Papilloomavirus uhkaa myös miesten terveyttä

Väitöskirjatyö on osa suomalaista seurantatutkimusta, jossa tutkitaan HPV-infektioiden tartuntareittejä 329 perheessä. Tutkimuksessa keskityttiin tutkimukseen osallistuneiden 131 miehen aineistoon.

Katja Kero

Henkinen kuormittuneisuus ylävatsavaivoissa

Väitöstutkimuksen osallistujat värvättiin siten, että terveyskeskuslääkärit tarjosivat 411 peräkkäiselle ylävatsavaivoihin hoitoa hakeneelle potilaalleen mahdollisuutta osallistua tutkimukseen ja pääsyä viikon kuluessa vatsalaukun tähystykseen. Heistä 400 suostui. Tutkittavat täyttivät lisäksi vatsaoirekyselyn ja henkistä kuormittuneisuutta selvittävän lomakkeen tutkimuksen alkaessa ja vuoden seurannan jälkeen. Tutkittavista, joille vuoden seurannassakaan ei ilmaantunut elimellistä syytä ylävatsavaivoille, kerättiin järjestelmällisesti tiedot terveyspalveluiden käytöstä ruoansulatuskanavan vaivojen vuoksi seitsemän vuoden seuranta-ajalta terveyskeskuksista, sairaaloista ja yksityisvastaanotoilta. Heitä oli 176.

Markku Pajala

Suolisto-oireisen lehmänmaitoallergian kliininen kuva

Suolisto-oireisen lehmänmaitoallergian toteamiseksi luotettavin diagnostinen koe on kaksoissokkona tehtävä ruoka-altistus. Tähän tutkimukseen osallistui suolioireisen maitoallergian epäilyn vuoksi sairaalan poliklinikalle lähetettyjä potilaita (n = 57, mediaani-ikä 9 kk). Kaikille tehtiin kaksoissokotettu lehmänmaitoproteiinialtistus.

Laura Merras-Salmio

Rintaruokinnan vaikutus terveyteen aikuisuudessa

Väitöstyössä selvitettiin rintaruokinnan vaikutuksia terveyteen aikuisuudessa. Tutkimuksessa keskityttiin kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin, kuten osteoporoosiin, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä kehonkoostumukseen. Tutkimusaineisto oli koottu HYKS:n Naistenklinikalla vuonna 1975.

Satu Pirilä

Lasten rotavirusinfektiot

Tutkimuksessa selvitettiin rotavirusinfektion aiheuttamaa kliinistä taudinkuvaa ja yhteyttä taudin vakavuuteen. Lisäksi tutkittiin kansalliseen rokotusohjelmaan liitetyn rotavirusrokotteen vaikutusta lasten rotavirusinfektioihin sekä sen mahdollisia vaikutuksia.

Maria Hemming

Raskaushepatoosin pitkäaikaisseuraukset

Väitöstutkimus selvitti, liittyykö raskaushepatoosin sairastamiseen muita sairauksia, jotka hoitavan lääkärin tulisi ottaa huomioon muissa yhteyksissä. Tutkimukseen otettiin TAYS:ssa 1969-1988 synnyttäneistä naisista kaikki ne, joilla oli todettu raskaushepatoosi (687 naista), sekä samaan aikaan samassa sairaalassa synnyttäneiden vertailuryhmä (1 374 naista). Synnytyksiä koskeva aineisto koottiin sairaalan potilasasiakirjoista ja synnytyspäiväkirjasta. Naisten terveyshistoriaa selvitettiin vuonna 2010 postikyselyllä, johon vastasi 66 % kyselyn saaneista.

Kaisa Turunen

Matriksin metalloproteinaasit voivat toimia ennustetekijöinä kohdunrungon syövässä

Väitöstyössä tutkittiin matriksin metalloproteinaasien MMP-2 ja MMP-9 sekä niiden kudosinhibiittoreiden TIMP-1 ja TIMP-2 ennusteellista merkitystä kohdunrungon syövässä 266 potilaan aineistossa. Kyseisiä merkkiaineita määritettiin sekä kasvainkudoksesta immunohistokemiallisesti että verenkierrosta ELISA-menetelmällä.

Maria Honkavuori-Toivola

Yläraajamurtumien leikkaushoidon näyttöön perustuvia näkökohtia

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko Suomessa tapahtunut muutoksia tavallisimpien yläraajan murtumien leikkaushoidossa.

Tuomas Huttunen

Ihmisen bokavirusten diagnostiikka ja epidemiologia

Vuoden 2005 jälkeen on löydetty neljä kokonaan uutta parvoviruksiin lukeutuvaa ihmisen bokavirusta (Human bocavirus; HBoV). Viruksia kutsutaan löytymisjärjestyksensä mukaisesti nimillä HBoV1, HBoV2, HBoV3 ja HBoV4. HBoV1 on yhteydessä nuorten lasten hengitystieinfektioihin ja virukseen yhdistettyjä oireita ovat nuha, yskä ja uloshengitysvaikeus. Muiden kolmen bokaviruksen kliiniset merkittävyydet ovat vielä epäselviä, mutta alustavat tulokset viittaavat HBoV2:n olevan yhteydessä maha-suolitulehdukseen.

Kalle Kantola

Uremian aktiivihoidossa olevien tyypin 1 diabeetikoiden ennusteeseen vaikuttavat tekijät

Uremian aktiivihoidossa olevilla tyypin 1 diabeetikoilla on 18-30-kertainen kuolemanriski muuhun väestöön verrattuna, mutta kuolemanriskiin vaikuttavista tekijöistä on vain vähän tutkimustietoa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää eloonjäämisennusteen muutosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä näillä potilailla.

Jaakko Helve

Akuutti munuaisvaurio tehohoitopotilailla Suomessa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin akuutin munuaisvaurion esiintymistä tehohoitopotilailla Suomessa, akuutille munuaisvauriolle altistavia tekijöitä, uusia merkkiaineita sekä akuutin munuaisvaurion vaikutusta potilaiden ennusteeseen.

Sara Nisula

Eturauhassyövän ennustetekijät ja seurantatulokset aktiiviseurannassa

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida aktiiviseurannan käyttökelpoisuutta matalan riskin eturauhassyövässä ja sen vaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Myös PSA-seulonnan vaikutuksia elämänlaatuun analysoitiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eturauhasen magneettikuvantamisen sekä vapaan PSA:n käyttökelpoisuutta aktiiviseurannan ennustetekijöinä.

Hanna Vasarainen

Rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystysleikkaus

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystyksellinen osapoisto tehokas hoitomuoto.

Raine Sihvonen

Myöhemmällä iällä puhkeava diabetes: Riskitekijät keski-iässä ja vanhuusiän elämänlaatu

Väitöstyössä selviteltiin niitä keski-iän riskitekijöitä, jotka ennustavat tulevaa tyypin 2 diabetesta myöhemmällä iällä. Yhtenä tutkimuskohteena oli glukoosirasituskokeen 1 tunnin kohdalla mitatun glukoosiarvon merkitys. Iäkkäämpänä puhjenneen diabeteksen vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänlaatuun kartoitettiin RAND-36-mittarilla.

Tuula Pienimäki

Tollin kaltainen reseptori 9 ruoansulatuskanavan syövissä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tollin kaltaisen reseptori 9:n (TLR9) vaikutuksia ruoansulatuskanavan syöpiin. Bakteerien ja joskus ihmisen omienkin solujen DNA tunnistetaan TLR9:n toimesta. TLR9 voi aiheuttaa syöpäsolujen liikkuvuuden lisääntymistä ja sitä kautta nopeuttaa syövän leviämistä.

Joonas Kauppila

Lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten vaikutus kuolleisuuteen Terveys 2000 -tutkimuksessa

Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoon perustuva väitöskirja selvitti lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten esiintyvyyttä ja niihin liittyvää kuolleisuutta suomalaisilla miehillä ja naisilla kahdeksan vuoden seurannassa. Tutkimukseen osallistui yli 8 000 yli 30-vuotiasta suomalaista 2000-2001.

Ismo Anttila

Lasten ja nuorten niskakipu on kasvava terveysongelma

Väitöstutkimuksessa selvitettiin lasten ja nuorten niskakipua käyttäen 12-18-vuotiaiden kahdeksan poikkileikkauksen sarjaa 1991-2011 (Nuorten terveystapatutkimus), 9-12-vuotiaiden koululaisten 4 vuoden seuranta-aineistoa, 11-vuotiaiden kaksosten poikkileikkausaineistoa.

Minna Ståhl

Suurin osa syömishäiriön sairastaneista naisista toipuu

Tutkimuksen kliininen aineisto koostui HYKS:ssa 1995-2010 hoidetuista naispotilaista, joita verrattiin väestörekisterikeskuksesta poimittuihin kaltaistettuihin verrokkeihin. Tutkimuksen väestöaineisto koostui Suomessa 1975-1979 syntyneistä kaksosista, joita tutkittiin 22-28 vuoden iässä.

Milla Linna

Hemodynamiikka kriittisesti sairailla

Tutkimus kattoi 1 022 tehohoitopotilasta, joista 440 sairasti septistä sokkia, 423 vakavaa sepsistä ja 159 sairasti vakaavaa akuuttia haimatulehdusta. Tutkimus suoritettiin HYKS:n teho-osastoilla 2005-2012, sekä 423 vakavan sepsispotilaan osalta 17 eri teho-osastolle Suomessa 2011-2012.

Erika Wilkman

Laaja juomavesivälitteinen epidemia Pirkanmaalla 2007

Väitöstutkimus pohjautuu Nokian epidemian terveysvaikutusten selvitystyöhön, joka käynnistettiin THL:n, TAYS:n, Tampereen yliopiston ja Nokian kaupungin yhteistyönä pian epidemian alettua.

Janne Laine