Lasten kipuoireet ja uniongelmat lisääntyneet selvästi

Väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin kyselylomakkein 8-vuotiaiden lasten oireiden yleisyyttä 1989, 1999 ja 2005. Kunakin vuonna tutkimukseen osallistui noin 1 000 varsinaissuomalaista lasta. Oireiden yhteyksiä toisiinsa ja psykososiaalisiin tekijöihin tutkittiin em. 8-vuotiaiden ja noin 2 500 salolaisen ja rovaniemeläisen yläkoululaisen keskuudessa. Koko maan laajuisesti kerättiin noin 6 000 tutkittavalta tietoja kivuista kahdeksan vuoden iässä sekä rekisteripohjaisia tietoja masennuslääkkeiden käytöstä 24 ikävuoteen mennessä.

Terhi Luntamo

Pihkasalva nopeuttaa haavojen paranemista

Pihkasalvaprojektin tarkoituksena oli selvittää kuusen runkopihkan ja pihkasalvan antimikrobisia ominaisuuksia käyttäen objektiivisia laboratoriotutkimusmenetelmiä sekä tutkia pihkasalvan tehoa, soveltuvuutta ja turvallisuutta haavanhoidossa objektiivisten kliinisten potilastutkimusten perusteella.

Arno Sipponen

Matriksin metalloproteinaasit kriittisesti sairailla potilailla

Valtaosaan tehohoitoon johtavista sairaustiloista liittyy yleistynyt tulehdusreaktio, joka voi johtaa eri elinjärjestelmien toimintahäiriöihin. Matriksin metalloproteinaasit MMP-8 ja MMP-9 vapautuvat neutrofiilisista valkosoluista nopeasti tulehduksen alkuvaiheessa. Niiden toimintaa kudostasolla säätelee mm. metalloproteinaasien kudosinhibiittori TIMP-1. Myös MMP-7 säätelee tulehdusreaktioita ja lisäksi MMP-8:aa ja MMP-9:ää.

Johanna Hästbacka

Matriksin metalloproteinaasit melanoomasolujen invaasiossa

Solukalvoon kiinnittyneet matriksin metalloproteinaasit, MT-MMP:t pilkkovat solukalvon ja soluväliaineen proteiineja. Ne muokkaavat syöpäsolujen proliferaatiota ja invaasiota. MT1-MMP on tämän entsyymiperheen prototyyppi. MT1-MMP:tä ilmennetään monessa syövässä, joissa se lisää syöpäsolujen invaasiota kollageenipitoisten kudosten läpi. MT3-MMP on MT1-MMP:n läheinen homologi, joka ei pysty pilkkomaan tyypin I kollageenia, mutta sen sijaan pilkkoo fibriiniä.

Olga Tatti

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Suomessa 1992-2002

Yleisesti tiedetään sydän- ja verisuonisairauksien vähentyneen Suomessa parantuneen ehkäisyn ja hoidon seurauksena. Väitöstutkimuksessa pyrittiin selvittämään, ovatko diabetesta sairastavat hyötyneet myönteisestä kehityksestä kuten muu väestö.

Klas Winell

Signaalireittien aktivoituminen suhteessa aivovaltimoaneurysman seinämän heikkenemiseen

Vuotamattomia aneurysmia löydetään sattumalöydöksinä mm. muiden syiden vuoksi tehtyjen aivojen kuvantamisien yhteydessä. Vuotaneiden ja vuotamattomien aneurysmien hoitovaihtoehdot ovat invasiivisia toimenpiteitä, joihin liittyy riskejä. Korkeassa vuotoriskissä olevia aneurysmia ei kuitenkaan osata yksiselitteisesti tunnistaa. Väitöstutkimus pyrki selvittämään eri signalointireittien aktivoitumista ihmisen aivovaltimoaneurysman seinämässä.

Elisa Laaksamo

Kudoslähtöiset merkkiaineet ennustavat suolistosyövän etenemistä

Paksu- ja peräsuolisyöpään liittyy merkittävää kuolleisuutta ja hankalia oireita. Osa intensiivistä hoitoa vaativista potilaista voi jäädä löytymättä, kun taas toisia rasitetaan turhan raskailla hoidoilla, vaikka heidän tautinsa voisi parantua ilman lääkehoitoa.

Tuulia Avoranta

Korkeasti koulutetut sairastuvat harvemmin äkillisiin sepelvaltimotautitapahtumiin

Väestöryhmien välisten terveys- ja kuolleisuuserojen kaventaminen on yksi Suomen terveyspoliittisista tavoitteista.

Aino Lammintausta

Silmänpohjan nesteisen ikärappeuman loppuvaiheen rakenteelliset ja toiminnalliset löydökset

Silmänpohjan ikärappeuma on suurin näkövammaisuuden syy teollistuneissa maissa. Silmänpohjan ikärappeuma vaikeuttaa erityisesti näkökentän keskellä olevien asioiden ja esineiden näkemistä.

Aila Riusala

Lisähappi voi vähentää leikkaushaavatulehduksia alaraajan verisuonileikkauksen jälkeen

Alaraajavaltimoiden verisuonikirurgisia leikkauksia tehdään joko valtimoverenkierron parantamiseksi tai valtimopullistumien korjaamiseksi.

Johanna Turtiainen

Rintakudosviljelmät valottavat vaihdevuosien hormonihoitojen turvallisuutta

Väitöstutkimuksessa selvitettiin vaihdevuosien hormonihoidossa käytettävien hormonien ja siihen suunniteltujen uusien hoitojen vaikutusta normaaliin rintakudokseen.

Natalija Eigeliene

SUMO-1-konjugaatio normaaleissa ja stressatuissa olosuhteissa in vivo

Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli tutkia poistogeenisten eläinmallien avulla sumolaation in vivo -vaikutuksia. PIAS2 on miessukupuolihormonien signalointiin vaikuttava E3-entsyymi, joka ilmenee runsaana kiveksessä. Tutkimusta varten luotiin Pias2-poistogeeninen hiirimalli, joka osoittautui elinkykyiseksi ja hedelmälliseksi, vaikka Pias2-geenin puuttuminen johti pienentyneeseen kivesten painoon ja siittiöntuotantoon sekä ohjelmoidun solukuoleman lisääntymiseen siementiehyissä.

Laura Mikkonen

Mikroverenkierto ja hemoreologia kriittisesti sairailla potilailla

Väitöskirjatyössä tutkittiin tehohoitoa vaativien potilaiden mikroverenkiertoa ja verenvirtausominaisuuksia. Menetelmiä tarkastelevassa osiossa tarkasteltiin elimistön pienimpien verisuonten tutkimuksessa käytettävän videomikroskopiamenetelmän virhelähteitä sekä kehitettiin uusi tietokonepohjaiseen kuvankäsittelyyn perustuva mittausalgoritmi verisuonen sisäkettokerroksen soluja verhoavan pinnan sokeripitoisista molekyyleistä koostuvan hunnun mittaukseen videokuvasta.

Marko Sallisalmi

Raskaudenaikainen tupakointi ja keskushermoston kehitys

Raskaudenaikaisella tupakoinnilla tiedetään olevan kasvavaan sikiöön useita haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi kasvun hidastuminen.

Mikael Ekblad

Lapsettomuuteen sopeudutaan

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin koeputkihedelmöityksen, IVF-hoidon, tuloksia eri syistä johtuvan lapsettomuuden hoidossa. Tutkimuksessa selvitettiin lapsettomuuden syiden vaikutusta hoitotuloksiin, alkaneiden raskauksien kulkuja sekä sopeutumista lapsettomuuteen Life Satisfaction -kyselyn avulla. Tutkimusaineiston muodosti 987 naista, joille oli tehty IVF-hoito KYS:ssä 1996-2007.

Paula Kuivasaari-Pirinen

Kollageeniverkoston kvantitatiivisesta elektronimikroskopiasta nivelrikon synnyn tutkimusmahdollisuuksia

Väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi ja aiempaa vähemmän virhelähteitä sisältävä stereologinen elektronimikroskooppinen menetelmä nivelruston kollageeniverkoston kvantitatiiviseksi tutkimiseksi.

Teemu Långsjö

Kudoslähtöiset merkkiaineet ennustavat suolistosyövän etenemistä

Korjaus 7.6.2013 Lääkärilehdessä 17/2013 (s. 1268) julkaistussa Tuulia Avorannan väitöstiivistelmässä oli toimituksessa tapahtunut virhe. Väitöstiivistelmä julkaistiin korjattuna Lääkärilehdessä 23/2013. Korjattu väitöstiivistelmä korvaa tietokannassa aiemmin julkaistun virheellisen version.

Tuulia Avoranta

Lasten maksansiirtojen pitkäaikaistulokset

Väitöstutkimuksessa selvitettiin komplikaatioiden esiintyvyyttä, siirretyn maksan pitkäaikaista toimintaa ja potilaiden elämänlaatua.

Silja Kosola

Lasten liikapainon ehkäisyyn tähtäävä tutkimus neuvoloissa

Väitöskirjatyössä tutkittiin kahden äitiys- tai lastenneuvoloissa toteutetun, äideille suunnatun tehostetun ravitsemus- ja liikuntaneuvonnan vaikutusta mm. heidän lastensa painonkehitykseen.

Taina Mustila

Elimistön omalla kudoksella korvautuva tekonivel reumapotilailla

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää PLDLA-implantin soveltuvuutta jalkaterän päkiänivelissä, peukalon ja ranteen välisessä satulanivelessä, CMC I, sekä rystysnivelissä.

Raine Tiihonen