Sydänleikkauksen jälkeinen kipu odotettua kovempaa

Erityisesti sydänleikkausten jälkeistä kipua on pitkään vähätelty ja kivun vaikutuksia leikkauksen jälkeiseen toipumiseen on pidetty merkityksettömänä.

Pasi Lahtinen

Uutta tietoa syöttösolujen roolista epiteliaalisissa ihosyövissä

Ihon syöttösolujen fysiologinen tehtävä on suojella ihoa infektioilta ja myrkyllisiltä aineilta. Kroonisessa ihotulehduksessa ja epiteliaalisissa ihosyövissä syöttösolujen määrä kuitenkin kasvaa. Syöpää ympäröivässä kudoksessa olevien syöttösolujen uskotaan osallistuvan syövän kehittymiseen erilaisin mekanismein: aiheuttamalla immuunijärjestelmän lamaa, verisuonien uudiskasvua ja solujen jakaantumista sekä hajottamalla solunulkoista tukirankaa tuottamiensa proteolyyttisten entsyymien tryptaasin ja kymaasin avulla.

Nicolae-Costin Diaconu

Syövän adenovirusgeeniterapian tehokkuuden parantaminen

Syövän geeniterapia adenoviruksilla on lupaava uusi hoitomuoto. Hoitojen tehokkuutta on kuitenkin edelleen tarve parantaa, erityisesti jos virus annostellaan suonensisäisesti. Adenoviruksen luonnollinen hakeutuminen verenkierrosta maksaan on yksi suonensisäistä annostelua hankaloittavista asioista.

Anniina Koski

Istukkagonadotropiinin muodot kivessyöpäpotilaiden seerumissa

Alkuvaiheen kivessyövän hoito voidaan rajoittaa kasvaimen kirurgiseen poistoon, jolloin vältetään lisähoidon mahdollisesti aiheuttamat sivuvaikutukset, mutta taudin uusiutumisriski kasvaa. Tämän vuoksi kivessyövän diagnostiikkaan ja seurantaan kaivataan herkkiä merkkiaineita, jotka mahdollistaisivat taudin uusiutumisen toteamisen varhaisessa vaiheessa ja erottelisivat lisähoidoista hyötyvät potilaat.

Anna Lempiäinen

Lasten korvasylkirauhastulehduksilla taipumus uusiutua

Nykyään lasten korvasylkirauhastulehdukset ovat harvinaisia, eikä kaikkia taudinaiheuttajia tunneta. Sikotautiviruksen lisäksi myös muut virukset voivat aiheuttaa korvasylkirauhastulehduksen. Osa lapsista kärsii toistuvasta korvasylkirauhastulehduksesta, jonka oireet helpottavat tai häviävät yleensä murrosiässä. Myöskään toistuvan korvasylkirauhastulehduksen etiologiaa tai patofysiologiaa ei tällä hetkellä tunneta tarkasti.

Riitta Saarinen

Sykevaihtelun analysointi auttaa tunnistamaan sikiön hapenpuutteen

Sykevaihtelun spektrianalyysin avulla pystytään aiempaa luotettavammin tunnistamaan sikiöt, jotka ovat vaarassa kärsiä hapenpuutteen seurauksista. Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksessa on kehitetty tehospektrianalyysimenetelmä, jonka avulla voidaan mitata ja analysoida sykevaihtelun silmälle näkymättömiä muutoksia. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten tehospektrianalyysimenetelmä soveltuu sikiöiden hyvinvoinnin seurantaan synnytyksen aikana.

Saila Siira

Käytöshäiriöt yleisiä alkoholi- ja huumeriippuvaisilla nuorilla

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa nuoruusiän päihdehäiriöiden komorbiditeetin ja temporaliteetin ominaispiirteitä, selventää taustalla olevia sosiodemografisia tekijöitä ja arvioida päihdehäiriöisten nuorten reseptilääkehistoriaa päihdehäiriöiden synnyn ymmärtämiseksi.

Risto Ilomäki

Tyttöjen ja poikien käytöshäiriöllä on eroja

Tyttöjen käytöshäiriö on vähän tutkittu, mutta yleinen psykiatrinen häiriö. Tässä tutkimuksessa analysoitiin mm. tyttöjen käytöshäiriön riskitekijöitä, oireiden faktorirakennetta, käytöshäiriöisten nuorten itsetuhoisuutta ja samanaikaista psykiatrista ja somaattista sairastavuutta.

Essi Ilomäki

Suurin osa lasten virusperäisistä sairaalainfektioista ilmenee kotiuduttua

Lapsipotilailla virusten aiheuttamat sairaalainfektiot ovat yleisiä. Koska nykyään lasten sairaalahoitoajat ovat lyhyitä, sairaalassa tarttuneet taudit alkavat oireilla vasta kotona eivätkä yleensä tule sairaalan tietoon.

Sohvi Kinnula

Keliakiapotilaiden elämänlaatu paranee gluteenittomalla ruokavaliolla

Hoitamattomaan keliakiaan liittyy lisääntynyttä sairastuvuutta, jonka on osoitettu vähenevän tai estyvän gluteenittomalla ruokavaliolla oireisilla potilailla. Ruokavaliohoidon vaikutukset seulonnalla todettujen potilaiden elämänlaatuun ja terveyteen ovat kuitenkin ristiriitaisia.

Anniina Ukkola

Leikkaustapa keskeinen nenänielun juveniilin angiofibrooman hoidossa

Nenänielun juveniili angiofibrooma on pääasiassa nuorten miesten harvinainen, histologisesti hyvänlaatuinen kasvain. Nenänielun juveniili angiofibrooma kykenee kasvaessaan syövyttämään luuta, mikä saattaa kallonpohjan läpi kasvavien kasvainten tapauksessa johtaa henkeä uhkaaviin komplikaatioihin. Suositeltava hoitomuoto on kasvaimen kirurginen poisto, mutta uusiutuminen ja persistoiva kasvu ovat kyseiselle kasvaimelle tyypillisiä. Valikoiduissa tapauksissa myös sädehoitoa voidaan harkita, jos kasvain on laajalle levinnyt, sijaitsee hankalassa paikassa tai uusintaleikkauksia on jo useita.

Suvi Renkonen

Kasvaimen tulehdusreaktio kolorektaalisyövän itsenäinen ennustetekijä

Kasvaimen ennusteeseen vaikuttavien tekijöiden tunteminen on tärkeää syöpäpotilaan yksilöllisen hoidon suunnittelussa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin kasvaimen tulehdusreaktion ja kasvaimen reunan silmuilevan kasvutavan merkitystä kolorektaalisyövän ennusteeseen.

Kai Klintrup

Uusia geenihoito­menetelmiä pahanlaatuisten aivokasvainten hoitoon

Pahanlaatuinen gliooma on aggressiivinen aivokasvaintyyppi, jonka hoitoennuste on erittäin huono. Potilaan elinaika diagnoosin jälkeen on keskimäärin vain noin 15 kuukautta, ja kasvain uusiutuu hoidosta huolimatta. Kasvainsolukon sietokyky perinteisiä hoitomuotoja vastaan johtaa tilanteeseen, jossa hoidon potilaalle aiheuttamat sivuoireet alkavat rajoittaa hoidon tehoa ja kestoa. Geenihoidon avulla voidaan kiertää nämä perinteisten hoitokeinojen rajoitukset glioomapotilaiden hoidossa.

Haritha Samaranayake

Papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän ennustekijät

Kilpirauhassyövän perushoito on mahdollisimman täydellinen kilpirauhasen poistoleikkaus, jonka jälkeen voidaan antaa vielä paikallinen sädehoito radioaktiivisella jodilla. Yleisesti hyväennusteisille papillaariselle ja follikulaariselle kilpirauhassyövälle on tyypillistä riski taudin uusiutumiseen jopa vuosikymmeniä primaarihoidon jälkeen. Pitkäaikaisen seurannan järjestäminen siten, että mahdolliset uusiutumat löydetään ajoissa ja ilman turhia tutkimuksia, on kasvava haaste. Tähän tarvitaan tietoa uusiutumista ennustavista tekijöistä.

Hanna Pelttari

Aivovaltimon pullistuman suonensisäisen hoidon pitkäaikais­ennuste

Aivovaltimon pullistumia hoidetaan sekä kallonavausleikkauksella että suonensisäisesti tukkimalla, embolisoimalla. Vaikka aivoverisuonten kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet, on edelleen potilaita, joiden lukinkalvonalaiselle verenvuodolle ei löydy syytä. Väitöstutkimuksen tavoite oli selvittää aivovaltimon pullistumaa ja lukinkalvonalaista verenvuotoa sairastavien potilaiden pitkäaikaisennustetta ja kuvantamislöydöksiä lähes 10 vuoden seurannassa.

Liisa Pyysalo

Automaattiset konenäkömenetelmät ovat luotettavia

Patologin työ sisältää runsaasti mikroskooppinäytteiden tulkintaa. Perinteisesti näytteitä on katsottu tavallisella mikroskoopilla, ja näytteistä tarvittavat merkkiaineiden laskennat on tehty silmämääräisesti. Varsinkin laajojen tutkimusaineistojen tulkintaan tarvitaan vaihtoehtoinen menetelmä, koska työ vaatii paljon aikaa ja patologien määrä on rajallinen.

Juho Konsti

Bioaktiivinen lasi toimii luun korvikkeena

Bioaktiivinen lasi kuuluu synteettisiin silikaattipohjaisiin pinta-aktiivisiin biomateriaaleihin, joilla on luun kasvua ohjaavia ja edistäviä vaikutuksia.

Janek Frantzén

Lasten ja nuorten selkärangan virheasentojen kirurginen hoito

Skolioosi ja spondylolisteesi ovat yleisimpiä selkärankaepämuodostumia lapsilla ja nuorilla. Skolioosin tavallisin syy nuorilla ihmisillä on tuntemattomasta syystä johtuva, nuoruusajan idiopaattinen skolioosi. Skolioosi voi syntyä myös muista syistä kuten synnynnäisten selkänikamaepämuodostumien, luustokehityshäiriön tai hermolihastaudin takia.

Tuomas Jalanko

Keuhkoputkien supistumisherkkyyden esiintyvyys ja sen riskitekijät suomalaisessa aikuisväestössä

Väitöskirjassa määritettiin keuhkoputkien supistumisherkkyyden esiintyminen ja riskitekijöitä suomalaisilla aikuisilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös tupakoinnille ja tupakansavulle altistumisen yhteyttä keuhkoputkien supistumisherkkyyden vaikeuteen.

Maria Juusela

Tietokonetomografia helpottaa äkillisen aivoverenkiertoshäiriön arviointia

Yleisimmin aivoinfarkti johtuu verihyytymän aiheuttamasta kallon sisäisen valtimon tukkeutumisesta. Tukkeutuneen verisuonen avaamiseen pyritään laskimonsisäisellä liuotushoidolla ja valtimonsisäisillä toimenpiteillä. Tietokonetomografiatutkimuksella on keskeinen rooli äkillisen aivoverenkiertohäiriön diagnostisessa selvittelyssä, ennusteen määrittämisessä ja hoidon valinnassa. Nykyaikaiset kuvauslaitteistot mahdollistavat anatomian selvittämisen lisäksi aivoverisuonten ja aivokudoksen verenkierron arvioimisen.

Niko Sillanpää