Streptokokki­bakteerin uusi tarttumisrakenne tunnistettu

Streptococcus suis -bakteerin aiheuttamat taudit voivat olla henkeä uhkaavia, ja viime vuosina Streptococcus suis -tartuntoja on ollut etenkin Kaakkois-Aasiassa. Jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan on tiedetty, että Streptococcus suis -bakteeri tarttuu sokerirakenteisiin, joita on muun muassa ihmisen solujen pinnalla.

Annika Kouki

Liikunta vähensi perinnöllisten tekijöiden vaikutusta painoindeksiin

Sekä perinnölliset että ympäristöperäiset tekijät vaikuttavat lihavuuden syntyyn, liikuntatottumuksiin ja kestävyyskuntoon. Ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin lihavuuden, liikunnan ja kunnon yhteydet selittyvät yhteisillä perinnöllisillä tai ympäristöperäisillä tekijöillä.

Linda Mustelin

12-kytkentäinen sydänsähkökäyrä sepelvaltimotauti­kohtauksessa

Satunnaistettujen kliinisten tutkimusten mukaan kuolleisuutta sepelvaltimotautikohtaukseen on pidetty suhteellisen alhaisena. Ilman ST-välin nousuja ilmenevässä sydäninfarktissa ja epävakaassa angina pectoriksessa ennuste vaihtelee paljon.

Kjell Nikus

Sairaalatyöntekijät raportoivat toimistotyöntekijöitä enemmän sisäilmahaittoja

Sairaalarakennusten kunto ja sisäilman laadun parantaminen edellyttävät ripeitä toimia Suomessa.

Ulla-Maija Hellgren

Mielialahäiriöiden genetiikka

Vakava masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat monitekijäisiä psykiatrisia sairauksia. Uudet koko genomin laajuiset assosiaatioanalyysit ovat paljastaneet täysin uusia alttiusgeeniehdokkaita. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että paljastuneet riskimuodot kattavat vain pienen osan sairauksien perinnöllisestä taustasta.

Pia Soronen

Keski-ikäisillä aivovammojen riski alkoholin veronalennuksen jälkeen

Traumaattiset aivovammat aiheuttavat mittavia terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia. Alkoholin vaikutuksen alaisena on vammautumishetkellä 34-51 % aivovammapotilaista. Akuutti päihtymystila lisää riskiä saada pään alueen vamma.

Jussi Puljula

Peutz-Jeghers polypos och tumörsuppressorn LKB1

Peutz-Jeghers syndrom är en ärftlig sjukdom som omfattar benägenhet för att utveckla cancer, samt förekomst av pigmentfläckar på huden och ett slags godartade tumörer, polyper, i mag-tarmkanalen. Mutationer i genen LKB1 leder till Peutz-Jeghers syndrom. Denna gen innehåller koden för kinasenzymet LKB1, som påverkar andra proteiners form och funktion genom att fosforylera dem.

Lina Udd

HER2:n vahva ilmentyminen ennustaa granuloosa­solukasvaimen aggressiivisuutta

Granuloosasolukasvain on munasarjasyövän alatyyppi, jonka ennuste on useimmiten hyvä. Kasvain kuitenkin uusii 20-30 %:lla potilaista, ja kuolleisuus uusiutuneeseen tautiin on korkea.

Anniina Färkkilä

Kohdunkaulan syövän ­seulonta­ohjelma vaatii laadunvarmistusta jatkossakin

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia kohdunkaulan syöpää ehkäisevän seulonnan diagnostista laatua ja ikäspesifistä vaikuttavuutta.

Stefan Lönnberg

Iäkkäämmilta vähemmän potilas­vahinkoilmoituksia kuin nuoremmilta

Tutkimus selvitti Potilasvakuutuskeskukselle tehtyjen vahinkoilmoitusten perusteella, mitkä tekijät vaikuttavat potilaiden aktiivisuuteen tehdä ilmoituksia ja heidän mahdollisuuksiinsa saada korvauksia sekä sitä, tekevätkö potilaat vahinkoilmoituksia perusteettomasti.

Jutta Järvelin

Kohdun leiomyosarkooman ilmaantuvuus lähes ennallaan Pohjoismaissa

Kohtusarkoomien ennuste on huono. Ne ovat harvinaisia gynekologisia kasvaimia. Taudin aiemmat pääluokat ovat olleet karsinosarkooma, leiomyosarkooma ja endometriaalinen stroomasarkooma. Nykykäsityksen mukaan karsinosarkooma on kohdun limakalvolta lähtöisin oleva syöpä. Uusittuun luokitukseen kuuluvat kohdun leiomyosarkooman sekä endometriaalisen stroomasarkooman lisäksi erilaistumaton endometriumin sarkooma ja adenosarkooma.

Riitta Koivisto-Korander

Aivojen muovautuvuus ja aivoinfarktista toipuminen

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että aivovaurion jälkeiset muovautumismuutokset ovat välttämättömiä toipumiselle, mutta edelleen tiedetään varsin vähän siitä, miten muutokset kehittyvät toipumisen myötä ja miten ne korreloivat kuntoutumiseen.

Kristina Laaksonen

Uusia ja tunnettuja luukatoa aiheuttavia perintötekijöitä

Vaikka luukadon tiedetään olevan vahvasti periytyvä sairaus, ainoastaan muutama merkittävä luukatoriskiin vaikuttava perintötekijä on tähän mennessä tunnistettu.

Christine Laine

Evolutiivisesti konservoituneet JAK/STAT-signalointireitin säätelymekanismit

Väitöskirjassa tutkittiin solujen välisessä viestinnässä tärkeän solun sisäisen JAK/STAT-tiedonsiirtoreitin säätelymekanismeja.

Juha Grönholm

Immuunivasteiden kehitys tyypin 1 diabeteksen ­riskiperimän lapsilla

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on nopeasti kasvanut länsimaissa ja tautiin sairastutaan nuorempana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten immuunijärjestelmä kehittyy lapsilla, joilla on tyypin 1 diabetekseen liittyvä riskiperimä.

Kristiina Luopajärvi

Keuhkoklamydia­infektiosta häiriö ihmissolujen rasva-aineenvaihduntaan

Keuhkoklamydia on yleinen hengitystietulehduksia aiheuttava bakteeri, joka leviää epidemioina etenkin kouluikäisten lasten keskuudessa. On epäilty, että tämä bakteeri on osallisena useissa kroonisissa tulehduksellisissa sairauksissa, kuten valtimoiden kovettumataudissa, reaktiivisessa niveltulehduksessa, keuhkoahtaumataudissa ja astmassa.

Juha Korhonen

Rintasyöpä­kasvaimen uinuminen

Rintasyöpä saattaa uusiutua jopa vuosikymmenien oireettoman vaiheen jälkeen. Piilevää vaihetta, jossa potilaan elimistössä on pieniä syöpäjäänteitä, joita ei pystytä havaitsemaan, kutsutaan syövän uinumiseksi.

Kristiina Joensuu

Varusmiehet ovat alttiita bakteerien oireettomalle nielukantajuudelle

Hengitystieinfektiot ovat yleisiä varusmiespalvelun aikana. Useimmiten infektiot ovat lieviä virusinfektioita, mutta oireeton bakteerien nielukantajuus voi johtaa myös vaikeisiin infektioihin.

Ulla Jounio

Sydänleikkauksen jälkeinen kipu odotettua kovempaa

Erityisesti sydänleikkausten jälkeistä kipua on pitkään vähätelty ja kivun vaikutuksia leikkauksen jälkeiseen toipumiseen on pidetty merkityksettömänä.

Pasi Lahtinen

Uutta tietoa syöttösolujen roolista epiteliaalisissa ihosyövissä

Ihon syöttösolujen fysiologinen tehtävä on suojella ihoa infektioilta ja myrkyllisiltä aineilta. Kroonisessa ihotulehduksessa ja epiteliaalisissa ihosyövissä syöttösolujen määrä kuitenkin kasvaa. Syöpää ympäröivässä kudoksessa olevien syöttösolujen uskotaan osallistuvan syövän kehittymiseen erilaisin mekanismein: aiheuttamalla immuunijärjestelmän lamaa, verisuonien uudiskasvua ja solujen jakaantumista sekä hajottamalla solunulkoista tukirankaa tuottamiensa proteolyyttisten entsyymien tryptaasin ja kymaasin avulla.

Nicolae-Costin Diaconu