Urologisten ja gynekologisten sovellusten kudosteknologiaa

Väitöskirjatyön ensimmäisessä osiossa tutkittiin luonnonperäisen vesikalvon, synteettisten sileän poly-l-laktidi--ko-kaprolaktoni (PLCL) -kalvon, teksturoidun PLCL-kalvon ja polylaktidi-PLCL komposiittikalvon soveltuvuutta uroteelisolujen kasvatusalustaksi in vitro. Työn toisessa osuudessa tutkittiin, soveltuvatko rasvakudoksen kantasolut yhdistettynä kollageenigeeliin virtsainkontinenssin hoitoon kliinisessä pilottipotilastutkimuksessa.

Reetta Sartoneva

Suomalaisten matkailijoiden terveysongelmat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin suomalaisten matkailijoiden terveysongelmia, erityisesti infektioita.

Heli Siikamäki

Äkillisestä verenpuutteesta ja verenkierron palautumisvaiheesta johtuva munuaisvaurio

Väitöstutkimuksessa selvitettiin rottamallin avulla äkillisestä verenpuutteesta ja sitä seuraavasta verenkierron palautumisvaiheesta johtuvan munuaisvaurion syntymekanismeja sekä etsittiin lääkehoitoja vaurion estämiseksi.

Juha Lempiäinen

VEGFR3 and Notch signaling in angiogenesis

In this study we investigated the role of VEGFR3 signaling in blood endothelial cells, tip cell specification, as well as the interplay of the receptor with the VEGFR2 and the Notch signaling pathways during angiogenesis.

Georgia Zarkada

Unenaikainen sähköinen status epilepticus

Tutkimuksessa selvitettiin epilepsiakirurgian vaikutusta 13:lla lääkehoidolle vastaamatonta CSWS-oireyhtymää sairastavalla lapsella, joilla oli rakenteellinen aivojen poikkeavuus.

Maria Peltola

Hiilihappoanhydraasien (CA)II, CAIX ja CAXII esiintyminen gynekologisissa kasvaimissa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin immunohistokemiallisesti hiilihappoanhydraasien (CA)II:n, CAIX:n ja CAXII:n esiintymistä gynekologisissa kasvaimissa, kuten munasarjasyövässä, kohdunrungon syövässä, leiomyoomissa, eri sarkoomatyypeissä ja normaalin kohdun limakalvolla. Koska CAIX- ja CAXII -entsyymien on todettu esiintyvän myös perinnöllisissä syövissä, tutkittiin niiden esiintymistä myös Lynchin oireyhtymää sairastavien potilaiden suoli- ja kohdunrungon syövissä.

Piritta Hynninen

Itusolukasvaimet Suomessa

Vastasyntyneiden tavallisin kasvain, ns. sakrokokkygeaalinen teratooma, on tyypillinen ja useimmiten hyvänlaatuinen itusolukasvain. Lapsilla, jotka leikataan pian syntymän jälkeen, on erinomainen ennuste. Osalla kasvaimista on kuitenkin taipumus uusiutua, ja vähintään 50 % uusiutumisista on pahanlaatuisia. Tästä syystä sekä mahdollisten tuumoriin ja leikkaukseen liittyvien toiminnallisten pitkäaikaisongelmien löytämiseksi potilaita seurataan kliinisesti useiden vuosien ajan.

Satu-Liisa Pauniaho

Pään kallistuminen ja impulssitesti tasapainon tutkimisessa

Tutkimuksessa arvioitiin pään kallistuksen mittaamisen ja motorisoidun pään impulssitestin, mHIT:n sopivuutta tasapainotoiminnan määritykseen eri otoneurologisissa potilasryhmissä.

Topi Jutila

Staphylococcus aureus -bakteremian ennusteeseen vaikuttavat kliiniset tekijät ja hoito

Väitöskirjassa selvitettiin Staphylococcus aureuksen aiheuttaman bakteremianennusteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä tutkittiin vaikean taudin tunnistamiseen käytettäviä menetelmiä, jotta taudin hoitoa voitaisiin kehittää.

Erik Forsblom

Metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän solunsalpaajahoito

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli levinneen eturauhassyövän hoitotulosten parantaminen. Dosetakseli-solunsalpaajahoito on kastraatioresistentin levinneen eturauhassyövän standardihoito.

Petteri Hervonen

Kollageeni XVIII ja VEGF-D säätelevät ihon okasolusyövän kehittymistä

Väitöskirjatyön tavoitteena oli lisätä tietämystä tekijöistä, jotka säätelevät okasolusyövän kehittymistä keskittyen erityisesti imusuonten muodostumiseen ja tulehdusvasteeseen. Työssä selvitettiin kahden tyvikalvokollageenin XV:n ja XVIII:n sekä verisuonikasvutekijä D:n (VEGF-D) tehtäviä ihosyövän kehittymisessä.

Hanne-Kaisa Honkanen

p38 mitogeeni-aktivoituva proteiinikinaasi ja transkriptiotekijä GATA-4 sydän-lihassolun toiminnan säätelijöinä

Väitöstutkimuksessa on erityisesti tutkittu mitogeeni-aktivoituvan p38 proteiinikinaasin ja geeninsäätelyproteiini GATA-4:n merkitystä sydänlihassolujen toiminnan säätelijöinä. Tutkimuksessa on ensisijaisesti käytetty sydänlihassoluviljelymallia. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että mitogeeni-aktivoituvat proteiinikinaasit ja GATA-4 osallistuvat sydämen liikakasvun ja uudelleen muovautumisen säätelyyn, joten niihin vaikuttamalla voidaan mahdollisesti kehittää sydämen vajaatoiminnan lääkehoitoa.

Leena Kaikkonen

Taeniidae-heisimatoheimon taksonominen revisio

Taeniidae-heimon heisimadot, taenidit, ovat lääketieteellisesti merkittävin heisimatoryhmänä. Useat taenidilajit voivat tarttua eläimistä ihmiseen ja aiheuttaa vakavia sairauksia. Yleisesti hyväksytyn luokittelun mukaan Taeniidae-heimo sisältää kaksi sukua, Echinococcus ja Taenia.

Antti Lavikainen

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin

Väitöstutkimus pohjautui suomalaiseen Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) -tutkimukseen. CAIDE-tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen vuosien 1972, 1977, 1982 ja 1987 neljästä itsenäisestä väestöotannasta. Valitut henkilöt tutkittiin uudelleen 21 vuotta myöhemmin 1998 ja toisen kerran 2005-2008.

Miika Vuorinen

Alatiesynnytys edelleen turvallisin synnytystapa

Väitöstyössä selvitettiin keisarileikkauksiin liittyviä välittömiä komplikaatioita ja niiden riskitekijöitä.

Nanneli Pallasmaa

Wnt-11 signaalitien tehtävät sydämen ja munuaisten kehityksen säätelyssä

Alkion sisäelinten kehityksen aikana esisolut lisääntyvät ja erilaistuvat muodostaen tarkoin määriteltyjä monisoluisia rakenteita. Muodostuvan kudosrakenteen määrittelyssä erilaiset solusignaalit ovat keskeisessä asemassa. Yksi näistä on niin kutsuttu Wnt-signaaliperheen jäsen Wnt-11, jonka tehtävät tunnetaan huonosti. Wnt-11 ilmeisesti säätelee solujen järjestäytymistä kudoksessa niin kutsuttujen planaaristen solupolariteettireittien kautta.

Irina Nagy

Vaikeissa kasvovammoissa aivovammat yleisiä

Hammasvammat ovat yleisiä ja leukamurtumien määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Maailmanlaajuisesti erilaiset vammat ovat johtava kuolinsyy yli 1-vuotiailla lapsilla ja alle 40-vuotiailla aikuisilla. Vaikeasti vammautuneen potilaan hoito ja kuntoutus vie runsaasti myös terveydenhuollon resursseja.

Ulla Perheentupa

Uudet spektrometriset menetelmät eturauhassyövän ja virtsatieinfektion diagnostiikassa

Merkittävä osa eturauhassyövistä on hitaasti eteneviä muotoja, jotka eivät aiheuta potilaalle oireita tämän elinaikana. Tällöin hoitotoimenpiteet saattavat aiheuttaa potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisaalta aggressiista syöpää sairastava potilas hyötyy hoidosta selvästi. Nykyään laajalti käytetty prostataspesifinen antigeeni erottelee huonosti näitä kahta tautimuotoa ja siksi uudet diagnostiset menetelmät ovat tarpeen.

Antti Roine

Hengityskatkosten vakavuuden huomioiminen tarkentaa uniapnean diagnostiikkaa

Nykyinen uniapnean diagnostiikka ja luokitus perustuvat lisääntyneen päiväväsymyksen lisäksi unen aikana todettavien poikkeavien hengitys- ja hapetushäiriötapahtumien pelkkään lukumäärään tunnissa.

Anu Muraja-Murro

Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden yhteiskäyttö lisää iäkkäiden miesten murtumien riskiä

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin usean hermostoon vaikuttavan lääkeaineen yhtäaikaista käyttöä pitkäaikaisen laitoshoidon osastolla hoidossa olevilla potilailla. Kolmasosa 2004-2005 tutkitusta 154 potilaasta käytti säännöllisesti kolmea tai useampaa hermostoon vaikuttavaa lääkettä samanaikaisesti. Kun huomioitiin myös tarvittaessa otettavat lääkkeet, vastaava luku oli 53 %.

Janne Nurminen