Verenpaineen hoidon yhteys repolarisaatiomuuttujiin EKG:ssa

Sydämen kammioiden sähköinen palautumisvaihe, repolarisaatio, havaitaan EKG:ssa T-aaltona. Repolarisaation poikkeavuudet altistavat rytmihäiriöille, joista osa voi olla hengenvaarallisia. Väitöstutkimuksessa tutkittiin EKG:n repolarisaation yhteyttä sydämen vasemman kammion massaan, verenpainelääkkeisiin ja vaihteluun sydänlihassolujen ionivirtauksiin liittyvissä geeneissä. Lisäksi selvitettiin EKG:n repolarisaatiomuuttujien yhteyttä kuolemiin.

Kimmo Porthan

Parvorokkovirus riski päiväkotityöntekijöiden raskaudelle

Raskaudenaikainen parvorokkovirusinfektio voi johtaa sikiön anemiaan, vesipöhöön ja kuolemaan. Pienten lasten kanssa työskentelevillä tiedetään olevan lisääntynyt riski saada parvorokkovirusinfektio. Uuden parvoviruksiin kuuluvan viruksen, ihmisen bocaviruksen (HBoV), vaikutusta raskauteen ja sikiöön ei tunneta. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusteellisemmin parvorokkoviruksen vaikutuksia raskauteen etenkin päiväkotityöntekijöillä, sillä tätä tietoa tarvitaan kehitettäessä työsuojelua ja erityisäitiysraha- ja erityisäitiysvapaalainsäädäntöä. Lisäksi haluttiin selvittää HBoV:n mahdollista vaikutusta raskauteen.

Anita Riipinen

PAP-potilaiden aivolisäkeadenoomat ilmenivät nuorempana kuin kontrollipotilaiden

Aivolisäkkeen hyvänlaatuiset kasvaimet eli adenoomat ovat väestössä hyvin yleisiä kallonsisäisiä kasvaimia. Valtaosa niistä ilmaantuu sattumanvaraisesti, mutta pieni osa adenoomista esiintyy suvuittain. Äskettäin tunnistettiin pohjoissuomalaisissa suvuissa uusi ituradan geenivirhe, AIP-geenin mutaatio, joka aiheutti perinnöllistä alttiutta aivolisäkekasvaimiin (pituitary adenoma predisposition, PAP). Valtaosa PAP-potilaista on nuoria, ja heillä todetaan erityisesti kasvuhormonia erittäviä aivolisäkeadenoomia.

Elina Heliövaara

Solunsalpaajien yhdistelmähoidosta hyötyä levinnyttä rintasyöpää sairastaville

Rinta- ja eturauhassyöpä leviävät usein luustoon, ja etäpesäkkeet aiheuttavat runsaasti potilaiden elämänlaatua heikentäviä komplikaatioita. Luustoetäpesäkkeiden diagnostiikka perustuu pääasiassa luuston kuvantamistutkimuksiin, joiden herkkyys ja tarkkuus eivät kuitenkaan ole optimaalisia. Tämän vuoksi luustoetäpesäkkeiden diagnosoimiseen ja seuraamiseen tarvitaan uusia menetelmiä.

Jaana Korpela

Sympaattinen hermosto aktivoitui raskauden aikana

Raskausdiabetes on varhainen merkki naisen lisääntyneestä tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskistä. Tähän taudinkehitykseen vaikuttavat nykykäsityksen mukaan insuliiniresistenssi ja lievä kudostulehdus. Viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota myös häiriöön autonomisen hermoston toiminnassa. Koska raskausdiabetes esiintyy vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuontautien ilmaantumista, raskausdiabeteksen patofysiologian parempi tunteminen voisi avata uusia mahdollisuuksia näiden sairauksien ehkäisyyn.

Maritta Pöyhönen-Alho

Kuivasilmäisillä henkilöillä kyyneleen PLTP-aktiivisuus kasvoi

Kuivasilmäisyyden ilmentymistä lisäävät mm. koneellinen ilmastointi, kuiva talvi-ilma sekä näyttöpäätetyö. Pahimmillaan oireet voivat olla erittäin hankalia ja silmän pinnan kuivuminen saattaa johtaa hankalaan näköä uhkaavaan silmän pinnan vaurioitumiseen. Lipidien liiallinen kertyminen voi estää kyynelnesteen normaalia toimintaa ja silmän pinnan kostutusta, joten on ilmeistä, että kyyneleen lipidien siirtoon tarvitaan aktiivista mekanismia. Fosfolipideja siirtävä proteiini, PLTP (phospholipid transfer protein), on ensimmäiseksi tunnistettu plasmasta, jossa se yhdessä CETP:n (cholesteryl ester transfer protein) kanssa vastaa valtaosasta lipidien siirrosta lipoproteiinien välillä. PLTP:n tarkka lipidiensiirtomekanismi ei ole ollut tiedossa, eikä sen esiintymistä tai toimintaa kyynelnesteessä ole aiemmin tutkittu.

Niko Setälä

Tyroksiini lisäsi hermosolujen regeneraatiota

Keskushermoston vauriotiloihin liittyy usein huomattava palautumaton hermosolukato. Tärkeimpiä tutkimuksen haasteita onkin lisätä eloonjääneiden hermosolujen määrää. Kehityksen aikana hermosolujen eloonjäämisen tiedetään riippuvan hermokasvutekijöistä, mm. aivoperäisestä hermokasvutekijästä (BDNF:sta). Kypsien hermosolujen elonjäämistä säätelevistä mekanismeista vaurion yhteydessä tiedetään kuitenkin paljon vähemmän. Trauman jälkeen hermosolujen vasteet näyttävät väliaikaisesti saavan kehityksenaikaisia ominaisuuksia. Tärkeä esimerkki on muutos vasteissa välittäjäaine GABA:lle. GABA on ärsytystä estävä (hyperpolarisoiva) terveissä kypsissä hermosoluissa, mutta toimii ärsytystä lisäävänä (depolarisoivana) kehittyvissä hermosoluissa. Trauman jälkeen GABA on depolarisoiva myös kypsissä neuroneissa. GABA:n virheetön toiminta edellyttää tiukkaa kloriditasapainoa, joka vuorostaan riippuu mm. kalium-kloridikotransportteri KCC2:sta.

Anastasia Shulga

Kohdun myoomien embolisaatiohoito on vaihtoehto kohdunpoistolle

Kohdun myoomat voivat huonontaa merkittävästi potilaan elämänlaatua aiheuttamalla runsasta, jopa anemisoivaa kuukautisvuotoa sekä kasvaessaan myös kohdun koon kasvua ja paineen tunnetta lantion alueella, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja alavatsakipuja. Perinteinen hoitomuoto oireisille myoomille on kirurginen kohdunpoisto. Kevyempiä hoitoja on tärkeä kehittää kirurgian rinnalle.

Anu Ruuskanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030