Pietarissa naisille ei tarjota kattavaa ehkäisyneuvontaa

Raskaudenkeskeytykset ovat olleet Venäjällä yleisiä verrattuna länsimaihin. Neuvostoliitossa ei ollut saatavilla luotettavia raskauden ehkäisymenetelmiä, ja viranomaiset ja lääkärit suhtautuivat kielteisesti ehkäisytablettien käyttöön. Nykyisin ehkäisymenetelmät ovat hyvin saatavilla, mutta raskaudenkeskeytykset ovat yhä varsin yleisiä.

Meri Larivaara

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla nuorilla on psykososiaalisia oireita

Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää psykososiaalisten oireiden, uniongelmien ja päiväväsymyksen yleisyyttä kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla 10- 18-vuotiailla suomalaisnuorilla. Tulehduksellinen suolistosairaus lisääntyy Suomessa ja muissa länsimaissa. Siksi on tärkeä selvittää, miten tämä sairaus vaikuttaa nuoren kasvuun, kehitykseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Teija Pirinen

Uusia keinoja suolistosyövän ennusteen arviointiin

Väitöstutkimus selvitti uusia ennustetekijöitä suolistosyövässä. Syöpäsolujen epidermaaliseen kasvutekijän reseptoriin kohdistuvan täsmähoidon tehon ennustamiseen etsittiin myös lisätekijöitä nykyisen rutiinikäytössä olevan KRAS-geenin määrityksen rinnalle.

Annika Ålgars

Kaikki tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat eivät hyödy regulatoristen T-solujen toiminnan tehostamisesta TNF-α-vasta-aineilla

Glukokortikoidit ja TNF-α-vasta-aineet ovat tulehdusta hillitseviä lääkkeitä, joita käytetään tulehduksellisten suolistosairauksienja lasten reuman hoidossa. Näiden lääkkeiden käytön haasteina ovat tehon menetys sekä sivuvaikutukset. Erityisesti lasten kohdalla olisi tärkeää tunnistaa ennalta hoidosta hyötyvät potilaat. Tässä tutkimuksessa etsittiin kokeellisia seerumin merkkiaineita, joilla tutkittiin tulehduksen vaimenemista glukokortikoidi- ja TNF-α-vasta-ainehoidon aikana.

Hanne Rintamäki

Kuinka tyypin 1 diabetesta sairastavat noudattavat ravitsemussuosituksia?

Väitöskirjassa tutkittiin, kuinka hyvin tyypin 1 diabetesta sairastavat noudattavat ravitsemussuosituksia, sekä selvitettiin itseraportoidun komplianssin yhteyttä suositusten noudattamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös koherenssin tunteen yhteyttä itsehoitoon, potilaiden mielikuviin sairaudestaan sekä liitännäissairauksiin. Lisäksi tutkittiin masennuksen yhteyttä metabolisen oireyhtymän esiintymiseen ja kuolleisuuteen. Väitöskirja on osa The Finnish Diabetic Nephropathy -tutkimusta.

Aila Ahola

Huomattava osa väestöstä on käyttänyt psyykelääkkeitä 25-vuotiaaksi

Väitöskirjan tarkoituksena oli selvittää psyykelääkkeiden käytön kumulatiivista ilmaantuvuutta 12-25-vuotiailla ja selvittää kahdeksan vuoden iässä arvioituja tekijöitä, jotka ennustavat psyykelääkkeiden käyttöä ja psykiatrista sairaalahoitoa 12-25 vuoden iässä.

David Gyllenberg

Sykevaihtelu ennustaa ohitusleikkauksen jälkeistä eteisvärinää

Eteisvärinä on yleinen rytmihäi-riöongelma sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen. Vaikka eteisvärinäjakso on yleensä lyhytkestoinen ja itsestään korjaantuva, se lisää sairastavuutta. Toistaiseksi ei pystytä tunnistamaan ohitusleikkauksen jälkeiselle eteisvärinärytmille alttiita potilaita eikä kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tuula Tarkiainen

Aivojen rakenne­muutokset selittävät Unverricht-Lund­borgin taudin oireita

Unverricht-Lundborgin tauti on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, kystatiini B-geenin mutaatiosta aiheutuva peittyvästi periytyvä harvinainen sairaus. Se on tavallisin etenevän myoklonusepilepsian muoto ja alkaa 6-18 vuoden iässä. Taudin oireita ovat ulkoisten aistiärsykkeiden provosoimat lihasnykäykset, tajuttomuuskouristuskohtaukset ja ataksia, joka ilmenee haparoivina liikkeinä ja tasapainovaikeuksina.

Päivi Koskenkorva

Useita T-solujen populaatioiden ylläpidon häiriöitä autoimmuuni polyendokrinopatiakandidiaasiektodermaalinen dystrofia -taudissa

Autoimmuuni polyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermaalinen dystrofia on harvinainen, vakava, yhden geenin mutaatioiden aiheuttama autoimmuunisairaus, joka kuuluu suomalaiseen tautiperimään.

Sini Laakso

Hyvänlaatuisen syyn vuoksi tehtävät kohdunpoistot ovat vähentyneet

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyvänlaatuisen syyn vuoksi tehtävien kohdunpoistojen määriä, menetelmiä, komplikaatioita ja komplikaatioiden esiintymiseen vaikuttavia riski- ja suojatekijöitä. Valtakunnallista, kalenterivuoden 2006 käsittänyttä prospektiivista FINHYST-kohorttitutkimusta edelsi retrospektiivinen Potilasvakuutuskeskuksen laparoskooppisen kohdunpoiston vakavien komplikaatioiden määrän selvitys ajalta 2000-2005.

Tea Brummer

Munuaissolukarsinooman uudet prognostiset merkkiaineet

Munuaissyöpä on vuosikymmenten ajan jatkuvasti yleistynyt. Vaikka se diagnosoidaan nykyisin useimmiten sattumalöydöksenä vatsan alueen kuvantamistutkimuksissa ja hoitomenetelmät ovat viime vuosikymmenten aikana kehittyneet, munuaissyöpäkuolleisuus ei ole vähentynyt.

Hanna-Leena Ronkainen

Deksmedetomidiinipitoisuus ei muutu yllätyksellisesti suurillakaan annoksilla

Väitöstutkimuksessa selvitettiin teho-osasto- ja toimenpidepotilaiden rauhoittamiseen tarkoitetun deksmedetomidiinin farmakokinetiikkaa ja farmakodynamiikkaa terveillä koehenkilöillä sekä tehohoitopotilailla.

Timo Iirola

G-streptokokin aiheuttamien verenmyrkytysten ilmaantuvuus kasvoi Pirkanmaalla

Beetahemolyyttisiä streptokokkeja ovat Lancefield-ryhmän A-streptokokki eli Streptococcus pyogenes, Lancefield-ryhmän B-streptokokki eli Streptococcus agalactiae, sekä Lancefield-ryhmän C- ja G-streptokokit. Viimeisten tutkimusten mukaan isopesäkkeiset C-ja G-ryhmän streptokokit on luokiteltu Streptococcus dysgalactiae subsp. equisimilis -nimiseksi bakteeriksi.

Sari Rantala

Toisen raskauskolmanneksen aikainen raskaudenkeskeytys

Mifepristoni-misoprostoliyhdistelmästä on tullut suositeltavin toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen menetelmä. Mifepristoni-misoprostolin antoväli on perinteisesti ollut 36-48 tuntia, mutta joustavampi annostelu olisi tarpeen. Raskaudenkeskeytyksen riskit lisääntyvät raskausviikkojen kasvaessa, mutta toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen keskeytyksen riskeistä tiedetään vähän. Myös tieto raskauden keston vaikutuksesta toistuvan keskeytyksen riskiin on puuttunut.

Maarit Mentula

Sienitulehdusten ennaltaehkäisy ja diagnostiikka akuuttia leukemiaa sairastavilla

Veritautipotilaiden syviin sienitulehduksiin liittyy suuri kuolleisuus. Hoidon aloitus viivästyy usein. Oireet ovat yleisluonteisia ja diagnostiset keinot rajallisia. Kandida-hiivasienet leviävät elimistöön suolistosta käsin. Aspergillus-rihmasienitulehdukset syntyvät keuhkoissa, jonne sieni-itiöt pääsevät hengitysilmasta. Ilmansuodatus vähentää ilman sieni-itiöiden määrää ja pienentää sienitulehdusten riskiä.

Anne Nihtinen

Perintötekijöiden monimuotoisuudella on yhteys bronkioliitin taudinkuvaan

Alttius sairastua vaikeaan bronkioliittiin ja sen jälkeiseen toistuvaan hengenahdistukseen on monen tekijän yhteisvaikutus, johon kuuluvat sairastuneeseen vauvaan, ympäristöön ja mahdollisesti virukseen itseensä liittyvät tekijät. Toistuvat hengenahdistukset bronkioliitin jälkeen voivat olla yhteydessä myöhempään astman syntyyn.

Kirsi Nuolivirta

Tulehdus ja varhainen ateroskleroosi

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat ikä, sukurasite, tupakointi, diabetes ja korkeat verenpaine- ja kolesteroliarvot. Näiden klassisten riskitekijöiden lisäksi korkeita tulehdusmerkkiainepitoisuuksia on yhdistetty sydän- ja verisuonitauteihin sekä ateroskleroosin.

Atte Haarala

Rystystekonivelleikkaus ja ranteen osaluudutus reumakäden kirurgisena hoitona

Reumatulehdus vaikuttaa nivelten lisäksi pehmytkudoksiin ja aiheuttaa jatkuessaan usein merkittäviä muutoksia käsiin. Rystysten ja ranteen virheasennot ovat tyypillisiä käden käyttöä häiritseviä ongelmia reumaa sairastavilla potilailla. Ranteen virheasennon on todettu edesauttavan rystysmuutosten kehittymistä ja huonontavan rystystekonivelleikkauksella saavutetun tuloksen pysyvyyttä. Tämän vuoksi mahdollinen ranteen virheasento korjataan ennen rystystekonivelleikkausta. Ranteen virheasento on yleisimmin korjattu kokoluudutusleikkauksella, jonka väistämätön haitta on rannenivelen ojennus-koukistusliikkeen menettäminen.

Pirjo Honkanen

Sydänlihassolujen ohjelmoitu solukuolema leikkauksen aikana

Sydämen pysäyttäminen ja uudelleen käynnistäminen sydänleikkauksen aikana aiheuttavat kudosvauriota sydänlihakselle. Sydänlihassolujen ohjelmoidun solukuoleman, apoptoosin, on osoitettu lisääntyvän tämän vaurion yhteydessä, mutta sen tarkkaa merkitystä ei vielä tiedetä.

Markus Malmberg

Uutta tietoa verisuonia suojaavista geeneistä ja vaikutusmekanismeista

Muutokset endoteelisolujen geenien ilmentymisessä ja toiminnassa johtavat valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Endoteelin toimintaan vaikuttavien tekijöiden tutkimus antaa siten uutta tietoa valtimonkovettumataudin syntyä edistävistä ja sitä estävistä tekijöistä.

Henna-Kaisa Jyrkkänen