Deksmedetomidiinipitoisuus ei muutu yllätyksellisesti suurillakaan annoksilla

Väitöstutkimuksessa selvitettiin teho-osasto- ja toimenpidepotilaiden rauhoittamiseen tarkoitetun deksmedetomidiinin farmakokinetiikkaa ja farmakodynamiikkaa terveillä koehenkilöillä sekä tehohoitopotilailla.

Timo Iirola

G-streptokokin aiheuttamien verenmyrkytysten ilmaantuvuus kasvoi Pirkanmaalla

Beetahemolyyttisiä streptokokkeja ovat Lancefield-ryhmän A-streptokokki eli Streptococcus pyogenes, Lancefield-ryhmän B-streptokokki eli Streptococcus agalactiae, sekä Lancefield-ryhmän C- ja G-streptokokit. Viimeisten tutkimusten mukaan isopesäkkeiset C-ja G-ryhmän streptokokit on luokiteltu Streptococcus dysgalactiae subsp. equisimilis -nimiseksi bakteeriksi.

Sari Rantala

Toisen raskauskolmanneksen aikainen raskaudenkeskeytys

Mifepristoni-misoprostoliyhdistelmästä on tullut suositeltavin toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen menetelmä. Mifepristoni-misoprostolin antoväli on perinteisesti ollut 36-48 tuntia, mutta joustavampi annostelu olisi tarpeen. Raskaudenkeskeytyksen riskit lisääntyvät raskausviikkojen kasvaessa, mutta toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen keskeytyksen riskeistä tiedetään vähän. Myös tieto raskauden keston vaikutuksesta toistuvan keskeytyksen riskiin on puuttunut.

Maarit Mentula

Sienitulehdusten ennaltaehkäisy ja diagnostiikka akuuttia leukemiaa sairastavilla

Veritautipotilaiden syviin sienitulehduksiin liittyy suuri kuolleisuus. Hoidon aloitus viivästyy usein. Oireet ovat yleisluonteisia ja diagnostiset keinot rajallisia. Kandida-hiivasienet leviävät elimistöön suolistosta käsin. Aspergillus-rihmasienitulehdukset syntyvät keuhkoissa, jonne sieni-itiöt pääsevät hengitysilmasta. Ilmansuodatus vähentää ilman sieni-itiöiden määrää ja pienentää sienitulehdusten riskiä.

Anne Nihtinen

Perintötekijöiden monimuotoisuudella on yhteys bronkioliitin taudinkuvaan

Alttius sairastua vaikeaan bronkioliittiin ja sen jälkeiseen toistuvaan hengenahdistukseen on monen tekijän yhteisvaikutus, johon kuuluvat sairastuneeseen vauvaan, ympäristöön ja mahdollisesti virukseen itseensä liittyvät tekijät. Toistuvat hengenahdistukset bronkioliitin jälkeen voivat olla yhteydessä myöhempään astman syntyyn.

Kirsi Nuolivirta

Tulehdus ja varhainen ateroskleroosi

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat ikä, sukurasite, tupakointi, diabetes ja korkeat verenpaine- ja kolesteroliarvot. Näiden klassisten riskitekijöiden lisäksi korkeita tulehdusmerkkiainepitoisuuksia on yhdistetty sydän- ja verisuonitauteihin sekä ateroskleroosin.

Atte Haarala

Rystystekonivelleikkaus ja ranteen osaluudutus reumakäden kirurgisena hoitona

Reumatulehdus vaikuttaa nivelten lisäksi pehmytkudoksiin ja aiheuttaa jatkuessaan usein merkittäviä muutoksia käsiin. Rystysten ja ranteen virheasennot ovat tyypillisiä käden käyttöä häiritseviä ongelmia reumaa sairastavilla potilailla. Ranteen virheasennon on todettu edesauttavan rystysmuutosten kehittymistä ja huonontavan rystystekonivelleikkauksella saavutetun tuloksen pysyvyyttä. Tämän vuoksi mahdollinen ranteen virheasento korjataan ennen rystystekonivelleikkausta. Ranteen virheasento on yleisimmin korjattu kokoluudutusleikkauksella, jonka väistämätön haitta on rannenivelen ojennus-koukistusliikkeen menettäminen.

Pirjo Honkanen

Sydänlihassolujen ohjelmoitu solukuolema leikkauksen aikana

Sydämen pysäyttäminen ja uudelleen käynnistäminen sydänleikkauksen aikana aiheuttavat kudosvauriota sydänlihakselle. Sydänlihassolujen ohjelmoidun solukuoleman, apoptoosin, on osoitettu lisääntyvän tämän vaurion yhteydessä, mutta sen tarkkaa merkitystä ei vielä tiedetä.

Markus Malmberg

Uutta tietoa verisuonia suojaavista geeneistä ja vaikutusmekanismeista

Muutokset endoteelisolujen geenien ilmentymisessä ja toiminnassa johtavat valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Endoteelin toimintaan vaikuttavien tekijöiden tutkimus antaa siten uutta tietoa valtimonkovettumataudin syntyä edistävistä ja sitä estävistä tekijöistä.

Henna-Kaisa Jyrkkänen

Biomarkkerit akuutissa hengitysvajauksessa

Akuutti hengitysvajaus on yleisin tehohoitoon johtava elinhäiriö, ja se lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Akuuttiin hengitysvajaukseen johtaa usein akuutti keuhkovaurio, jonka tyypillisiä piirteitä ovat tulehdusreaktio ja kudosvaurio. Joskus voimakas tulehdusreaktio johtaa jatkuvaan arpeuttavaan prosessiin ja pahimmassa tapauksessa vaikeaan keuhkojen toiminnanvajaukseen sekä monielinhäiriöön.

Marjatta Okkonen

Pitkäaikainen kipu, masentuneisuus ja kivun aiheuttama haitta

Väitöstutkimus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, kipupotilaan psyykkisen profiilin kartoitusta. Tutkimuksen kipupotilaat olivat pitkäaikaiskipupotilaita, jotka tulivat ensimmäiselle kipupoliklinikkakäynnilleen kuudelle eri kipupoliklinikalle Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Tom Saariaho

Huono suorituskyky rasituskokeessa ennustaa sydänperäistä äkkikuolemaa

Huono fyysinen kunto lisää riskiä kuolla ja kokea sydänperäinen kuolema. Heikentyneen suorituskyvyn vaikutusta erityisesti suurentuneeseen sydänperäisen äkkikuoleman riskiin ei ole kuitenkaan aikaisemmin selvitetty kliiniseen rasituskokeeseen lähetettävillä potilailla.

Mikko Minkkinen

CIP2A:n rooli karsinogeneesissä

Syöpäproteiini CIP2A:n vahva ilmentyminen kasvainkudoksessa voi kuvata mahasyöpä-, kielisyöpä- ja munasarjasyöpäpotilaiden huonoa ennustetta ja voi siten mahdollisesti olla hyödyksi hoidon räätälöimisessä näille potilaille.

Camilla Böckelman

Sarveiskalvoläpän tekeminen LASIK-leikkauksissa

Nykymuotoinen taittovirhekirurgia on kehittynyt 20 viimeisen vuoden aikana silmän sarveiskalvon pintaan tehdystä PRK-tekniikasta robottimaisella femtosekuntilaserilla tehtävään FemtoLasik-tekniikkaan.

Juhani Pietilä

Uusi menetelmä avaa mahdollisuuksia lipidimetabolian tutkimukselle

Väitöstutkimuksessa kehitettiin massaspektrometriaan perustuva menetelmä, joka avaa uusia ulottuvuuksia lipidimetabolian tutkimukselle ja auttaa siten solujen lipidihomeostaasia ylläpitävien mekanismien selvittämistä.

Ville Kainu

Uusia ihon levyepiteelisyövän etenemisen merkkitekijöitä

Ihon levyepiteelisyövän kehittymisen merkittävin riskitekijä on auringon ultraviolettisäteily. Auringonvalon lisäksi ihon levyepiteelisyövälle altistavat muun muassa ihon krooniset haavat ja immuunipuutostilat.

Atte Kivisaari

Role of GDNF and its cross-talk with other growth factors in the dopaminergic system

Parkinson´s Disease is a neurodegenerative movement disorder resulting from loss of dopaminergic neurons in substantia nigra. Possible causative treatment strategies for Parkinson´s Disease include neurotrophic factors, which protect and in some cases restore the function of dopaminergic neurons. Glial cell line-derived neurotrophic factor family of neurotrophic factors have been to date the most promising candidates for treatment of Parkinson´s Disease, demonstrating both neuroprotective and neurorestorative properties.

Anu Planken

Kaupunkilaiset hakeutuvat yleisemmin lapsettomuushoitoihin

Länsimaissa lapsettomuushoidot ovat yleisesti käytössä, mutta niihin hakeutuminen kuitenkin vaihtelee erilaisten sosioekonomisten tekijöiden suhteen. Lapsettomuus koetaan yleisesti henkisesti raskaaksi ja kuormittavaksi. Myös varsinaisen psykiatrisen diagnoosin kriteerit täyttyvät usein lapsettomuushoitoihin hakeutuneilla.

Anna-Niina Yli-Kuha

Influenssarokote ja viruslääke ovat tehokkaita myös pikkulapsilla

Joka talvi keskimäärin 15–20 % lapsista sairastuu tavalliseen kausi-influenssaan. Influenssa aiheuttaa lapsille usein myös bakteerikomplikaatioita.

Santtu Heinonen

Keski-iän kolesterolin vaikutus vanhuuteen

Suurentunut plasman kolesterolipitoisuus on tunnettu valtimotautien riskitekijä keski-iässä, mutta vanhuusiässä kolesterolin merkitys näyttää vähentyvän. Väitöskirjassa tutkittiin vanhuksia, joilla on familiaalinen hyperkolesterolemia. Siihen liittyy hoitamattomana lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski. Tutkimuksessa olivat mukana myös Helsingin Johtajatutkimuksen alun perin terveet miehet, joita seurattiin keski-iästä vanhuuteen.

Laura Hyttinen