Kilpirauhasen follikulaariset kasvaimet - neoplasia-, syöpä- ja ennustemerkkiaineita

Merkittävä kliininen ongelma kilpirauhasen follikulaaristen kasvainten diagnostiikassa on kilpirauhasen yleisimmän kasvaimen, hyvänlaatuisen follikulaarisen adenoomaan, erottaminen follikulaarisesta karsinoomasta sytologisesta näytteestä. Jopa hyvänlaatuisen struumakyhmyn erottaminen karsinoomasta voi olla vaikeaa. Diagnoosiin päästään ainoastaan tarkastelemalla histologista näytettä.

Annukka Heikkilä

Retinopatian riskitekijät tyypin 1 diabetesta sairastavilla

Diabeteksen aiheuttama silmänpohjasairaus, diabeettinen retinopatia, on työikäisen väestön tärkein hoidettavissa oleva näkövammaisuuden syy kaikissa länsimaissa. Diabeettisen retinopatian riskitekijöitä ovat diabeteksen huono hoitotasapaino, korkea verenpaine, diabeteksen pitkä kesto, sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Nämä tekijät selittävät kuitenkin vain alle puolet vaikea-asteisen retinopatian riskistä.

Kustaa Hietala

Liikuntaharjoittelu kohentaa hieman lonkkanivelrikkopotilaan toimintakykyä

Ikääntymisen myötä yleistyvän ja kansantaloutta kuormittavan lonkkanivelrikon ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan tehokkuutta. Lonkkanivelrikko aiheuttaa kipua ja rajoittaa toimintakykyä eikä sen etenemistä voida estää enää taudin syntymisen jälkeen. Sen vuoksi taudin hoidossa päätavoitteiksi tulisi ottaa elämän laadun parantaminen lievittämällä kipua ja ylläpitämällä hyvää toimintakykyä.

Riikka Juhakoski

Lasten kipuoireet ja uniongelmat lisääntyneet selvästi

Väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin kyselylomakkein 8-vuotiaiden lasten oireiden yleisyyttä 1989, 1999 ja 2005. Kunakin vuonna tutkimukseen osallistui noin 1 000 varsinaissuomalaista lasta. Oireiden yhteyksiä toisiinsa ja psykososiaalisiin tekijöihin tutkittiin em. 8-vuotiaiden ja noin 2 500 salolaisen ja rovaniemeläisen yläkoululaisen keskuudessa. Koko maan laajuisesti kerättiin noin 6 000 tutkittavalta tietoja kivuista kahdeksan vuoden iässä sekä rekisteripohjaisia tietoja masennuslääkkeiden käytöstä 24 ikävuoteen mennessä.

Terhi Luntamo

Matriksin metalloproteinaasit kriittisesti sairailla potilailla

Valtaosaan tehohoitoon johtavista sairaustiloista liittyy yleistynyt tulehdusreaktio, joka voi johtaa eri elinjärjestelmien toimintahäiriöihin. Matriksin metalloproteinaasit MMP-8 ja MMP-9 vapautuvat neutrofiilisista valkosoluista nopeasti tulehduksen alkuvaiheessa. Niiden toimintaa kudostasolla säätelee mm. metalloproteinaasien kudosinhibiittori TIMP-1. Myös MMP-7 säätelee tulehdusreaktioita ja lisäksi MMP-8:aa ja MMP-9:ää.

Johanna Hästbacka

Matriksin metalloproteinaasit melanoomasolujen invaasiossa

Solukalvoon kiinnittyneet matriksin metalloproteinaasit, MT-MMP:t pilkkovat solukalvon ja soluväliaineen proteiineja. Ne muokkaavat syöpäsolujen proliferaatiota ja invaasiota. MT1-MMP on tämän entsyymiperheen prototyyppi. MT1-MMP:tä ilmennetään monessa syövässä, joissa se lisää syöpäsolujen invaasiota kollageenipitoisten kudosten läpi. MT3-MMP on MT1-MMP:n läheinen homologi, joka ei pysty pilkkomaan tyypin I kollageenia, mutta sen sijaan pilkkoo fibriiniä.

Olga Tatti

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030