Epileptiset kohtaukset ovat haitallisia kehittyville aivoille

Aikaisemmin on tiedetty, että aikuisten rottien aivoissa epileptiset kohtaukset aiheuttavat tulehdusreaktion aktivoitumisen ja hermosolukuoleman, jossa on havaittu viitteitä ohjelmoidun solukuoleman osallisuudesta. Aikuisten rottien aivoissa tulehduskipulääkehoito on ehkäissyt hermosolukuolemaa vaihtelevasti. Sitä vastoin kehittyvissä aivoissa näitä ilmiöitä on tutkittu vain vähän.

Juha Järvelä

Aivosähkökäyrä nukutuksen syvyyden mittaamisessa yhdistelmä-anestesiassa

Viime vuosikymmenen aikana aivosähkökäyrän (EEG) käyttö anestesian syvyyden mittaamisessa on yleistynyt, sillä aivojen toimintaa sekä siinä tapahtuvia muutoksia seuraamalla on mahdollista saada entistä objektiivisempaa ja yksilöllisempää tietoa nukutuksessa käytettyjen lääkkeiden vaikutuksista. EEG-pohjaisella anestesian syvyyden mittauksella on pystytty esimerkiksi vähentämään leikkauksen aikaista hereillä oloa, pienentämään nukutusaineiden kulutusta sekä nopeuttamaan anestesiasta palautumista.

di, Lk Jukka Kortelainen

Imeväisikäisten ja nuorten lasten vatsakalvodialyysi ja neurologinen kehitys

Suomessa on suhteellisen paljon imeväisikäisiä lapsia, jotka tarvitsevat keinomunuaishoitoa. Pienten lasten hoito toteutetaan yleensä vatsakalvodialyysinä, ja se on välivaihe ennen myöhemmin tehtävää munuaissiirtoa.

Hanne Laakkonen

Ensimmäisen raskaus - kolmanneksen sikiöseulonnan toimivuus riippuu äidin iästä

Suurin osa Down-sikiöistä todetaan 35-vuotiaiden tai sitä vanhempien naisten raskauksissa. Näiden naisten osuus kaikista raskaana olevista naisista on kasvanut ja on nykyään noin 19 prosenttia. Seulonnan toimivuus eri-ikäisten naisten joukossa vaihtelee. Seulonta löytää Down-sikiöt sitä paremmin, mitä iäkkäämpi äiti on. Toisaalta myös väärien positiivisten seulontatulosten määrä kasvaa äidin iän kasvaessa. Huonoiten seulonta toimii 25-29-vuotiaiden naisten joukossa.

Jaana Marttala

Aivohalvauksen hoitotuloksissa on edelleen parannettavaa

Aivohalvaukset ovat tärkeimpiä kuoleman ja pitkäaikaisen vammaisuuden aiheuttajia Suomessa. Elämänsä ensimmäisen aivohalvauksen saa vuosittain yli 10 000 suomalaista ja yli 80 000 on joskus sairastanut aivohalvauksen.

Atte Meretoja

Pikkukeskosuus saattaa altistaa sydän- ja verisuonisairauksille ja osteoporoosille

Ensimmäiset nykyaikaisen tehohoidon ansiosta selvinneet pienten keskosten sukupolvet ovat nyt tulossa aikuisikään. Tavalliset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit ja osteoporoosi, ovat yhteydessä alhaisempaan syntymäpainoon; tutkimukset on tehty pääosin täysiaikaisena syntyneiden joukossa.

Petteri Hovi

Prolyyli 3 -hydroksylaasit ja hypoksia-indusoituva tekijä 3

Kollageenit ovat proteiiniperhe, joka käsittää kolmasosan kaikista proteiineista elimistössä. Kollageenia I esiintyy runsaasti muun muassa luussa, kun taas kollageeni IV on yksi tärkeimmistä rakenneosista tyvikalvoissa, joilla on keskeinen rooli esimerkiksi munuaisten glomeruluksissa.

Annika Pasanen

Äitiyshuolto ja perinataaliterveys Kiinan maaseudulla

Viimeisten 25 vuoden aikana Kiinan talouskasvu on ollut nopeata. Mutta samanaikaisesti tuloerot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat lisääntyneet. äitiyshuollossa palvelujen käytön eriarvoisuus, vastasyntyneiden vino sukupuolijakauma ja ero tyttö- ja poikavauvojen kuolleisuudessa ovat herättäneet huolta.

Zhuochun Wu

Muistin heikentyminen vanhuusiällä heijastaa aikaisemman elämän vaikutusta

Vaikea-asteinen kognition heikentyminen, joka useimmiten on seurausta erilaisista muistisairauksista, on yleisin syy suomalaisten vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon.

Venla Laitala

NuMa-proteiinin merkitys tuman rakenteelle ja toiminnalle

Monissa sairauksissa havaitaan muutoksia tuman rakenteessa: syöpäsoluissa nähdään usein tumakoon ja -muodon vaihtelua sekä tumajyväsrakenteiden ja perintöaineksen paikantumisen muutoksia. Tuman rakenteelliset muutokset ovat tärkeitä mm. kasvaimia luokiteltaessa.

Katri Kivinen

Bakteerimallista apua energia-aineen-vaihduntasairauksien vaikutusten arvioinnissa

Mitokondrio-DNA:n mutaatioista johtuvat hengitysketjuun kuuluvien entsyymien toimintahäiriöt ovat tavallisia energia-aineenvaihduntasairauksien syitä. Sairausryhmälle tyypillisiä ilmentymiä ovat erilaiset lihas- ja hermosto-oireet, kuten lihasheikkous ja huono rasituksensieto, sisäkorvaperäinen kuulovika, näköongelmat ja aivoinfarktin kaltaiset vaiheet.

Jukka Pätsi

Psyykkinen kuormittuneisuus sairastuttaa ja lisää keski-ikäisten kuolleisuutta

Eri psyykkisten tekijöiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi on epäselvää, päteekö tämä yhteys sekä miehiin että naisiin. Koska valtimotautia pidetään nykytiedon valossa tulehduksellisena tilana, myös elimistön tulehdustilaa mittaavan c-reaktiivisen proteiinin (CRP) rooli tämän ilmiön taustalla on ollut kiivaan tutkimuksen kohteena.

Pekka Puustinen

Uutta tietoa sydänlihaksen kuormitusvastetta säätelevistä solunsisäisistä signaalinvälitys-järjestelmistä

Sydämen kammioiden seinämät paksuuntuvat kuormituksen lisääntyessä mm. verenpainetaudissa tai sydäninfarktin jälkeen. Lisääntynyt kuormitus aiheuttaa sydänlihassolujen koon kasvun ohella sidekudoksen kertymistä ja solukuolemaa. Nämä solutason muutokset lopulta vioittavat sydämen rakennetta niin, että sen toiminta pettää, ja sydän ajautuu vajaatoimintaan. Tätä taudin etenemistä säätelevät molekyylitasolla lukuisat solunsisäiset signaalinvälitysjärjestelmät, joita väitöskirjatyössä tutkittiin eri koemalleissa.

Elina Koivisto

Makrofagien vähentynyt aktiivisuus voi altistaa hengitys-tieinfektioille

Astman taustalla on ajateltu ainakin osittain olevan keuhkoissa nähtävät astmaan liittyvät rakenteelliset muutokset eli uudelleenmuokkaus. Väitöskirjan osatutkimuksissa tutkittiin hengitysteiden tulehdusta ja uudelleenmuokkausta erityyppisillä astmaatikoilla ja tupakoijilla. Lisäksi allergisen hengitystietulehduksen ja uudelleenmuokkauksen yhteyttä selvitettiin eläinkokeissa.

Anna Meuronen

Oikea estolääkitys ehkäisee tehokkaasti sydänleikkauksen jälkeistä eteisvärinää

Eteisvärinä on yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö. Potilailla, joille tehdään sekä ohitus- että läppäleikkaus samanaikaisesti, eteisvärinää esiintyy enemmän kuin niillä, joille tehdään pelkkä sydämen ohitusleikkaus. Eteisvärinän ilmaantuvuus on suurin 2-4 päivän kuluttua leikkauksesta.

Jari Halonen

Molekyylitason merkkiaineista hyötyä eturauhassyövän diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Eturauhassyöpä on usein monipesäkkeinen kasvain, jossa eri kasvainpesäkkeet saattavat syntyä toisistaan riippumatta.

Teemu Tolonen

LQTS-geeni- mutaatioiden kantajilla oli pidempi QT-aika kuin terveillä

Periytyvän pitkän QT-oireyhtymän (LQTS) geenimutaation kantajat altistuvat kammioperäiselle rytmihäiriölle, joka aiheuttaa joskus äkkikuoleman. Geenimutaation seurauksena sydänlihassolun ionikanavan toiminta muuttuu heikentäen sydänlihaksen sähköistä palautumista eli repolarisaatiota. Kolme yleisintä alatyyppiä (LQT1, LQT2 ja LQT3) kattavat noin 95 % tapauksista. Oireyhtymän voi tunnistaa sydänsähkökäyrästä luettavasta pidentyneestä QT-ajasta. Noin neljänneksellä mutaatioiden kantajista QT-aika voi kuitenkin olla normaali, eikä geenitestinkään avulla voida tunnistaa kuin 60-70 % potilaista. Useat lääkeaineet vaikuttavat samoihin sydänlihassolun ionikanaviin aiheuttaen ns. hankitun pitkän QT-oireyhtymän. Periytyvää pitkää QT-oireyhtymää sairastavat ovat erityisessä riskiryhmässä, koska repolarisaatio on jo valmiiksi heikentynyt. Väitöstutkimuksen tarkoitus oli parantaa LQTS-diagnostiikkaa potilailla, joiden ilmiasu EKG:ssä on normaali.

Anna-Mari Hekkala

PRK- ja LASIK-leikkausten komplikaatiot ovat harvinaisia

Maailmanlaajuisesti taittovirheet ovat suurin yksittäinen syy näkövammaisuuteen. Taittovirheitä voidaan korjata silmä- ja piilolasein tai taittovirhekirurgisesti joko muovaamalla sarveiskalvoa tai asettamalla silmän sisään keinomykiöitä.

Waldir Neira Zalentein

Ravintolisänä annettu alfatokoferoli tai beetakaroteeni ei estä tyypin 2 diabetesta

Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut nopeasti maailmanlaajuisesti. Lihavuus on eräs tärkeimmistä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa: painon nousu lisää ja painon lasku vähentää riskiä. Painon vaihtelun vaikutus diabetesriskiin on kuitenkin epäselvä.

Merja Kataja-Tuomola

Signalointireitit ja levosimendaani diabeettisessa kardiomyopatiassa

Diabeteksen aiheuttamat haitalliset sydänvaikutukset ovat jääneet muiden tunnetumpien kohde-elinvaurioiden varjoon. Diabeettinen kardiomyopatia terminä osoittaa insuliiniresistenssin ja kroonisen hyperglykemian epäedullisia vaikutuksia sydämeen. Diabeettisessa kardiomyopatiassa vasen kammio uudelleenmuovautuu (remodelling-ilmiö), jolloin sydänlihassolut kasvavat, sydänlihas on alttiimpi solukuolemalle ja sydänlihassolujen väliin muodostuu sidekudoslisää ja sydämen toiminta häiriintyy. Mm. näistä syistä diabetesta sairastavan sydäninfarkti on useammin fataali. Mekanismeiksi on ehdotettu sekä lisääntynyttä oksidatiivista stressiä että reniini-angiotensiinijärjestelmän lisääntynyttä aktiivisuutta.

Erik Vahtola (Lk)