Monitorering av behandlingsresponsen vid Crohns sjukdom

Crohns sjukdom kan behandlas med antikroppar mot tumörnekrosfaktor (anti-TNF), en i många fall riskabel behandling som endast en del patienter drar nytta av. Forskning visar att en i koloskopi påvisbar läkning av tarmslemhinnan är starkt kopplad till en gynnsam prognos. Eftersom koloskopi är en tidskrävande, dyr och ibland smärtsam undersökning, har man utvecklat ersättande noninvasiva metoder för att uppskatta sjukdomsaktiviteten. Surrogatmarkörers, bland annat det fekala kalprotektinets, förmåga att upptäcka endoskopiskt påvisbar slemhinneläkning är dock otillräckligt utredd. Likaså är prognostiska faktorer för långvarig slemhinneläkning under anti-TNF-behandling bristfälligt klarlagda.

Clas-Göran Af Björkesten

Ihmisen papilloomaviruksen synnyttämä immuunivaste ja suoja

Jokaisella tutkittavalla vasta-ainetasot pysyivät korkeina neljän vuoden seurannassa. Tutkimuksessa todettiin, että rokotetuilla nuorilla naisilla, joilla oli korkeat veren vasta-ainepitoisuudet, vasta-aineet siirtyivät aina limakalvoille, kun taas matalammat veren vasta-ainepitoisuudet eivät tuottaneet mitattavissa olevia vasta-aineita limakalvoilla. 10-14-vuotiailla rokotetuilla tytöillä vasta-ainetasot ovat merkitsevästi korkeammat kuin 15-25-vuotiaiden rokotettujen, saati luonnollisesti HPV16/18-infektion sairastaneiden naisten vasta-ainetasot.

Tiina Petäjä

Gluteeniherkkyys ikääntyvässä väestössä

Tutkimuksessa selvitettiin gluteeniherkkyyden merkitystä ikääntyvässä väestössä. Tutkimusaineistona olivat 52-76-vuotiaat IKIHYVÄ-Päijät-Häme-tutkimukseen osallistuneet henkilöt (n = 2 815), joilta määritettiin gliadiini- ja transglutaminaasivasta-aineet. Näitä vasta-aineita käytetään keliakian seulonnassa.

Anitta Ruuskanen

Sydämen solunsisäisen kalsiumkierrätyksen häiriöt

Väitöstutkimuksessa selvitettiin katekoliaminergisen monimuotoisen kammiotiheälyöntisyyden mekanismeja. Tämä perinnöllinen rytmihäiriösairaus aiheuttaa henkeä uhkaavaa kammiotiheälyöntisyyttä stressin yhteydessä rakenteellisesti terveessä sydämessä.

Jere Paavola

Terveyskeskusten masennuspotilaat toipuvat huonosti

Terveyskeskusten masennuspotilaat sairastavat usein kroonista tai toistuvaa masennusta, ja heillä on paljon muitakin sairauksia. Tieto masennuksen aktiivisesta tunnistamisesta ja riittävän pitkäaikaisesta hoidosta on tärkeää, sillä valtaosa masennuspotilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa.

Kirsi Riihimäki

Tehohoitopotilaan koliitin leikkaushoidon tulokset, ennuste ja kudosmuutokset

Tutkimuksessa tarkasteltiin tehohoitopotilaiden koliittiin liittyviä taustatekijöitä, paksusuolen poistoleikkausta edeltäviä ennustetekijöitä sekä hoidon tuloksia. Lisäksi selvitettiin leikkauksessa saatujen kudosnäytteiden avulla paksusuolen mikroskooppisten löydösten vaikeusastetta ja löydösten yhteyttä taudin ennusteeseen.

Seija Sipola

Haiman beetasolumassan säätelymekanismit

Tutkimuksessa selvitettiin muuntogeenisilla hiirimalleilla epidermaalisen kasvutekijän (EGF) -reseptorin aktiivisuuden vaikutusta beetasolujen määrään. EGF-reseptorin roolia beetasolumassan säätelyssä tutkittiin mm. raskauden, lihavuuden ja haimavauriota seuraavan regeneraation aikana. Sen suojavaikutusta tutkittiin altistamalla hiiret diabetesta aiheuttaville olosuhteille tai eristetyt haiman saarekkeet diabetesta aiheuttaville sytokiineille. Lisäksi hiirimalleilla saatuja tuloksia testattiin haiman saarekesiirroista ylijääneillä ihmisen saarekkeilla soluviljelyolosuhteissa.

Elina Hakonen

Kiveksen kiertymä lapsuus- ja nuoruusiässä

Kiveksen kiertymä on lapsuus- ja nuoruusiässä merkittävä äkillisen kiveskivun aiheuttaja, joka todetaan noin neljäsosalla potilaista, joilla on kiveskipuja. Kiveksen kiertymä vaatii äkillisen leikkaushoidon, sillä jo kuuden tunnin verenkierron puute voi johtaa kiveksen vaurioitumiseen ja menetykseen. Oleellista on leikata kiveksen kiertymäpotilaat viivytyksettä ja välttää silti turhat leikkaukset, kun kiveskivun taustalla on jokin muu sairaus.

Eija Mäkelä

Vaikean sepsiksen varhainen tunnistaminen päivystyspoliklinikalla

Väitöstyössään selvitettiin plasmasta mitattavien merkkiaineiden käyttökelpoisuutta vaikean sepsiksen varhaisessa tunnistamisessa ja potilaiden ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksessa verrattiin nykyään rutiinikäytössä olevia laboratoriokokeita ja toistaiseksi tutkimuskäytössä olevia uusia merkkiaineita toisiinsa sekä pyrki selvittämään niiden käyttökelpoisuutta potilailla, joilla päivystävä lääkäri oli epäillyt infektiota.

Raija Uusitalo-Seppälä

Eturistisiderepeämän leikkaushoito

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää eturistisiderepeämän leikkaushoidon lyhyen sekä keskipitkän aikavälin tuloksia ja verrata yhden jännesiirteen tekniikalla korjattuja polvia kaksoissiirretekniikalla korjattuihin. Tarkoituksena oli myös selvittää polvien magneettitutkimuksissa siirteiden näkyvyyden ja sijainnin merkitystä polven tukevuuteen.

Piia Suomalainen

Oksidatiivinen stressi rintasyövässä ja gynekologisten syöpien karsinogeneesissä

Väitöskirjatutkimukessa tutkittiin haitallisten hapen aineenvaihduntatuotteiden, happiradikaalien, aiheuttamaa DNA-vauriota rintasyövässä, endometrioosiin liittyvässä munasarjasyövässä sekä munasarjojen monirakkulaoireyhtymässä.

Henri Sova

Hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormittumisanalyysi

Väitöstutkimuksen avulla pyrittiin tarkentamaan hävittäjälentäjien niska-hartiaseutuun kohdistuvaa kuormittumista ja siten arvioimaan tarkemmin kuormittumisen aiheuttamaa terveysriskiä.

Roope Sovelius

Miniviiltoleikkaus hyvä vaihtoehto tähystysleikkaukselle sappikivitaudin hoidossa

Väitöstutkimuksessa verrattiin miniviillon kautta tehtyä sappileikkausta tähystyssappileikkaukseen, joka on pitkään ollut yleisin menetelmä sappikivitaudin hoidossa. Tutkimukseen osallistui 355 potilasta, joista 188 potilaalle tehtiin miniviiltoleikkaus ja 147 potilaan sappirakko poistettiin tähystysleikkauksessa.

Jukka Harju

Taitolajien harrastaminen muokkaa liikeaivokuoren toimintaa

Väitöskirjassa verrattiin kielisoitinten soittajien, taitoluistelijoiden ja verrokkien käsi- ja jalkalihasten edustusalueiden laajuutta aivokuorella. Kaikissa ryhmissä oli viisi koehenkilöä. Kielisoitinten soittajilla ja taitoluistelijoilla oli vuosien harjoittelutausta.

Selja Vaalto

Autonomisen hermoston toimintahäiriön varhaiset merkit ja niiden merkitys tyypin 1 diabeteksessa

Diabetekseen liittyvä verenkiertoelimistön autonominen neuropatia on pitkään oireeton, mutta oireettomanakin se lisää riskiä sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin sekä on yhteydessä muiden liitännäissairauksien kehittymiseen. Diabeettista neuropatiaa on pidetty pysyvänä, rakenteellisena kudosvauriona, sillä sokeritasapainon parantamisen lisäksi ei ole löytynyt muuta tehokasta hoitoa. Sykevaihtelun ja barorefleksiherkkyyden tutkiminen mahdollistavat toimintahäiriön toteamisen varhaisemmassa vaiheessa, jolloin se saattaisi vielä olla palautuva.

Milla Rosengård-Bärlund

Ohimolohkoepilepsiaa sairastavien lasten neuropsykologinen suoriutuminen

Epilepsiaa sairastavien lasten tiedetään kärsivän huomattavan usein oppimisvaikeuksista, mutta oppimisvaikeuksien syntyyn liittyvät tekijät ovat epäselviä etenkin niillä lapsilla, joiden epilepsian taustalla ei ole synnynnäisiä tai hankittuja rakenteellisia aivopoikkeavuuksia tai muita kehitykseen vaikuttavia neurologisia sairauksia.

Katariina Mankinen

Äidin diabetes vaikuttaa kehittyvään lapseen

Äidin diabeteksen tiedetään voivan vaikuttaa sikiön kehitykseen aiheuttaen tälle monenlaisia ongelmia syntymän jälkeen. Syntyvällä lapsella voidaan todeta erityisesti verenkierrollisia ja keuhkojen toiminnan häiriöitä.

Anna Koskinen

Nenänsisäisen kyynelteiden tähystyskirurgian ennustetekijät

Kyynelvuoto on yleinen vaiva, jota voidaan useimmiten hoitaa leikkauksella. Lupaavien tulosten pohjalta mitomysiini on otettu käyttöön KYS:ssa tehtävissä kyynelteiden uusintaleikkauksissa.

Elina Penttilä

Komplementti T-solujen säätelijänä

Ihmisen immuunijärjestelmä jakautuu luontaiseen ja hankittuun immuniteettiin, jotka yhdessä suojelevat kehoa taudinaiheuttajilta. Immuunijärjestelmän on kyettävä tuhoamaan vaaralliset vieraat rakenteet ja oltava reagoimatta omiin rakenteisiin ja harmittomiin vieraisiin rakenteisiin, kuten ruuan proteiineihin.

Pirkka Pekkarinen

Mikrotian hoidon keskittäminen kannattaa

Mikrotia tarkoittaa synnynnäisesti pientä ja epämuodostunutta korvalehteä. Mikrotian vaikeusaste vaihtelee ja siihen voi liittyä myös muita rakennepoikkeavuuksia. Korvalehden epämuodostuman voi korjata kirurgisesti.

Samuli Suutarla