Laadun eri näkökulmat unohdettu arvioitaessa yleislääkäreiden vastaanottotapahtumia

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vastaanottotapahtuman laatua sekä potilaan, lääkärin että tutkijan näkökulmasta. Laadun osatekijöinä olivat lääkärin tieteellistekninen eli ammatillinen osaaminen, vuorovaikutustaidot sekä taloudellisuus. Aineistona olivat kyselylomakkeet, potilasasiakirjat sekä vastaanottotapahtumien videoinnit. Analyysissä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.

Maisa Kuusela

Metaboliset ja hormonaaliset tekijät raskauden indusoimassa verenpainetaudissa

Väitöskirjassa tutkittiin, voivatko insuliiniherkkyyteen vaikuttavat proteiinit, angiopoietiinin kaltainen proteiini 6 (Angptl6) ja rasvasolujen rasvahappojen sitojaproteiini 4 (FABP4), toimia insuliiniherkkyyden biomarkkereina ennen raskauden indusoimaa verenpainetautia tai sen aikana. Prospektiivisessa seurantatutkimuksessa oli suhteellisen ylipainoisia ensisynnyttäjiä, joilla oli lisääntynyt riski sairastua raskauden indusoimaan verenpainehäiriöön. Raskausviikoilla 24. ja/tai 32. määritettiin naisten insuliiniherkkyys, seerumin FABP4- ja Angtpl6-tasot ja tutkittiin, onko naisilla merkkejä sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta, hyperandrogenismista tai inflammaatiosta.

Anna Tuuri

LGL-leukemian molekulaarinen patogeneesi

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää suuren granulaarisen lymfosyyttisen (large granular lymphocyte, LGL) leukemian syntymekanismi ja löytää taudille ominaisia molekyylitason tunnusmerkkejä ja tyyppimutaatioita, joita voitaisiin käyttää diagnostiikassa ja täsmähoitojen kohteena.

Hanna Rajala

Perinnöllinen rintasyöpäalttius - AATF-, MRG15-, PALB2-geenit ja kolme Fanconin anemian geeniä

Väitöstutkimuksen tavoitteena on ollut laajentaa käsitystä perinnöllisen rintasyövän taustasyistä, löytää rintasyövälle altistavia uusia geenivirheitä sekä siirtää löydettyjä alttiusgeenejä suoraan kliiniseen työhön. PALB2-geenin lisäksi tutkimuksen kohteena olivat tietyt Fanconin anemian geenit, sekä AATF- ja MRG15-geenit.

Maria Haanpää

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksella pitkäkestoisia tuloksia

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen läpikäyneitä henkilöitä 3-5 vuoden ajan toimenpiteestä. Vaikka molemmista hoitomuodoista on tutkittua tietoa yleisessä väestössä, voi käytännön potilastyössä olla vaikea valita oikea toimenpide monisairailla potilailla.

Jarmo Gunn

Akuutin lievän aivovamman kliininen arviointi

Valtaosa lievän aivovamman saaneista toipuu viikkojen tai kuukausien aikana. Pitkittyneistä oireista kärsii kuitenkin noin 10-20 % potilaista. Suurista ilmaantuvuusluvuista huolimatta lievien aivovammojen tunnistamisessa ja toipumisennusteen määrittämisessä on merkittäviä puutteita.

Teemu Luoto

Bentsodiatsepiinit ja kognitiivinen toimintakyky

Väitöstutkimukseen osallistui 873 tutkittavaa. Porin kaupunginsairaalassa tutkittiin 164 äkillisesti sairaalahoitoon joutunutta, Liedon kunnassa seurattiin väestöpohjaisesti kahdeksan vuoden ajan 565:tä kognitiivisesti hyväkuntoista ja 52:ta kognitiivisesti heikentynyttä yli 65-vuotiasta. Porin opetusterveyskeskuksessa vieroitettiin unilääkkeistä 92 vapaaehtoista yli 55-vuotiasta.

Juha Puustinen

Papilloomavirus uhkaa myös miesten terveyttä

Väitöskirjatyö on osa suomalaista seurantatutkimusta, jossa tutkitaan HPV-infektioiden tartuntareittejä 329 perheessä. Tutkimuksessa keskityttiin tutkimukseen osallistuneiden 131 miehen aineistoon.

Katja Kero

Henkinen kuormittuneisuus ylävatsavaivoissa

Väitöstutkimuksen osallistujat värvättiin siten, että terveyskeskuslääkärit tarjosivat 411 peräkkäiselle ylävatsavaivoihin hoitoa hakeneelle potilaalleen mahdollisuutta osallistua tutkimukseen ja pääsyä viikon kuluessa vatsalaukun tähystykseen. Heistä 400 suostui. Tutkittavat täyttivät lisäksi vatsaoirekyselyn ja henkistä kuormittuneisuutta selvittävän lomakkeen tutkimuksen alkaessa ja vuoden seurannan jälkeen. Tutkittavista, joille vuoden seurannassakaan ei ilmaantunut elimellistä syytä ylävatsavaivoille, kerättiin järjestelmällisesti tiedot terveyspalveluiden käytöstä ruoansulatuskanavan vaivojen vuoksi seitsemän vuoden seuranta-ajalta terveyskeskuksista, sairaaloista ja yksityisvastaanotoilta. Heitä oli 176.

Markku Pajala

Suolisto-oireisen lehmänmaitoallergian kliininen kuva

Suolisto-oireisen lehmänmaitoallergian toteamiseksi luotettavin diagnostinen koe on kaksoissokkona tehtävä ruoka-altistus. Tähän tutkimukseen osallistui suolioireisen maitoallergian epäilyn vuoksi sairaalan poliklinikalle lähetettyjä potilaita (n = 57, mediaani-ikä 9 kk). Kaikille tehtiin kaksoissokotettu lehmänmaitoproteiinialtistus.

Laura Merras-Salmio

Rintaruokinnan vaikutus terveyteen aikuisuudessa

Väitöstyössä selvitettiin rintaruokinnan vaikutuksia terveyteen aikuisuudessa. Tutkimuksessa keskityttiin kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin, kuten osteoporoosiin, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä kehonkoostumukseen. Tutkimusaineisto oli koottu HYKS:n Naistenklinikalla vuonna 1975.

Satu Pirilä

Lasten rotavirusinfektiot

Tutkimuksessa selvitettiin rotavirusinfektion aiheuttamaa kliinistä taudinkuvaa ja yhteyttä taudin vakavuuteen. Lisäksi tutkittiin kansalliseen rokotusohjelmaan liitetyn rotavirusrokotteen vaikutusta lasten rotavirusinfektioihin sekä sen mahdollisia vaikutuksia.

Maria Hemming

Raskaushepatoosin pitkäaikaisseuraukset

Väitöstutkimus selvitti, liittyykö raskaushepatoosin sairastamiseen muita sairauksia, jotka hoitavan lääkärin tulisi ottaa huomioon muissa yhteyksissä. Tutkimukseen otettiin TAYS:ssa 1969-1988 synnyttäneistä naisista kaikki ne, joilla oli todettu raskaushepatoosi (687 naista), sekä samaan aikaan samassa sairaalassa synnyttäneiden vertailuryhmä (1 374 naista). Synnytyksiä koskeva aineisto koottiin sairaalan potilasasiakirjoista ja synnytyspäiväkirjasta. Naisten terveyshistoriaa selvitettiin vuonna 2010 postikyselyllä, johon vastasi 66 % kyselyn saaneista.

Kaisa Turunen

Matriksin metalloproteinaasit voivat toimia ennustetekijöinä kohdunrungon syövässä

Väitöstyössä tutkittiin matriksin metalloproteinaasien MMP-2 ja MMP-9 sekä niiden kudosinhibiittoreiden TIMP-1 ja TIMP-2 ennusteellista merkitystä kohdunrungon syövässä 266 potilaan aineistossa. Kyseisiä merkkiaineita määritettiin sekä kasvainkudoksesta immunohistokemiallisesti että verenkierrosta ELISA-menetelmällä.

Maria Honkavuori-Toivola

Yläraajamurtumien leikkaushoidon näyttöön perustuvia näkökohtia

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko Suomessa tapahtunut muutoksia tavallisimpien yläraajan murtumien leikkaushoidossa.

Tuomas Huttunen

Ihmisen bokavirusten diagnostiikka ja epidemiologia

Vuoden 2005 jälkeen on löydetty neljä kokonaan uutta parvoviruksiin lukeutuvaa ihmisen bokavirusta (Human bocavirus; HBoV). Viruksia kutsutaan löytymisjärjestyksensä mukaisesti nimillä HBoV1, HBoV2, HBoV3 ja HBoV4. HBoV1 on yhteydessä nuorten lasten hengitystieinfektioihin ja virukseen yhdistettyjä oireita ovat nuha, yskä ja uloshengitysvaikeus. Muiden kolmen bokaviruksen kliiniset merkittävyydet ovat vielä epäselviä, mutta alustavat tulokset viittaavat HBoV2:n olevan yhteydessä maha-suolitulehdukseen.

Kalle Kantola

Uremian aktiivihoidossa olevien tyypin 1 diabeetikoiden ennusteeseen vaikuttavat tekijät

Uremian aktiivihoidossa olevilla tyypin 1 diabeetikoilla on 18-30-kertainen kuolemanriski muuhun väestöön verrattuna, mutta kuolemanriskiin vaikuttavista tekijöistä on vain vähän tutkimustietoa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää eloonjäämisennusteen muutosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä näillä potilailla.

Jaakko Helve

Akuutti munuaisvaurio tehohoitopotilailla Suomessa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin akuutin munuaisvaurion esiintymistä tehohoitopotilailla Suomessa, akuutille munuaisvauriolle altistavia tekijöitä, uusia merkkiaineita sekä akuutin munuaisvaurion vaikutusta potilaiden ennusteeseen.

Sara Nisula

Eturauhassyövän ennustetekijät ja seurantatulokset aktiiviseurannassa

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida aktiiviseurannan käyttökelpoisuutta matalan riskin eturauhassyövässä ja sen vaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Myös PSA-seulonnan vaikutuksia elämänlaatuun analysoitiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eturauhasen magneettikuvantamisen sekä vapaan PSA:n käyttökelpoisuutta aktiiviseurannan ennustetekijöinä.

Hanna Vasarainen

Rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystysleikkaus

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystyksellinen osapoisto tehokas hoitomuoto.

Raine Sihvonen