Kohdunkaulan typpioksidi ja ihmisen papilloomavirusinfektio

Ihmisen papilloomavirus infektoi jopa 80 % naisista. Valtaosa parantuu itsekseen, mutta osalla infektio johtaa kohdunkaulan solumuutoksiin ja hoitamattomana jopa syöpään. Syöpäriskissä olevia naisia ei kyetä tunnistamaan. Siksi HPV-infektoituneita naisia joudutaan seuramaan ja useille tekemään tarpeettomiakin invasiivisia hoitoja. Tarvitaan lisätietoa HPV-infektiosta ja sen kulusta sekä uusia merkkiaineita seurannan ja hoitojen oikein kohdentamiseksi. Potentiaalinen ja mielenkiintoinen molekyyli on kohdunkaulan solujen tuottama typpioksidi.

Päivi Rahkola-Soisalo

Dementia ja kognitiivinen heikentyminen aivohalvauksen jälkeen lisäävät kuolleisuutta

Pienten suonten taudin keskeisimpiä radiologisia löydöksiä ovat laaja-alaiset, yhteensulautuvat valkean aineen muutokset sekä lakunaariset infarktit. Näihin liittyy usein vain vähäisiä motorisia puutosoireita. Pienten suonten aiheuttamista vaurioista aivojen fronto-subkortikaalisessa verkostossa aiheutuu sen sijaan huomattavia kielteisiä vaikutuksia muistiin, tiedonkäsittelyyn, mielialaan ja arjessa selviytymiseen.

Susanna Melkas

Isän korkea ikä voi olla yhteydessä lapsen terveyteen

Isän korkean iän on havaittu olevan yhteydessä laajaan kirjoon eri terveysongelmia. Tätä yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu väestöpohjaisessa otoksessa. Isän korkean iän on myös havaittu olevan yksi skitsofrenian riskitekijöistä, mutta vaikutuksen suuruutta sairastumisriskiin, mahdollisia sukupuolieroja, kliinisiä piirteitä tai yhteyttä kuvantamislöydöksiin ei tunneta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää isän korkean iän vaikutusta lasten skitsofreniariskiin ja kuolleisuuteen.

Brian Miller

Sydämen sykevaihtelu autonomisen toimintahäiriön merkkinä kroonista epilepsiaa sairastavilla

Epilepsiapotilailla esiintyy autonomisen hermoston toiminnan häiriöitä. Näitä häiriöitä voidaan todeta epilepsiakohtausten aikana, heti kohtausten jälkeen ja kohtausten välillä sekä paikallisalkuisissa että yleistyneissä epilepsioissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on osoitettu kardiovaskulaarisen säätelyjärjestelmän häiriöiden voivan ilmentyä alentuneena sydämen sykevaihteluna epilepsiakohtausten väliaikoina. Sydänsairauksien yhteydessä sykevaihtelun vähenemisen on osoitettu liittyvän kohonneeseen kuolemanriskiin. Epilepsiapotilailla alentuneen sydämen sykevaihtelun on epäilty liittyvän epilepsiapotilailla ilmenevien odottamattomien ja ilman selkeää syytä tapahtuvien äkkikuolemien lisääntyneeseen riskiin. Kertyneestä tiedosta huolimatta alentuneen sykevaihtelun kliininen merkitys epilepsiapotilailla on edelleen epäselvä. Pitkäaikaisseurantatutkimuksia sydämen sykevaihtelun muutoksista epilepsiapotilailla ei ole julkaistu.

Eija Suorsa

Suuren riskin potilaat ja siirteet nivusen alapuolisessa ohitusleikkauksessa

Vaikea-asteinen alaraajan tukkiva valtimotauti on yleisin raajan menetykseen johtava syy. Amputaation ehkäisemiseksi tarvitaan usein verenkiertoa parantava ohitusleikkaus. Kriittistä alaraajan verenkiertohäiriötä sairastavat potilaat ovat usein iäkkäitä, ja heillä on liitännäissairauksia. Tämän vuoksi tilaan liittyy amputaatioriskin lisäksi myös huomattava kuolleisuus.

Eva Arvela

Vanhukset altistuvat kipulääkkeille nuoria enemmän

Yli 65-vuotiaat käyttivät noin kolme neljäsosaa kaikista sairasvakuutuksen korvaamista lääkkeistä Suomessa vuonna 2003. Ikäihmisten osuus Suomessa lisääntyy kaiken aikaa. Vuosituhannen vaihteessa yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä oli noin 15 %, ja osuuden on ennustettu kasvavan yli neljännekseen vuoteen 2025 mennessä. Ikääntyminen altistaa sairauksille ja traumoille, jotka vaativat vahvaa kipulääkitystä.

Antti Liukas

Lasten vesikouretraalinen refluksi

Väitöskirjassa selvitettiin lapsen virtsateissä tapahtuvan virtsan takaisinvirtauksen (vesikoureteraalinen refluksi) yleisyyttä ja yhteyttä lasten virtsatieinfektioihin, arvioitiin aiemmin julkaistun tutkimusohjeen käyttökelpoisuutta lasten virtsateiden kuvantamispäätöstä tehtäessä ja tehtiin meta-analyysi virtsan takaisinvirtauksen hoitotapojen merkityksestä munuaisten kehitykselle ja toiminnalle. Tutkimus selvitti myös virtsarakon toiminnallisten tutkimusten arviointien toistettavuutta ja vertailtavuutta lastenkirurgien kesken. Väitöstutkimus arvioi myös, voivatko tutkimukset havaita, onko lapsella virtsan takaisinvirtaus tai taipumusta uusiutuviin virtsatieinfektioihin.

Mika Venhola

Veren B-tyypin natriureettisen peptidin pitoisuus ennustaa muistisairauksia

Väestön ikääntyessä muistisairauksien odotetaan yleistyvän maailmanlaajuisesti. Perinteisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ilmeneminen keski-iässä on yhdistetty muistin huononemiseen ja Alzheimerin tautiin vanhusväestössä. Toisaalta ikääntymiseen liittyvät elimistön muutokset ja iän myötä yleistyvät liitännäissairaudet vaikuttavat myös näihin riskitekijöihin ja vaikeuttavat niiden ja muistihäiriöiden yhteyden tulkintaa vanhusväestössä.

Tuomas Kerola

Myyräkuumeen ennuste

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaja on metsämyyrien kantama Puumala-virus. Tavanomaisia oireita ovat äkillinen korkea kuume, päänsärky, pahoinvointi sekä selkä- ja vatsakivut. Munuaisvaurioon liittyy ohimenevä virtsamäärien väheneminen, ja virtsanäytteessä nähdään valkuais- ja verivirtsaisuutta. Munuaisvaurion vaikeusaste vaihtelee, ja vain pieni osa potilaista tarvitsee keinomunuaishoitoa. Myyräkuumeen ennustetta on pidetty hyvänä. Kuitenkin taudin pitkäaikaisennustetta koskevassa tutkimuksessa on aiemmin havaittu, että 5 vuotta myyräkuumeen sairastamisen jälkeen potilailla on enemmän munuaisten toimintahäiriöitä sekä korkeampi verenpaine kuin terveillä verrokeilla.

Marja Miettinen

Verenpaineen kotimittaukseen selkeä ohjeistus

Kohonnut verenpaine on yksi merkittävimmistä ennenaikaisen kuoleman syistä maailmanlaajuisesti. Tarkka tieto todellisesta verenpainetasosta tekee mahdolliseksi tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon toteuttamisen. Kotikäyttöön tarkoitettujen verenpainemittareiden helppo saatavuus on mahdollistanut kotona suoritettavat verenpainemittaukset. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa yhtenäistä kansainvälistä verenpaineen kotimittaussuositusta.

Jouni Johansson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030