Makrofagien vähentynyt aktiivisuus voi altistaa hengitys-tieinfektioille

Astman taustalla on ajateltu ainakin osittain olevan keuhkoissa nähtävät astmaan liittyvät rakenteelliset muutokset eli uudelleenmuokkaus. Väitöskirjan osatutkimuksissa tutkittiin hengitysteiden tulehdusta ja uudelleenmuokkausta erityyppisillä astmaatikoilla ja tupakoijilla. Lisäksi allergisen hengitystietulehduksen ja uudelleenmuokkauksen yhteyttä selvitettiin eläinkokeissa.

Anna Meuronen

Oikea estolääkitys ehkäisee tehokkaasti sydänleikkauksen jälkeistä eteisvärinää

Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Potilailla, joille tehdään sekä ohitus- että läppäleikkaus samanaikaisesti, eteisvärinää esiintyy enemmän kuin niillä, joille tehdään pelkkä sydämen ohitusleikkaus. Eteisvärinän ilmaantuvuus on suurin 2-4 päivän kuluttua leikkauksesta.

Jari Halonen

Molekyylitason merkkiaineista hyötyä eturauhassyövän diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Eturauhassyöpä on usein monipesäkkeinen kasvain, jossa eri kasvainpesäkkeet saattavat syntyä toisistaan riippumatta.

Teemu Tolonen

LQTS-geeni- mutaatioiden kantajilla oli pidempi QT-aika kuin terveillä

Periytyvän pitkän QT-oireyhtymän (LQTS) geenimutaation kantajat altistuvat kammioperäiselle rytmihäiriölle, joka aiheuttaa joskus äkkikuoleman. Geenimutaation seurauksena sydänlihassolun ionikanavan toiminta muuttuu heikentäen sydänlihaksen sähköistä palautumista eli repolarisaatiota. Kolme yleisintä alatyyppiä (LQT1, LQT2 ja LQT3) kattavat noin 95 % tapauksista. Oireyhtymän voi tunnistaa sydänsähkökäyrästä luettavasta pidentyneestä QT-ajasta. Noin neljänneksellä mutaatioiden kantajista QT-aika voi kuitenkin olla normaali, eikä geenitestinkään avulla voida tunnistaa kuin 60-70 % potilaista. Useat lääkeaineet vaikuttavat samoihin sydänlihassolun ionikanaviin aiheuttaen ns. hankitun pitkän QT-oireyhtymän. Periytyvää pitkää QT-oireyhtymää sairastavat ovat erityisessä riskiryhmässä, koska repolarisaatio on jo valmiiksi heikentynyt. Väitöstutkimuksen tarkoitus oli parantaa LQTS-diagnostiikkaa potilailla, joiden ilmiasu EKG:ssä on normaali.

Anna-Mari Hekkala

PRK- ja LASIK-leikkausten komplikaatiot ovat harvinaisia

Maailmanlaajuisesti taittovirheet ovat suurin yksittäinen syy näkövammaisuuteen. Taittovirheitä voidaan korjata silmä- ja piilolasein tai taittovirhekirurgisesti joko muovaamalla sarveiskalvoa tai asettamalla silmän sisään keinomykiöitä.

Waldir Neira Zalentein

Ravintolisänä annettu alfatokoferoli tai beetakaroteeni ei estä tyypin 2 diabetesta

Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut nopeasti maailmanlaajuisesti. Lihavuus on eräs tärkeimmistä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa: painon nousu lisää ja painon lasku vähentää riskiä. Painon vaihtelun vaikutus diabetesriskiin on kuitenkin epäselvä.

Merja Kataja-Tuomola

Signalointireitit ja levosimendaani diabeettisessa kardiomyopatiassa

Diabeteksen aiheuttamat haitalliset sydänvaikutukset ovat jääneet muiden tunnetumpien kohde-elinvaurioiden varjoon. Diabeettinen kardiomyopatia terminä osoittaa insuliiniresistenssin ja kroonisen hyperglykemian epäedullisia vaikutuksia sydämeen. Diabeettisessa kardiomyopatiassa vasen kammio uudelleenmuovautuu (remodelling-ilmiö), jolloin sydänlihassolut kasvavat, sydänlihas on alttiimpi solukuolemalle ja sydänlihassolujen väliin muodostuu sidekudoslisää ja sydämen toiminta häiriintyy. Mm. näistä syistä diabetesta sairastavan sydäninfarkti on useammin fataali. Mekanismeiksi on ehdotettu sekä lisääntynyttä oksidatiivista stressiä että reniini-angiotensiinijärjestelmän lisääntynyttä aktiivisuutta.

Erik Vahtola (Lk)

Varhaislapsuuden lihavuus jatkuu yleensä teini-ikään

Lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyyden on raportoitu lisääntyneen maailmanlaajuisesti.

Nina Vuorela

Kefotaksiimi-infuusio ja parasetamoli vähensivät Angolassa lasten kuolleisuutta bakteerimeningiittiin

Bakteerimeningiitti on yhä tärkeä lapsikuolleisuuden ja sairastavuuden syy, erityisesti kehitysmaissa. Prognostiset pisteytyssysteemit ja riskitekijöitten tunnistaminen auttavat taudin vakavuuden arvioimisessa. Uudet antibiootit tai liitännäishoidot, suun kautta annettavaa glyserolia lukuun ottamatta, eivät ole parantaneet ennustetta.

Tuula Pelkonen

Suurentunut liukoisen VEGFR-1:n pitoisuus ennustaa raskausmyrkytystä

Raskausmyrkytyksen sairastaneilla naisilla on kaksinkertainen riski kuolla metabolisen oireyhtymän tunnusomaisiin sairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin ja diabetekseen, myöhemmin.

Katja-Anneli Wathén

Kallonsisäisten kasvainten esiintyvyys

Kallonsisäiset kasvaimet ovat erittäin huonoennusteisia, mutta toisaalta harvan kasvaintyypin altistavista tekijöistä tiedetään yhtä vähän. Ilmaantuvuuslukujen kuvataan usein olevan jatkuvassa kasvussa. On kuitenkin syytä arvioida, onko ilmaantuvuuden kasvu todellista vai liittyykö tämä vain kasvainten parempaan diagnostiikkaan ja raportointiin. Kallonsisäiset kasvaimet ovat hyvin epäyhtenäinen kasvainryhmä, joka kuuluu kymmenen yleisimmän kasvaintyypin joukkoon. Väitöskirja käsitteli kolmea kallonsisäistä kasvaintyyppiä: glioomia, aivokalvokasvaimia sekä kuulohermokasvaimia.

Suvi Larjavaara

Miniperfuusio - sydän-keuhkokoneen uusi sovellus

Suurin osa sydänleikkauksista toteutetaan sydän-keuhkokoneen avulla. Sen haittavaikutuksia ovat veren laimeneminen, yleistyneen tulehdusreaktion ja veren hyytymisjärjestelmän aktivoituminen sekä mikroembolisaatio eli pienten verihyytymien ja ilmakuplien kulkeutuminen verenkiertoon. Haittavaikutukset ovat usein lieviä ja ohimeneviä, mutta ne voivat aiheuttaa elinvaurioita ja pitkittää leikkauksesta toipumista. Aivoverenkierron mikroembolisaatiota pidetään osatekijänä sydänleikkauksen jälkeen ilmeneviin älyllisten toimintojen ja muistin häiriöihin. Näitä ns. kognitiivisia häiriöitä on osoitettu esiintyvän noin puolella potilaista heti sydänleikkauksen jälkeen ja yli kolmasosalla vielä viiden vuoden kuluttua. Sydänleikkauksen jälkeen ilmenevät mahasuolikanavan elinvauriot ovat harvinaisia, ja niiden syntymekanismit ovat huonosti tunnettuja. Miniperfuusiotekniikka on sydän-keuhkokoneen sovellus, jossa potilaan veren aktivoitumista ja mikroembolisaatiota oletetaan tapahtuvan tavanomaista sydänkeuhkokonetta vähemmän.

Riikka Rimpiläinen

Levosimendaanin käyttöaiheiden laajentaminen

Sydämen vajaatoiminta on länsimaissa yli 65-vuotiaiden yleisin sairaalahoidon syy ja sen ilmaantuvuus jatkaa edelleen kasvuaan. Vanhusten määrä lisääntyy ja heillä laajan muun kuin sydänkirurgian on arvioitu lisääntyvän 25 % seuraavan 10-20 vuoden aikana. Sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kuolleisuus laajassa ei-sydänkirurgiassa on kaksinkertainen verrattuna potilaisiin yleensä tai sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin. Lisäksi sairaalaan takaisin joutumisen riski on huomattavasti kohonnut. Yritykset vähentää näitä haittatapahtumia eivät ole olleet tuloksekkaita.

Heli Leppikangas

Aivosairaus liuotinaineille altistuneilla

Työperäisen liuotinaineaivosairauden esiintyvyys on parinkymmenen viime vuoden aikana selvästi vähentynyt, mutta uusia tapauksia todetaan edelleen vuosittain. Väitöskirjassa on selvitetty liuotinaineaivosairauden ilmaantuvuutta vuosina 1995-2007. Tutkimusaineistona olivat kaikki 128 Työterveyslaitoksella vuosina 1995-2007 diagnosoidut liuotinaineaivosairaustapaukset. Kliiniset ja altistumistiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Työllisten lukumäärä perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin ja liuotinaineille työssään altistuvien työntekijöiden lukumäärä FINJEM-tietokantaan.

Petra Keski-Säntti

Paikalliset välittäjäaineet sydämen supistusvoiman säätelyssä

Sydämen tärkein tehtävä on pumpata riittävästi verta elimistön aineenvaihdunnan tarpeita varten. Sydämen supistusvoiman säätelyyn osallistuvat useat tekijät, kuten hormonit, tahdosta riippumattoman hermoston aktiivisuus, verisuonten supistustila sekä veritilavuus. Näiden mekanismien lisäksi supistuvuuden säätelyyn osallistuvat useat paikallisesti vaikuttavat välittäjäaineet. Solunsisäisiä viestinvälitysmekanismeja, jotka osallistuvat näiden välittäjäaineiden vaikutusten muodostumiseen, ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Anna-Maria Kubin

Rintojen pienennysleikkauksen vaikuttavuus

Ylisuurten rintojen koko ja paino aiheuttaa niska-hartiaseudun oireistoa, päänsärkyä ja selkäkipua sekä hankaloittaa tavallista liikkumista tai liikunnan harrastamista. Usein pitkään jatkuneeseen kipuoireistoon liittyy huomattavaa psyykkistä rasitetta kuten masennusta, ahdistusta ja itsetunnon alentumaa. Ylisuuret rinnat voivat aiheuttaa myös hankaluuksia ja esteitä sosiaalisessa ja intiimissä kanssakäymisessä. Kokonaisuutena elämänlaatua heikentävä vaikutus on huomattava.

Kai Saariniemi

IL-1-geeniperheen geneettinen vaihtelu ja diabetes

Interleukiini 1 (IL-1) -sytokiiniperhe on voimakas tulehdusvasteen laukaisija ja säätelijä, joka sisältää luonnollisen tulehdusreaktiota rajoittavan IL-1-reseptorin antagonistin (IL-1Ra) ja on siten merkittävä tekijä useissa eri sairauksissa sekä fysiologisissa tilanteissa. IL-1-proteiinit vaikuttavat sokeriaineenvaihduntaan useilla eri tasoilla ja tulehdusreaktiota voimistavat IL-1-sytokiinit kiihdyttävät verisuonten vauriomekanismeja sekä epäedullisia aineenvaihdunnan säätelymekanismeja edeltäen diabeteksen kehittymistä.

Kari Luotola

Persoonallisuus vaikuttaa masennukseen

Masennustilojen suhteellinen merkitys elämänlaatua heikentävänä sekä sosiaalisia ja taloudellisia haittoja tuovana sairautena on viime vuosikymmeninä korostunut ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan. Haitallisten seurauksien vähentämiseksi on masennustilojen tehokas hoito tärkeää ja vielä parempi olisi, jos masennusta opittaisiin ennalta ehkäisemään. Masennuksen hoitoon käytettävien lääkkeiden ja psykoterapioiden keskimääräisessä tehokkuudessa ei ole selviä eroja, mutta on ilmeistä että eri ihmiset hyötyvät eri hoidoista. Jos osattaisiin valita yksilöllisesti kullekin masennuspotilaalle juuri hänelle todennäköisesti tehokkain hoitomuoto, paranisivat keskimääräiset hoitotulokset merkittävästi.

Kim Kronström

Sairaalapotilaiden kandidemiat Suomessa

Kandidahiivat ovat merkittäviä sairaalahoitoon liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Kandidemia pidentää sairaalapotilaiden hoidon kestoa ja lisää kuolleisuutta. Erityisesti potilaat, joiden puolustuskyky infektioille on heikentynyt joko perussairauden tai annettujen hoitojen vuoksi, ovat alttiita kandidemioille. Yleisin aiheuttaja on Candida albicans, mutta tärkeimmät hiivapatogeenit vaihtelevat eri aikoina ja eri keskuksissa. Vaikkakin suurimmassa osassa kandidemioita aiheuttaja on peräisin potilaan omasta mikrobistosta, on myös sairaalaympäristöstä peräisin olevia epidemioita kuvattu.

Eira Poikonen

Uutta tietoa merkelinsolukarsinoomasta

Merkelinsolukarsinooma on harvinainen ihosyöpä, jota esiintyy ensisijaisesti auringolle altistuvilla iho-alueilla. Se tunnistettiin omaksi entiteetikseen vasta vuonna 1972. Vuonna 2008 merkelinsolukasvaimista löydettiin uusi polyoomavirus, ja taudin arvellaan olevan ainakin osittain virusperäinen.

Heli Kukko