Prolyyli-4-hydroksylaasit solujen hypoksiavasteessa ja luuston muodostuksessa

Solutasolla erytropoietiinin tuotannon säätelyyn osallistuu hypoksiassa indusoituva tekijä, HIF, jota puolestaan säätelee kolme HIF-prolyyli-4-hydroksylaasientsyymiä, HIF-P4Ht. Solukalvostoon kiinnittyneen neljännen prolyyli-4-hydroksylaasientsyymin, P4H-TM-entsyymin, on koeputkiolosuhteissa osoitettu myös vaikuttavan HIF-tekijän määrään.

Ellinoora Aro

Masennuspotilaan hoito jää usein kesken

Väitöstutkimuksessa selvitettiin toistuvan vakavan masennuksen hoidon toteutumista sekä masennuspotilaiden asenteita ja hoitomyöntyvyyttä lääkehoitoon ja psykososiaaliseen hoitoon. Myös masennuspotilaille myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen ennustetekijöitä sekä tupakoinnin ja vakavan masennuksen yhteyttä ja rinnakkaisuutta alkoholihäiriön kanssa tutkittiin.

Irina Holma

Geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa

Väitöstutkimuksen kohteena olivat tulehdusvasteeseen, kehon koostumukseen ja kasvuun liittyvät geenit ja niiden muunnokset väestössä.

Antti Huuskonen

Tupakointi heikentää toipumista lannerangan ahtaumataudin leikkauksesta

Lannerangan ahtaumatauti on yli 65-vuotiaiden tavallisin selkäleikkauksen syy. Väitöskirjassa selvitettiin lannerangan ahtaumataudin leikkaushoidon tulosta ennustavia tekijöitä ja leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen vaikuttavuutta. Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui 102 KYS:ssa 2001-2004 leikattua potilasta.

Timo Aalto

Lapsena tulehduksellisen suolistosairauden vuoksi leikattujen pitkäaikais­selviytyminen

Seurantatutkimuksessa selvitettiin lapsena Crohnin taudin vuoksi leikattujen potilaiden pitkäaikaisselviytymistä. Keskimäärin 10 vuoden kuluttua leikkauksesta Crohnin tauti (n = 36) oli aktivoitunut 94 %:lla ja jo ensimmäisen kahden vuoden kuluttua yli puolella. Uusintaleikkaukseen päätyi 58 % leikatuista. Lähes kaikilla oli ollut ainakin yksi leikkaukseen liittynyt komplikaatio.

Maija Piekkala

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat suomalaisilla varusmiehillä

UKK-instituutti tutki varusmiesten tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleisyyttä ja riskitekijöitä Porin Prikaatissa Säkylässä yhteistyössä Pääesikunnan, Sotilaslääketieteen keskuksen ja Porin Prikaatin kanssa. Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2006—2008 neljää saapumiserää, joihin kuului 2 057 varusmiestä.

Henri Taanila

Mirtatsapiinin kliininen teho yhdistettynä ensimmäisen polven psykoosilääkkeisiin skitsofreniassa

Väitöstutkimuksen päämääränä oli selvittää mirtatsapiinin vaikutusta skitsofrenian oireisiin skitsofreniaa sairastavilla potilailla, joiden hoitovaste erilaisiin ensimmäisen polven psykoosilääkkeisiin oli riittämätön adekvaatista ja säännöllisestä annostelusta huolimatta.

Viacheslav Terevnikov

Ikähuonokuuloisuutta hävetään

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kuulohäiriöiden yleisyyttä Suomessa käyttäen apunaan yhdysvaltalaista kyselytutkimusmenetelmää. Kyselytutkimukseen kutsuttiin yli 4 000 turkulaista. Ikäihmisten paremman elämänlaadun kannalta ratkaisevaksi nouseekin kuulokojeen käytön imago.

Jaakko Salonen

Lapsuuden käytösongelmat voivat ennakoida nuorena vanhemmaksi tulemista

Tutkimusaineistoon kuului noin 6 000 vuonna 1981 syntynyttä henkilöä, jotka olivat osallistuneet kahdeksanvuotiaina vuonna 1989 valtakunnalliseen LAPSET-tutkimukseen. Tuolloin tietoa kerättiin lapsilta itseltään, heidän vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Nämä tiedot yhdistettiin myöhemmin rekistereistä kerättyihin tietoihin, jotka koskivat vanhemmaksi tulemista ja raskaudenkeskeytyksiä.

Venla Lehti

MHC-geenialue näyttää liittyvän toistuvasti sydänkohtauksiin

Sydänkohtauksen tunnetuimpia riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, tupakointi, diabetes, miessukupuoli, korkea ikä ja sukulaisilla olleet sepelvaltimotautikohtaukset. Riskitekijöiden lisäksi geenien tiedetään aiheuttavan osan sydänkohtauksista. Väitöskirjassa tarkasteltiin MHC-geenejä, niiden analysointia ja niiden roolia sydänkohtauksissa. MHC-geenit ovat joukko geenejä kromosomissa 6, jotka liittyvät mm. tulehdusvasteeseen.

Riitta Paakkanen

Opioidiriippuvuuden korvaushoitokäytäntöjen kliininen kehittäminen

Väitöstutkimuksen tarkoituksena on tutkia sellaisten kliinisten menetelmien tai toimintatapojen käyttöä korvaushoidossa, jotka saattavat vähentää lääkkeiden väärinkäyttöä, pienentää henkilöresurssien tarvetta, parantaa potilaiden hoitoon sitoutumista ja siten kohentaa hoidon tuloksellisuutta.

Kaarlo Simojoki

Hyaluronaani lisääntyy ihosyöpien varhaisvaiheissa

Hyaluronaani on soluväleissä esiintyvä sokerimolekyyli, joka on keskeinen elimistön normaalin toiminnan ylläpidossa, mutta osallistuu myös monien syöpien kehittymiseen.

Hanna Siiskonen

Sappitieatresia - hoidon tulokset ja oman maksan toiminta

Sappitieatresia on harvinainen, vakava vastasyntyneillä esiintyvä maksasairaus, jossa sappitiet tuhoutuvat, sapen virtaus estyy ja kehittyy paheneva maksan toiminnan vajaus. Ensivaiheen hoito on mahdollisimman varhainen portoenterostomialeikkaus.

Hanna Lampela

Psykoottisten häiriöiden epidemiologia

Skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt kuuluvat vaikeimpiin mielenterveyshäiriöihin. Psykoottisten häiriöiden esiintyvyydestä on tehty vain vähän väestötutkimuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin psykoottisten häiriöiden elämänaikaista esiintyvyyttä ja esiintyvyyteen liittyviä piirteitä suomalaisessa aikuisväestössä.

Jonna Perälä

Verivalmisteiden käyttö Suomessa ei ole optimaalista

Sairaaloiden välillä on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa, myös Suomessa, moninkertaisia eroja verivalmisteiden käytössä samanlaisilla potilasryhmillä. Löydös viittaa siihen, että verensiirtokäytännöt eivät ole kaikkialla optimaalisia.

Riikka Palo

Eteistunnistus ja ajoitus tahdistuksen eteiskammiosynkroniassa

Asianmukaisen eteiskammiotahdistuksen perusedellytykset ovat hyvä luontaisen sykkeen ja rytmihäiriöiden tunnistus, sopivat sydämen sisäiset tahdistuspaikat ja potilaskohtainen tahdistuksen ja tunnistuksen ohjelmointi.

Sami Pakarinen

Imeväisten heikentynyt verenkierron säätely voi olla yhtenä tekijänä kätkytkuolemassa

Kätkytkuolemat ovat harvinaisia, mutta ne ovat edelleen suurin yksittäinen syy täysiaikaisena syntyneiden imeväisten kuolemaan. Kätkytkuoleman syytä ei tiedetä.

Suvi Viskari-Lähdeoja

Uutta tietoa lihassolujen kalvostobiologiasta

Luurankolihassolut ovat jättimäisiä soluja, jotka vastaavat lihassupistuksen aikaansaamisesta ja mahdollistavat siten jokapäiväisen liikkumisemme. Näiden suurten solujen rakenne poikkeaa selkeästi muiden solujen rakenteesta.

Mika Nevalainen

Äiti-vauvapsyko­terapiaryhmät huumetaustaisten äitien hoidossa

Äidin päihteiden käytön taustalta paljastuu useimmiten sekava elämäntilanne, paljon hoitamattomia mielenterveysongelmia ja selvittämättömiä traumaattisia kokemuksia ja menetyksiä. Raskaus on kuitenkin päihteitä käyttävälle naiselle mahdollisuus elämänmuutokseen.

Ritva Belt

Hypoglykemia saattaa vaikuttaa yöllisten äkkikuolemien ilmaantuvuuteen

Hypoglykemia saattaa vaikuttaa yöllisten äkkikuolemien ilmaantuvuuteen tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Hypoglykemian vaikutus sydämen autonomiseen toimintaan ja sähköisiin ominaisuuksiin voi altistaa potilaat kuolemaan johtaville rytmihäiriölle.

Minna Koivikko