Uutta tietoa skitsofrenialle altistavista geenivaihteluista suomalaisessa aineistossa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kandidaattigeenimenetelmällä dopamiini- ja keskushermoston kehityshäiriö -teorioiden pohjalta tiettyjen keskushermoston kehitykseen ja dopamiinihermovälitykseen vaikuttavien geenien geneettisen vaihtelun yhteyttä skitsofreniaan ja sen alkamisikään.

Kari Hänninen

Tulehdukselliset suolistosairaudet Suomessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuus sekä ilmaantuvuuden muutokset 2000-2007 sekä esiintyvyys ja esiintyvyyden muutokset 1993 sekä 2008. Vuosina 1987-1993 ja 2000-2007 Crohnin tautiin sekä haavaiseen paksusuolitulehdukseen erityislääkekorvauksen saaneiden kuolleisuus ja kuolinsyyt sekä todetut syövät selvitettiin Tilastokeskuksesta ja Syöpärekisteristä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin takautuvasti vuosina 1996-2008 HUS:ssa tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavilla todetut paksusuolisyövät ja dysplasiat sekä selvitettiin syöpäriskiä lisääviä ja siltä suojaavia tekijöitä.

Airi Jussila

Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoidon toteutus ja vaikutus maksan rasvaan

Ei-alkoholiperäinen maksan rasvoittuminen altistaa tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille ja myös maksakirroosille.

Leena Juurinen

Lyhytsuolioireyhtymään liittyvä maksavaurio

Väitöskirjassa tutkittiin pitkäaikaisen suonensisäisen ravitsemuksen ja maksavaurion insidenssiä Suomessa, suonensisäisen ravitsemuksen vaikutusta maksavaurion syntyyn sekä histologisesti arvioidun maksavaurion yleisyyttä, tyyppiä ja riskitekijöitä suonensisäisen ravitsemuksen aikana ja sen päättymisen jälkeen lapsena lyhytsuolioireyhtymään sairastuneilla.

Annika Mutanen

Miesten virtsaamisoireiden esiintyvyys ja ennuste

Lievät virtsaamisoireet ovat yleisiä kaikenikäisillä miehillä. Iän mukana oireet vaikeutuvat, kerääntymisoireet yleistyvät enemmän kuin tyhjennysoireet, esimerkiksi virtsantulon viipyminen tai virtsaamisen jälkeiset oireet, esimerkiksi jälkitiputtelu.

Antti Pöyhönen

Solisluun murtumat ja olkalisäke-solisluunivelen vammat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla solisluumurtumien hoidon tuloksia ja satunnaistetun vertailevan tutkimuksen avulla solisluun keskiosan murtuman konservatiivisen hoidon ja leikkaushoidon tuloksia sekä arvioitiin äkillisen ja pitkäaikaisen olkalisäke-solisluunivelen (AC-nivel) leikkaushoidon tuloksia.

Kaisa Virtanen

Laihoilla ihmisillä on aktiivisempaa ruskeaa rasvaa

Ruskea rasva aktivoituu kylmäaltistuksen vaikutuksesta. Sen toiminnan on tiedetty olevan tärkeää tasalämpöisten nisäkkäiden lämmöntuotannossa, ja sitä säätelee keskushermosto.

Janne Orava

Monitorering av behandlingsresponsen vid Crohns sjukdom

Crohns sjukdom kan behandlas med antikroppar mot tumörnekrosfaktor (anti-TNF), en i många fall riskabel behandling som endast en del patienter drar nytta av. Forskning visar att en i koloskopi påvisbar läkning av tarmslemhinnan är starkt kopplad till en gynnsam prognos. Eftersom koloskopi är en tidskrävande, dyr och ibland smärtsam undersökning, har man utvecklat ersättande noninvasiva metoder för att uppskatta sjukdomsaktiviteten. Surrogatmarkörers, bland annat det fekala kalprotektinets, förmåga att upptäcka endoskopiskt påvisbar slemhinneläkning är dock otillräckligt utredd. Likaså är prognostiska faktorer för långvarig slemhinneläkning under anti-TNF-behandling bristfälligt klarlagda.

Clas-Göran Af Björkesten

Ihmisen papilloomaviruksen synnyttämä immuunivaste ja suoja

Jokaisella tutkittavalla vasta-ainetasot pysyivät korkeina neljän vuoden seurannassa. Tutkimuksessa todettiin, että rokotetuilla nuorilla naisilla, joilla oli korkeat veren vasta-ainepitoisuudet, vasta-aineet siirtyivät aina limakalvoille, kun taas matalammat veren vasta-ainepitoisuudet eivät tuottaneet mitattavissa olevia vasta-aineita limakalvoilla. 10-14-vuotiailla rokotetuilla tytöillä vasta-ainetasot ovat merkitsevästi korkeammat kuin 15-25-vuotiaiden rokotettujen, saati luonnollisesti HPV16/18-infektion sairastaneiden naisten vasta-ainetasot.

Tiina Petäjä

Gluteeniherkkyys ikääntyvässä väestössä

Tutkimuksessa selvitettiin gluteeniherkkyyden merkitystä ikääntyvässä väestössä. Tutkimusaineistona olivat 52-76-vuotiaat IKIHYVÄ-Päijät-Häme-tutkimukseen osallistuneet henkilöt (n = 2 815), joilta määritettiin gliadiini- ja transglutaminaasivasta-aineet. Näitä vasta-aineita käytetään keliakian seulonnassa.

Anitta Ruuskanen

Sydämen solunsisäisen kalsiumkierrätyksen häiriöt

Väitöstutkimuksessa selvitettiin katekoliaminergisen monimuotoisen kammiotiheälyöntisyyden mekanismeja. Tämä perinnöllinen rytmihäiriösairaus aiheuttaa henkeä uhkaavaa kammiotiheälyöntisyyttä stressin yhteydessä rakenteellisesti terveessä sydämessä.

Jere Paavola

Terveyskeskusten masennuspotilaat toipuvat huonosti

Terveyskeskusten masennuspotilaat sairastavat usein kroonista tai toistuvaa masennusta, ja heillä on paljon muitakin sairauksia. Tieto masennuksen aktiivisesta tunnistamisesta ja riittävän pitkäaikaisesta hoidosta on tärkeää, sillä valtaosa masennuspotilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa.

Kirsi Riihimäki

Tehohoitopotilaan koliitin leikkaushoidon tulokset, ennuste ja kudosmuutokset

Tutkimuksessa tarkasteltiin tehohoitopotilaiden koliittiin liittyviä taustatekijöitä, paksusuolen poistoleikkausta edeltäviä ennustetekijöitä sekä hoidon tuloksia. Lisäksi selvitettiin leikkauksessa saatujen kudosnäytteiden avulla paksusuolen mikroskooppisten löydösten vaikeusastetta ja löydösten yhteyttä taudin ennusteeseen.

Seija Sipola

Haiman beetasolumassan säätelymekanismit

Tutkimuksessa selvitettiin muuntogeenisilla hiirimalleilla epidermaalisen kasvutekijän (EGF) -reseptorin aktiivisuuden vaikutusta beetasolujen määrään. EGF-reseptorin roolia beetasolumassan säätelyssä tutkittiin mm. raskauden, lihavuuden ja haimavauriota seuraavan regeneraation aikana. Sen suojavaikutusta tutkittiin altistamalla hiiret diabetesta aiheuttaville olosuhteille tai eristetyt haiman saarekkeet diabetesta aiheuttaville sytokiineille. Lisäksi hiirimalleilla saatuja tuloksia testattiin haiman saarekesiirroista ylijääneillä ihmisen saarekkeilla soluviljelyolosuhteissa.

Elina Hakonen

Kiveksen kiertymä lapsuus- ja nuoruusiässä

Kiveksen kiertymä on lapsuus- ja nuoruusiässä merkittävä äkillisen kiveskivun aiheuttaja, joka todetaan noin neljäsosalla potilaista, joilla on kiveskipuja. Kiveksen kiertymä vaatii äkillisen leikkaushoidon, sillä jo kuuden tunnin verenkierron puute voi johtaa kiveksen vaurioitumiseen ja menetykseen. Oleellista on leikata kiveksen kiertymäpotilaat viivytyksettä ja välttää silti turhat leikkaukset, kun kiveskivun taustalla on jokin muu sairaus.

Eija Mäkelä

Vaikean sepsiksen varhainen tunnistaminen päivystyspoliklinikalla

Väitöstyössään selvitettiin plasmasta mitattavien merkkiaineiden käyttökelpoisuutta vaikean sepsiksen varhaisessa tunnistamisessa ja potilaiden ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksessa verrattiin nykyään rutiinikäytössä olevia laboratoriokokeita ja toistaiseksi tutkimuskäytössä olevia uusia merkkiaineita toisiinsa sekä pyrki selvittämään niiden käyttökelpoisuutta potilailla, joilla päivystävä lääkäri oli epäillyt infektiota.

Raija Uusitalo-Seppälä

Eturistisiderepeämän leikkaushoito

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää eturistisiderepeämän leikkaushoidon lyhyen sekä keskipitkän aikavälin tuloksia ja verrata yhden jännesiirteen tekniikalla korjattuja polvia kaksoissiirretekniikalla korjattuihin. Tarkoituksena oli myös selvittää polvien magneettitutkimuksissa siirteiden näkyvyyden ja sijainnin merkitystä polven tukevuuteen.

Piia Suomalainen

Oksidatiivinen stressi rintasyövässä ja gynekologisten syöpien karsinogeneesissä

Väitöskirjatutkimukessa tutkittiin haitallisten hapen aineenvaihduntatuotteiden, happiradikaalien, aiheuttamaa DNA-vauriota rintasyövässä, endometrioosiin liittyvässä munasarjasyövässä sekä munasarjojen monirakkulaoireyhtymässä.

Henri Sova

Hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormittumisanalyysi

Väitöstutkimuksen avulla pyrittiin tarkentamaan hävittäjälentäjien niska-hartiaseutuun kohdistuvaa kuormittumista ja siten arvioimaan tarkemmin kuormittumisen aiheuttamaa terveysriskiä.

Roope Sovelius

Miniviiltoleikkaus hyvä vaihtoehto tähystysleikkaukselle sappikivitaudin hoidossa

Väitöstutkimuksessa verrattiin miniviillon kautta tehtyä sappileikkausta tähystyssappileikkaukseen, joka on pitkään ollut yleisin menetelmä sappikivitaudin hoidossa. Tutkimukseen osallistui 355 potilasta, joista 188 potilaalle tehtiin miniviiltoleikkaus ja 147 potilaan sappirakko poistettiin tähystysleikkauksessa.

Jukka Harju