Postmenopausaalisten naisten hormonihoito ja kohtusyövän riski

Postmenopausaalisen naisten hormonihoitojen tiedetään vaikuttavan kohdun limakalvon syöpäriskiin ja mahdollisesti myös kohtusarkoomien ja kohdunkaulan rauhas- ja levyepiteelisyövän esiintymiseen. Estrogeenin ja progestiinien yhdistelmähoidon annosreitit ja progestiinin jaksottaisuus vaikuttavat syöpäriskiin kuin myös elintavat, jotka vaihtelevat maittain. Siksi hormonihoitojen ja kohtusyöpien riskiä tutkittiin kansallisessa aineistossa.

Susanna Jaakkola

Kemoterapian aiheuttama neuropatia: ehkäisy ja hoito

Osa syövän hoitoon käytettävistä solunsalpaajista aiheuttaa neuropatian, joka ilmenee raajojen puutumisena ja pistelynä, tunto-häiriöinä, lihasvoiman heikkoutena, kömpelyytenä, tasapainovaikeuksina tai haparointina.

Anna-Liisa Kautio

Valtimotauti kehittyy metabolista oireyhtymää ja erektiohäiriötä sairastavalle

Valtimotaudin kehittymisen riski on erityisen suuri niillä metabolista oireyhtymää sairastavilla miehillä, joilla on myös erektiohäiriö. Tässä riskiryhmässä tulisi harkita tehokkaita valtimotaudin ehkäisykeinoja.

Hanna Pohjantähti-Maaroos

Lasten toistuvat luunmurtumat voivat kieliä heikentyneestä luunterveydestä

Väitöstyössä tutkittiin lasten murtumien ilmaantuvuutta ja erityispiirteitä väestöpohjaisessa aineistossa ja selvitettiin tarkemmin murtuma-alttiiden lasten luuston terveyteen liittyviä seikkoja.

Mervi Mäyränpää

Suomalaisen tehohoidon tulokset ovat erittäin hyviä

Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta tehohoitopotilaasta selviää. Vuosina 2001-2008 suomalaisilla teho-osastoilla hoidetuista potilaista 18 prosenttia kuoli teho-osastolla tai tehohoidon jälkeen samalla sairaalahoitojaksolla. Sairaalakuolleisuus oli jopa kolmanneksen alhaisempaa kuin kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa potilaiden keskimääräinen sairauden vaikeusaste oli samantasoinen.

Matti Reinikainen

Äkillisen hengitysvajauksen tehohoito kustannustehokasta

Äkillinen hengitysvajaus on yleisin teho-osastolla hoidettava elinhäiriö. Hengitysvajauspotilaiden kuolleisuus kasvaa muiden elinhäiriöiden lisääntyessä. Pitkäaikaisseuranta ja kustannusvaikuttavuuden arviointi on suositeltavaa, koska hengitysvajauksen hoito on kallista ja sairastavuus sekä kuolleisuus korkeita.

Rita Linko

Työsuhteella ja työuralla yhteys työntekijöiden terveyteen

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin työsuhteiden ja työurien yhteyttä työntekijöiden terveyteen ja elämänhallinnan tunteeseen.

Virpi Liukkonen

Autistisilla lapsilla hermokasvutekijöiden ja hermovälittäjäaineiden häiriöitä

Autismi on hermoston kehityshäiriö, joka ilmenee sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja kommunikoinnin poikkeavuutena sekä toistavana ja kaavamaisena käyttäytymisenä. Autismin oireet ilmaantuvat kolmen vuoden ikään mennessä. Lapsuusiän autismi on laaja-alaisten kehityshäiriöiden vaikein ilmenemismuoto. Autismin esiintyvyys lisääntyy; laaja-alaisia kehityshäiriöitä todetaan jopa kahdeksalla lapsella tuhannesta, ja puolet näistä on autismia.

Ismo Makkonen

Säätely-T-solujen toiminnalla merkittävä rooli atooppisen ihottuman synnyssä

Atooppinen ihottuma on krooninen allerginen ihosairaus, jota sairastaville saattaa kehittyä myöhemmin myös muita allergioita ja astmaa. Allerginen kosketusihottuma puolestaan on yksi merkittävimmistä ammattitaudeista.

Sari Lehtimäki

Downin oireyhtymän seerumiseulonta tarkempi yli 35-vuotiailla kuin nuoremmilla

Kunnat tarjoavat valtioneuvoston seulonta-asetuksen mukaisesti sikiön kromosomipoikkeavuuksien ja vaikeiden rakennepoikkeavuuksien seulontaa kaikille raskaana oleville naisille. Seulonta pyritään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa raskauden vaiheessa, joten ensimmäisen raskauskolmanneksen yhdistelmäseulonta on ensisijainen menetelmä.

Jenni Ranta-Ylikulju

ASLAK-kuntoutus ei vähentänyt kuntoutujien työkyvyttömyyden riskiä

Varhaiskuntoutuksen yleisin muoto Suomessa on ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen kuntoutus ASLAK, jota Kansaneläkelaitos tuki 33 miljoonalla eurolla vuonna 2010.

Mikhail Saltychev

Henoch-Schönleinin purppura lapsilla

Henoch-Schönleinin purppura on pienten verisuonten tulehdus, johon sairastuu Suomessa noin 200 lasta vuodessa. Ihon verenpurkaumien lisäksi taudille tyypillisiä oireita ovat nivelkipu, turvotukset sekä vatsakipu. Noin puolella potilaista todetaan munuaiskerästulehdus, joka ilmenee veri- tai valkuaisvirtsaisuutena ja on usein ohimenevä.

Outi Jauhola

Biokemiallisia muutoksia aineenvaihdunnan synnynnäisissä ja hankituissa häiriötiloissa

Aineenvaihdunnan häiriötiloja tavataan sekä synnynnäisissä aineenvaihduntasairauksissa että hankituissa tilanteissa, joissa esimerkiksi epäsopiva ravitsemus tai riittämätön energiantuotanto johtaa aineenvaihdunnan säätelyn häiriintymiseen.

Heli-Maria Salmi

Yksikammioisten sydänlasten neurologinen ja kehityksellinen ennuste

Vajaasti kehittyneen vasemman kammion oireyhtymä ja muut yksikammioiset sydänviat ovat vaikeita, aiemmin varhaiseen kuolemaan johtaneita synnynnäisiä sydänvikoja. Viime vuosikymmeninä on vaiheittain tehtävällä leikkaushoidolla saavutettu paranevia eloonjäämislukuja.

Anne Sarajuuri

Epäasiallinen kohtelu on yhteydessä käynteihin työterveyshuollossa

Suomessa suurin osa työnantajista tarjoaa työntekijöilleen ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi sairaanhoitopalveluja. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää työterveyshuollon asemaa työssä käyvien terveydenhuollossa ja työterveyshuollon sairaanhoitokäyntien yhteyttä ennaltaehkäisyyn ja työhön liittyviin tekijöihin.

Annukka Ikonen

Sukupuolihormoneilla vähäistä vaikutusta meningeoomien syntyyn

Vaikka meningeoomat kuuluvat yleisimpiin aivokasvaimiin, niiden etiologia on suurelta osin epäselvä. Muutamien perinnöllisten sairauksien lisäksi vain radioaktiivisen säteilyn tiedetään varmasti lisäävän meningeooman riskiä.

Katariina Korhonen

Pietarissa naisille ei tarjota kattavaa ehkäisyneuvontaa

Raskaudenkeskeytykset ovat olleet Venäjällä yleisiä verrattuna länsimaihin. Neuvostoliitossa ei ollut saatavilla luotettavia raskauden ehkäisymenetelmiä, ja viranomaiset ja lääkärit suhtautuivat kielteisesti ehkäisytablettien käyttöön. Nykyisin ehkäisymenetelmät ovat hyvin saatavilla, mutta raskaudenkeskeytykset ovat yhä varsin yleisiä.

Meri Larivaara

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla nuorilla on psykososiaalisia oireita

Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää psykososiaalisten oireiden, uniongelmien ja päiväväsymyksen yleisyyttä kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla 10- 18-vuotiailla suomalaisnuorilla. Tulehduksellinen suolistosairaus lisääntyy Suomessa ja muissa länsimaissa. Siksi on tärkeä selvittää, miten tämä sairaus vaikuttaa nuoren kasvuun, kehitykseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Teija Pirinen

Uusia keinoja suolistosyövän ennusteen arviointiin

Väitöstutkimus selvitti uusia ennustetekijöitä suolistosyövässä. Syöpäsolujen epidermaaliseen kasvutekijän reseptoriin kohdistuvan täsmähoidon tehon ennustamiseen etsittiin myös lisätekijöitä nykyisen rutiinikäytössä olevan KRAS-geenin määrityksen rinnalle.

Annika Ålgars

Kaikki tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat eivät hyödy regulatoristen T-solujen toiminnan tehostamisesta TNF-α-vasta-aineilla

Glukokortikoidit ja TNF-α-vasta-aineet ovat tulehdusta hillitseviä lääkkeitä, joita käytetään tulehduksellisten suolistosairauksienja lasten reuman hoidossa. Näiden lääkkeiden käytön haasteina ovat tehon menetys sekä sivuvaikutukset. Erityisesti lasten kohdalla olisi tärkeää tunnistaa ennalta hoidosta hyötyvät potilaat. Tässä tutkimuksessa etsittiin kokeellisia seerumin merkkiaineita, joilla tutkittiin tulehduksen vaimenemista glukokortikoidi- ja TNF-α-vasta-ainehoidon aikana.

Hanne Rintamäki