Toiminnallisten hermoverkkojen tutkimus itsenäisten komponenttien analyysilla

Toiminnallisten aivoalueiden välinen viestintä on avainasemassa kognitiivisissa prosesseissa, kuten toimintojen suunnittelussa ja analysoinnissa. Nämä toiminnot edellyttävät jatkuvaa tiedon integraatiota aivojen eri alueiden välillä. Itsenäisten komponenttien analyysin on ajateltu olevan yksi tärkeimmistä analyysityökaluista, joita käytetään tutkimaan toiminnallista aivojen kytkennällisyyttä.

Ahmed Abou Elseoud

Potilassäätöinen sedaatio endoskooppisessa retrogradisessa kolangiopankreatografiassa

Optimaalisinta sedaatiomenetelmää endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian toimenpiteisiin ei toistaiseksi ole löydetty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, voisiko propofoli- tai propofoli-opioidiseoksen itseannostelu, potilassäätöinen sedaatio, olla mahdollinen ongelman ratkaisu. Lisäksi deksmedetomidiinin käyttökelpoisuutta potilassäätöinen sedaation lisänä on arvioitu alkoholiriippuvaisten potilaiden sedaatiossa.

Maxim Mazanikov

Ketamiinin pitoisuudet vaihtelevat lääkkeiden ja luontaistuotteiden yhteiskäytön seurauksena

Ketamiini aiheuttaa anestesian suurilla annoksilla ja pelkän kivunlievityksen pienillä annoksilla. Ketamiinin käyttöä ovat rajoittaneet hallusinogeeniset sivuvaikutukset. Näitä on saatu kuitenkin vähennettyä merkittävästi 2000-luvulla, jolloin markkinoille tuli S-ketamiini. Se on 2-4 kertaa tehokkaampi kuin perinteinen ketamiini, joten kivunhoitoon tarvitaan pienempiä annoksia ja siten vähennetään sivuvaikutusten todennäköisyyttä.

Marko Peltoniemi

Kilpirauhasen follikulaariset kasvaimet - neoplasia-, syöpä- ja ennustemerkkiaineita

Merkittävä kliininen ongelma kilpirauhasen follikulaaristen kasvainten diagnostiikassa on kilpirauhasen yleisimmän kasvaimen, hyvänlaatuisen follikulaarisen adenoomaan, erottaminen follikulaarisesta karsinoomasta sytologisesta näytteestä. Jopa hyvänlaatuisen struumakyhmyn erottaminen karsinoomasta voi olla vaikeaa. Diagnoosiin päästään ainoastaan tarkastelemalla histologista näytettä.

Annukka Heikkilä

Retinopatian riskitekijät tyypin 1 diabetesta sairastavilla

Diabeteksen aiheuttama silmänpohjasairaus, diabeettinen retinopatia, on työikäisen väestön tärkein hoidettavissa oleva näkövammaisuuden syy kaikissa länsimaissa. Diabeettisen retinopatian riskitekijöitä ovat diabeteksen huono hoitotasapaino, korkea verenpaine, diabeteksen pitkä kesto, sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Nämä tekijät selittävät kuitenkin vain alle puolet vaikea-asteisen retinopatian riskistä.

Kustaa Hietala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030