Sarveiskalvoläpän tekeminen LASIK-leikkauksissa

Nykymuotoinen taittovirhekirurgia on kehittynyt 20 viimeisen vuoden aikana silmän sarveiskalvon pintaan tehdystä PRK-tekniikasta robottimaisella femtosekuntilaserilla tehtävään FemtoLasik-tekniikkaan.

Juhani Pietilä

Uusi menetelmä avaa mahdollisuuksia lipidimetabolian tutkimukselle

Väitöstutkimuksessa kehitettiin massaspektrometriaan perustuva menetelmä, joka avaa uusia ulottuvuuksia lipidimetabolian tutkimukselle ja auttaa siten solujen lipidihomeostaasia ylläpitävien mekanismien selvittämistä.

Ville Kainu

Uusia ihon levyepiteelisyövän etenemisen merkkitekijöitä

Ihon levyepiteelisyövän kehittymisen merkittävin riskitekijä on auringon ultraviolettisäteily. Auringonvalon lisäksi ihon levyepiteelisyövälle altistavat muun muassa ihon krooniset haavat ja immuunipuutostilat.

Atte Kivisaari

Role of GDNF and its cross-talk with other growth factors in the dopaminergic system

Parkinson´s Disease is a neurodegenerative movement disorder resulting from loss of dopaminergic neurons in substantia nigra. Possible causative treatment strategies for Parkinson´s Disease include neurotrophic factors, which protect and in some cases restore the function of dopaminergic neurons. Glial cell line-derived neurotrophic factor family of neurotrophic factors have been to date the most promising candidates for treatment of Parkinson´s Disease, demonstrating both neuroprotective and neurorestorative properties.

Anu Planken

Kaupunkilaiset hakeutuvat yleisemmin lapsettomuushoitoihin

Länsimaissa lapsettomuushoidot ovat yleisesti käytössä, mutta niihin hakeutuminen kuitenkin vaihtelee erilaisten sosioekonomisten tekijöiden suhteen. Lapsettomuus koetaan yleisesti henkisesti raskaaksi ja kuormittavaksi. Myös varsinaisen psykiatrisen diagnoosin kriteerit täyttyvät usein lapsettomuushoitoihin hakeutuneilla.

Anna-Niina Yli-Kuha

Influenssarokote ja viruslääke ovat tehokkaita myös pikkulapsilla

Joka talvi keskimäärin 15–20 % lapsista sairastuu tavalliseen kausi-influenssaan. Influenssa aiheuttaa lapsille usein myös bakteerikomplikaatioita.

Santtu Heinonen

Keski-iän kolesterolin vaikutus vanhuuteen

Suurentunut plasman kolesterolipitoisuus on tunnettu valtimotautien riskitekijä keski-iässä, mutta vanhuusiässä kolesterolin merkitys näyttää vähentyvän. Väitöskirjassa tutkittiin vanhuksia, joilla on familiaalinen hyperkolesterolemia. Siihen liittyy hoitamattomana lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski. Tutkimuksessa olivat mukana myös Helsingin Johtajatutkimuksen alun perin terveet miehet, joita seurattiin keski-iästä vanhuuteen.

Laura Hyttinen

Ahdistuneisuus ja unihäiriöt ovat yhteydessä elimistön tulehdustilaan

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu masennuksen olevan yhteydessä elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan. On tiedetty, että masennus ja matala-asteinen tulehdustila liittyvät useisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään.

Timo Liukkonen

Downin oireyhtymää sairastavien terveysseurannassa on puutteita

Väitöstutkimuksessa kuvattiin todettujen terveysongelmien yleisyyttä ja terveysseurannasta annettujen suositusten toteutumista Downin oireyhtymää sairastavilla potilailla. Nykyisin Kainuussa elävien Downin oireyhtymää sairastavien henkilöiden tietojen lisäksi analysoitiin alueella aiemmin asuneiden kyseistä oireyhtymää sairastavien saatavissa olevat sairaus- ja huoltokertomustiedot.

Tuomo Määttä

Tyypin 2 diabeteksen riskin arviointi ja ehkäisy perusterveydenhuollossa

Diabetes on yksi nopeimmin lisääntyvistä elintapasairauksista maailmassa. Sitä ei voida vielä parantaa, mutta tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä muuttamalla elintapoja.

Timo Saaristo

Uniapneapotilaan kannattaa laihduttaa

Uniapneataudin tärkein riskitekijä on ylipaino. Laihduttamisen onkin aikaisemmin todettu olevan tehokas hoito lievään uniapneatautiin. Lisääntynyt liitännäissairauksien riski on yhdistetty erityisesti vaikea-asteiseen uniapneatautiin. Lievä tautimuoto on kuitenkin kaikkein yleisin: siitä kärsii yli puolet Suomen noin 150 000 uniapneapotilaasta.

Johanna Sahlman

Kuuluuko potilaan ääni terveydenhuollossa?

Väitöskirjassa haastateltiin ihmisiä heidän kokemuksistaan terveydenhuoltopalveluiden käyttäjinä. Tutkimus perustuu väittelijän tulkintaan niistä tarinoista, joita haastateltavat kertoivat kokemistaan onnistuneista ja epäonnistuneista kohtaamisista erilaisten lääkäreiden kanssa. Haastateltavat kärsivät polven ja lonkan nivelrikosta.

Pirkko Salokekkilä

Kaulavaltimon ahtaumaan liittyviä aivoinfarkteja voidaan ehkäistä leikkaushoidolla

Arviolta 10–16 % Suomen noin 15 000 vuosittaisesta aivoinfarktista on kaulavaltimoahtaumaan liittyviä. Varoitussignaaleja, kuten ohimeneviä halvausoireita, ohimenevää sokeutumista tai lieviä aivoinfarkteja esiintyy 30–40 %:ssa verenkierron tukkeutumisesta johtuvista aivoinfarkteista. Nämä varoitusoireet tarjoavat mahdollisuuden ehkäistä aivoinfarkteja kaulavaltimon puhdistusleikkauksella, mutta leikkaus ei ole riskitön. Kaulavaltimokirurgiaa on tutkittu perusteellisesti satunnaistetuissa kansainvälisissä tutkimuksissa, ja niiden pohjalta on luotu kansallisia ja kansainvälisiä hoitosuosituksia. On kuitenkin jossain määrin epäselvää, miten tämä teoreettinen mahdollisuus heijastuu käytäntöön.

Pirkka Vikatmaa

Ikäkuulo on kansantauti

Ikäkuulo on yleisin aikuisten kuulovian aiheuttaja. Aikuisiän kuulovika on merkittävä terveydellinen haittatekijä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Nykyään Suomessa huonokuuloisuuden määrittely perustuu paremmin kuulevan korvan kuulomuutoksille kuulokäyrän taajuusalueella 0,5-4 kHz. Tämän määrittelyn perusteella puolestaan arvioidaan kuulonkuntoutuksen tarve.

Samuli Hannula

Gemfibrotsiilin aiheuttama CYP2C8-entsyymi-inaktivaatio ihmisissä

Lipidilääke gemfibrotsiili inaktivoi nopeasti jo pieninä annoksina CYP2C8-entsyymin ja lisää haitallisten lääkeyhteisvaikutusten riskiä.

Johanna Honkalammi

Tupakointitavat ja keuhkotoiminta: pitkittäisasetelmalla tehty kaksostutkimus

Suomessa ja monessa kehittyneessä maassa tupakointi vähenee ja tupakoitsijoiden päivittäinen savukkeiden määrä pienenee, kun taas satunnaistupakointi sekä määrältään vähäinen päivittäistupakointi yleistyvät. Keuhkoahtaumataudin esiintyvyys maailmalla puolestaan kasvaa.

Maria Hukkinen

Kolesterolipitoisuuden ja sitä pienentävän lääkehoidon pitkäaikaisvaikutukset

Suurentunut plasman kolesterolipitoisuus on tunnettu valtimotautien riskitekijä keski-iässä, mutta vanhuusiässä kolesterolin merkitys näyttää vähentyvän. Väitöskirjassa tutkimuskohteina olivat vanhukset, joilla on familiaalinen hyperkolesterolemia eli perinnöllinen sairaus, johon hoitamattomana liittyy lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski, sekä Helsingin johtajatutkimukessa olleet alun perin terveet miehet, joita seurattiin keski-iästä vanhuuteen.

Laura Hyttinen

DNA-vaurioiden tunnistus ihmisen normaalin etu- ja rakkularauhasen epiteelissä

Eturauhassyöpä on miesten yleisimpiä syöpätyyppejä. Sen kehittyminen vaatii mieshormonialtistusta ja DNA-vaurioiden aiheuttamia muutoksia useissa solun kasvua säätelevien reittien toiminnassa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan virheet DNA:n kaksoissäiekatkosten korjauksessa voivat johtaa eturauhassyövässä tyypillisten geneettisten muutosten syntyyn. Ymmärrys näihin muutoksiin johtavista mekanismeista solussa auttaa eturauhassyövän hoidon kehittämisessä ja syövän ennaltaehkäisyssä.

Sari Jäämaa

Cox-2, tenaskiini, CRP ja siirteen kimerismi kokeellisessa obliteroivassa bronkioliitissa keuhkosiirron jälkeen

Merkittävin keuhkonsiirron tuloksia rajoittava tekijä on krooninen hyljintäreaktio, joka ilmenee keuhkossa pieniä ilmateitä tukkeuttavana sidekudoskasvuna, obliteroivana bronkioliittina. Sen synnyssä keskeinen tekijä on immunologisesti aktiivisten tulehdussolujen aiheuttama hengitystie-epiteelivaurio. Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta tähän komplikaatioon ei ole olemassa parantavaa hoitoa.

Outi Päiväniemi

Parkinsonin tautia sairastavilla on enemmän otsalohkon surkastumia kuin terveillä

Väitöstutkimuksen mukaan Parkinsonin tautiin liittyvä kognitiivinen heikentyminen ja dementia ovat seurausta dopamiinijärjestelmän vajaatoiminnasta, aivojen surkastumisesta ja alentuneesta aineenvaihdunnasta.

Pekka Jokinen