Myöhemmällä iällä puhkeava diabetes: Riskitekijät keski-iässä ja vanhuusiän elämänlaatu

Väitöstyössä selviteltiin niitä keski-iän riskitekijöitä, jotka ennustavat tulevaa tyypin 2 diabetesta myöhemmällä iällä. Yhtenä tutkimuskohteena oli glukoosirasituskokeen 1 tunnin kohdalla mitatun glukoosiarvon merkitys. Iäkkäämpänä puhjenneen diabeteksen vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänlaatuun kartoitettiin RAND-36-mittarilla.

Tuula Pienimäki

Tulehdukselliset suolistosairaudet Suomessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuus sekä ilmaantuvuuden muutokset 2000-2007 sekä esiintyvyys ja esiintyvyyden muutokset 1993 sekä 2008. Vuosina 1987-1993 ja 2000-2007 Crohnin tautiin sekä haavaiseen paksusuolitulehdukseen erityislääkekorvauksen saaneiden kuolleisuus ja kuolinsyyt sekä todetut syövät selvitettiin Tilastokeskuksesta ja Syöpärekisteristä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin takautuvasti vuosina 1996-2008 HUS:ssa tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavilla todetut paksusuolisyövät ja dysplasiat sekä selvitettiin syöpäriskiä lisääviä ja siltä suojaavia tekijöitä.

Airi Jussila

Monitorering av behandlingsresponsen vid Crohns sjukdom

Crohns sjukdom kan behandlas med antikroppar mot tumörnekrosfaktor (anti-TNF), en i många fall riskabel behandling som endast en del patienter drar nytta av. Forskning visar att en i koloskopi påvisbar läkning av tarmslemhinnan är starkt kopplad till en gynnsam prognos. Eftersom koloskopi är en tidskrävande, dyr och ibland smärtsam undersökning, har man utvecklat ersättande noninvasiva metoder för att uppskatta sjukdomsaktiviteten. Surrogatmarkörers, bland annat det fekala kalprotektinets, förmåga att upptäcka endoskopiskt påvisbar slemhinneläkning är dock otillräckligt utredd. Likaså är prognostiska faktorer för långvarig slemhinneläkning under anti-TNF-behandling bristfälligt klarlagda.

Clas-Göran Af Björkesten

Ihmisen papilloomaviruksen synnyttämä immuunivaste ja suoja

Jokaisella tutkittavalla vasta-ainetasot pysyivät korkeina neljän vuoden seurannassa. Tutkimuksessa todettiin, että rokotetuilla nuorilla naisilla, joilla oli korkeat veren vasta-ainepitoisuudet, vasta-aineet siirtyivät aina limakalvoille, kun taas matalammat veren vasta-ainepitoisuudet eivät tuottaneet mitattavissa olevia vasta-aineita limakalvoilla. 10-14-vuotiailla rokotetuilla tytöillä vasta-ainetasot ovat merkitsevästi korkeammat kuin 15-25-vuotiaiden rokotettujen, saati luonnollisesti HPV16/18-infektion sairastaneiden naisten vasta-ainetasot.

Tiina Petäjä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat