Autistisilla lapsilla hermokasvutekijöiden ja hermovälittäjäaineiden häiriöitä

Autismi on hermoston kehityshäiriö, joka ilmenee sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja kommunikoinnin poikkeavuutena sekä toistavana ja kaavamaisena käyttäytymisenä. Autismin oireet ilmaantuvat kolmen vuoden ikään mennessä. Lapsuusiän autismi on laaja-alaisten kehityshäiriöiden vaikein ilmenemismuoto. Autismin esiintyvyys lisääntyy; laaja-alaisia kehityshäiriöitä todetaan jopa kahdeksalla lapsella tuhannesta, ja puolet näistä on autismia.

Ismo Makkonen

Säätely-T-solujen toiminnalla merkittävä rooli atooppisen ihottuman synnyssä

Atooppinen ihottuma on krooninen allerginen ihosairaus, jota sairastaville saattaa kehittyä myöhemmin myös muita allergioita ja astmaa. Allerginen kosketusihottuma puolestaan on yksi merkittävimmistä ammattitaudeista.

Sari Lehtimäki

Downin oireyhtymän seerumiseulonta tarkempi yli 35-vuotiailla kuin nuoremmilla

Kunnat tarjoavat valtioneuvoston seulonta-asetuksen mukaisesti sikiön kromosomipoikkeavuuksien ja vaikeiden rakennepoikkeavuuksien seulontaa kaikille raskaana oleville naisille. Seulonta pyritään toteuttamaan mahdollisimman varhaisessa raskauden vaiheessa, joten ensimmäisen raskauskolmanneksen yhdistelmäseulonta on ensisijainen menetelmä.

Jenni Ranta-Ylikulju

ASLAK-kuntoutus ei vähentänyt kuntoutujien työkyvyttömyyden riskiä

Varhaiskuntoutuksen yleisin muoto Suomessa on ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen kuntoutus ASLAK, jota Kansaneläkelaitos tuki 33 miljoonalla eurolla vuonna 2010.

Mikhail Saltychev

Henoch-Schönleinin purppura lapsilla

Henoch-Schönleinin purppura on pienten verisuonten tulehdus, johon sairastuu Suomessa noin 200 lasta vuodessa. Ihon verenpurkaumien lisäksi taudille tyypillisiä oireita ovat nivelkipu, turvotukset sekä vatsakipu. Noin puolella potilaista todetaan munuaiskerästulehdus, joka ilmenee veri- tai valkuaisvirtsaisuutena ja on usein ohimenevä.

Outi Jauhola

Biokemiallisia muutoksia aineenvaihdunnan synnynnäisissä ja hankituissa häiriötiloissa

Aineenvaihdunnan häiriötiloja tavataan sekä synnynnäisissä aineenvaihduntasairauksissa että hankituissa tilanteissa, joissa esimerkiksi epäsopiva ravitsemus tai riittämätön energiantuotanto johtaa aineenvaihdunnan säätelyn häiriintymiseen.

Heli-Maria Salmi

Yksikammioisten sydänlasten neurologinen ja kehityksellinen ennuste

Vajaasti kehittyneen vasemman kammion oireyhtymä ja muut yksikammioiset sydänviat ovat vaikeita, aiemmin varhaiseen kuolemaan johtaneita synnynnäisiä sydänvikoja. Viime vuosikymmeninä on vaiheittain tehtävällä leikkaushoidolla saavutettu paranevia eloonjäämislukuja.

Anne Sarajuuri

Epäasiallinen kohtelu on yhteydessä käynteihin työterveyshuollossa

Suomessa suurin osa työnantajista tarjoaa työntekijöilleen ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi sairaanhoitopalveluja. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää työterveyshuollon asemaa työssä käyvien terveydenhuollossa ja työterveyshuollon sairaanhoitokäyntien yhteyttä ennaltaehkäisyyn ja työhön liittyviin tekijöihin.

Annukka Ikonen

Sukupuolihormoneilla vähäistä vaikutusta meningeoomien syntyyn

Vaikka meningeoomat kuuluvat yleisimpiin aivokasvaimiin, niiden etiologia on suurelta osin epäselvä. Muutamien perinnöllisten sairauksien lisäksi vain radioaktiivisen säteilyn tiedetään varmasti lisäävän meningeooman riskiä.

Katariina Korhonen

Pietarissa naisille ei tarjota kattavaa ehkäisyneuvontaa

Raskaudenkeskeytykset ovat olleet Venäjällä yleisiä verrattuna länsimaihin. Neuvostoliitossa ei ollut saatavilla luotettavia raskauden ehkäisymenetelmiä, ja viranomaiset ja lääkärit suhtautuivat kielteisesti ehkäisytablettien käyttöön. Nykyisin ehkäisymenetelmät ovat hyvin saatavilla, mutta raskaudenkeskeytykset ovat yhä varsin yleisiä.

Meri Larivaara

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla nuorilla on psykososiaalisia oireita

Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää psykososiaalisten oireiden, uniongelmien ja päiväväsymyksen yleisyyttä kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla 10- 18-vuotiailla suomalaisnuorilla. Tulehduksellinen suolistosairaus lisääntyy Suomessa ja muissa länsimaissa. Siksi on tärkeä selvittää, miten tämä sairaus vaikuttaa nuoren kasvuun, kehitykseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Teija Pirinen

Uusia keinoja suolistosyövän ennusteen arviointiin

Väitöstutkimus selvitti uusia ennustetekijöitä suolistosyövässä. Syöpäsolujen epidermaaliseen kasvutekijän reseptoriin kohdistuvan täsmähoidon tehon ennustamiseen etsittiin myös lisätekijöitä nykyisen rutiinikäytössä olevan KRAS-geenin määrityksen rinnalle.

Annika Ålgars

Kaikki tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat eivät hyödy regulatoristen T-solujen toiminnan tehostamisesta TNF-α-vasta-aineilla

Glukokortikoidit ja TNF-α-vasta-aineet ovat tulehdusta hillitseviä lääkkeitä, joita käytetään tulehduksellisten suolistosairauksienja lasten reuman hoidossa. Näiden lääkkeiden käytön haasteina ovat tehon menetys sekä sivuvaikutukset. Erityisesti lasten kohdalla olisi tärkeää tunnistaa ennalta hoidosta hyötyvät potilaat. Tässä tutkimuksessa etsittiin kokeellisia seerumin merkkiaineita, joilla tutkittiin tulehduksen vaimenemista glukokortikoidi- ja TNF-α-vasta-ainehoidon aikana.

Hanne Rintamäki

Kuinka tyypin 1 diabetesta sairastavat noudattavat ravitsemussuosituksia?

Väitöskirjassa tutkittiin, kuinka hyvin tyypin 1 diabetesta sairastavat noudattavat ravitsemussuosituksia, sekä selvitettiin itseraportoidun komplianssin yhteyttä suositusten noudattamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös koherenssin tunteen yhteyttä itsehoitoon, potilaiden mielikuviin sairaudestaan sekä liitännäissairauksiin. Lisäksi tutkittiin masennuksen yhteyttä metabolisen oireyhtymän esiintymiseen ja kuolleisuuteen. Väitöskirja on osa The Finnish Diabetic Nephropathy -tutkimusta.

Aila Ahola

Huomattava osa väestöstä on käyttänyt psyykelääkkeitä 25-vuotiaaksi

Väitöskirjan tarkoituksena oli selvittää psyykelääkkeiden käytön kumulatiivista ilmaantuvuutta 12-25-vuotiailla ja selvittää kahdeksan vuoden iässä arvioituja tekijöitä, jotka ennustavat psyykelääkkeiden käyttöä ja psykiatrista sairaalahoitoa 12-25 vuoden iässä.

David Gyllenberg

Sykevaihtelu ennustaa ohitusleikkauksen jälkeistä eteisvärinää

Eteisvärinä on yleinen rytmihäi-riöongelma sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen. Vaikka eteisvärinäjakso on yleensä lyhytkestoinen ja itsestään korjaantuva, se lisää sairastavuutta. Toistaiseksi ei pystytä tunnistamaan ohitusleikkauksen jälkeiselle eteisvärinärytmille alttiita potilaita eikä kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tuula Tarkiainen

Aivojen rakenne­muutokset selittävät Unverricht-Lund­borgin taudin oireita

Unverricht-Lundborgin tauti on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, kystatiini B-geenin mutaatiosta aiheutuva peittyvästi periytyvä harvinainen sairaus. Se on tavallisin etenevän myoklonusepilepsian muoto ja alkaa 6-18 vuoden iässä. Taudin oireita ovat ulkoisten aistiärsykkeiden provosoimat lihasnykäykset, tajuttomuuskouristuskohtaukset ja ataksia, joka ilmenee haparoivina liikkeinä ja tasapainovaikeuksina.

Päivi Koskenkorva

Useita T-solujen populaatioiden ylläpidon häiriöitä autoimmuuni polyendokrinopatiakandidiaasiektodermaalinen dystrofia -taudissa

Autoimmuuni polyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermaalinen dystrofia on harvinainen, vakava, yhden geenin mutaatioiden aiheuttama autoimmuunisairaus, joka kuuluu suomalaiseen tautiperimään.

Sini Laakso

Hyvänlaatuisen syyn vuoksi tehtävät kohdunpoistot ovat vähentyneet

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyvänlaatuisen syyn vuoksi tehtävien kohdunpoistojen määriä, menetelmiä, komplikaatioita ja komplikaatioiden esiintymiseen vaikuttavia riski- ja suojatekijöitä. Valtakunnallista, kalenterivuoden 2006 käsittänyttä prospektiivista FINHYST-kohorttitutkimusta edelsi retrospektiivinen Potilasvakuutuskeskuksen laparoskooppisen kohdunpoiston vakavien komplikaatioiden määrän selvitys ajalta 2000-2005.

Tea Brummer

Munuaissolukarsinooman uudet prognostiset merkkiaineet

Munuaissyöpä on vuosikymmenten ajan jatkuvasti yleistynyt. Vaikka se diagnosoidaan nykyisin useimmiten sattumalöydöksenä vatsan alueen kuvantamistutkimuksissa ja hoitomenetelmät ovat viime vuosikymmenten aikana kehittyneet, munuaissyöpäkuolleisuus ei ole vähentynyt.

Hanna-Leena Ronkainen