenäisestä väestöotannasta. Valitut henkilöt tutkittiin uudelleen 21 vuotta myöhemmin 1998 ja toisen kerran 2005-2008.

Miika Vuorinen

Wnt-11 signaalitien tehtävät sydämen ja munuaisten kehityksen säätelyssä

Alkion sisäelinten kehityksen aikana esisolut lisääntyvät ja erilaistuvat muodostaen tarkoin määriteltyjä monisoluisia rakenteita. Muodostuvan kudosrakenteen määrittelyssä erilaiset solusignaalit ovat keskeisessä asemassa. Yksi näistä on niin kutsuttu Wnt-signaaliperheen jäsen Wnt-11, jonka tehtävät tunnetaan huonosti. Wnt-11 ilmeisesti säätelee solujen järjestäytymistä kudoksessa niin kutsuttujen planaaristen solupolariteettireittien kautta.

Irina Nagy

Uudet spektrometriset menetelmät eturauhassyövän ja virtsatieinfektion diagnostiikassa

Merkittävä osa eturauhassyövistä on hitaasti eteneviä muotoja, jotka eivät aiheuta potilaalle oireita tämän elinaikana. Tällöin hoitotoimenpiteet saattavat aiheuttaa potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisaalta aggressiista syöpää sairastava potilas hyötyy hoidosta selvästi. Nykyään laajalti käytetty prostataspesifinen antigeeni erottelee huonosti näitä kahta tautimuotoa ja siksi uudet diagnostiset menetelmät ovat tarpeen.

Antti Roine

Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden yhteiskäyttö lisää iäkkäiden miesten murtumien riskiä

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin usean hermostoon vaikuttavan lääkeaineen yhtäaikaista käyttöä pitkäaikaisen laitoshoidon osastolla hoidossa olevilla potilailla. Kolmasosa 2004-2005 tutkitusta 154 potilaasta käytti säännöllisesti kolmea tai useampaa hermostoon vaikuttavaa lääkettä samanaikaisesti. Kun huomioitiin myös tarvittaessa otettavat lääkkeet, vastaava luku oli 53 %.

Janne Nurminen

Laadun eri näkökulmat unohdettu arvioitaessa yleislääkäreiden vastaanottotapahtumia

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vastaanottotapahtuman laatua sekä potilaan, lääkärin että tutkijan näkökulmasta. Laadun osatekijöinä olivat lääkärin tieteellistekninen eli ammatillinen osaaminen, vuorovaikutustaidot sekä taloudellisuus. Aineistona olivat kyselylomakkeet, potilasasiakirjat sekä vastaanottotapahtumien videoinnit. Analyysissä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.

Maisa Kuusela

Metaboliset ja hormonaaliset tekijät raskauden indusoimassa verenpainetaudissa

Väitöskirjassa tutkittiin, voivatko insuliiniherkkyyteen vaikuttavat proteiinit, angiopoietiinin kaltainen proteiini 6 (Angptl6) ja rasvasolujen rasvahappojen sitojaproteiini 4 (FABP4), toimia insuliiniherkkyyden biomarkkereina ennen raskauden indusoimaa verenpainetautia tai sen aikana. Prospektiivisessa seurantatutkimuksessa oli suhteellisen ylipainoisia ensisynnyttäjiä, joilla oli lisääntynyt riski sairastua raskauden indusoimaan verenpainehäiriöön. Raskausviikoilla 24. ja/tai 32. määritettiin naisten insuliiniherkkyys, seerumin FABP4- ja Angtpl6-tasot ja tutkittiin, onko naisilla merkkejä sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta, hyperandrogenismista tai inflammaatiosta.

Anna Tuuri

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030