IL-1-geeniperheen geneettinen vaihtelu ja diabetes

Interleukiini 1 (IL-1) -sytokiiniperhe on voimakas tulehdusvasteen laukaisija ja säätelijä, joka sisältää luonnollisen tulehdusreaktiota rajoittavan IL-1-reseptorin antagonistin (IL-1Ra) ja on siten merkittävä tekijä useissa eri sairauksissa sekä fysiologisissa tilanteissa. IL-1-proteiinit vaikuttavat sokeriaineenvaihduntaan useilla eri tasoilla ja tulehdusreaktiota voimistavat IL-1-sytokiinit kiihdyttävät verisuonten vauriomekanismeja sekä epäedullisia aineenvaihdunnan säätelymekanismeja edeltäen diabeteksen kehittymistä.

Kari Luotola

Persoonallisuus vaikuttaa masennukseen

Masennustilojen suhteellinen merkitys elämänlaatua heikentävänä sekä sosiaalisia ja taloudellisia haittoja tuovana sairautena on viime vuosikymmeninä korostunut ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan. Haitallisten seurauksien vähentämiseksi on masennustilojen tehokas hoito tärkeää ja vielä parempi olisi, jos masennusta opittaisiin ennalta ehkäisemään. Masennuksen hoitoon käytettävien lääkkeiden ja psykoterapioiden keskimääräisessä tehokkuudessa ei ole selviä eroja, mutta on ilmeistä että eri ihmiset hyötyvät eri hoidoista. Jos osattaisiin valita yksilöllisesti kullekin masennuspotilaalle juuri hänelle todennäköisesti tehokkain hoitomuoto, paranisivat keskimääräiset hoitotulokset merkittävästi.

Kim Kronström

Sairaalapotilaiden kandidemiat Suomessa

Kandidahiivat ovat merkittäviä sairaalahoitoon liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Kandidemia pidentää sairaalapotilaiden hoidon kestoa ja lisää kuolleisuutta. Erityisesti potilaat, joiden puolustuskyky infektioille on heikentynyt joko perussairauden tai annettujen hoitojen vuoksi, ovat alttiita kandidemioille. Yleisin aiheuttaja on Candida albicans, mutta tärkeimmät hiivapatogeenit vaihtelevat eri aikoina ja eri keskuksissa. Vaikkakin suurimmassa osassa kandidemioita aiheuttaja on peräisin potilaan omasta mikrobistosta, on myös sairaalaympäristöstä peräisin olevia epidemioita kuvattu.

Eira Poikonen

Uutta tietoa merkelinsolukarsinoomasta

Merkelinsolukarsinooma on harvinainen ihosyöpä, jota esiintyy ensisijaisesti auringolle altistuvilla iho-alueilla. Se tunnistettiin omaksi entiteetikseen vasta vuonna 1972. Vuonna 2008 merkelinsolukasvaimista löydettiin uusi polyoomavirus, ja taudin arvellaan olevan ainakin osittain virusperäinen.

Heli Kukko

Verenpaineen hoidon yhteys repolarisaatiomuuttujiin EKG:ssa

Sydämen kammioiden sähköinen palautumisvaihe, repolarisaatio, havaitaan EKG:ssa T-aaltona. Repolarisaation poikkeavuudet altistavat rytmihäiriöille, joista osa voi olla hengenvaarallisia. Väitöstutkimuksessa tutkittiin EKG:n repolarisaation yhteyttä sydämen vasemman kammion massaan, verenpainelääkkeisiin ja vaihteluun sydänlihassolujen ionivirtauksiin liittyvissä geeneissä. Lisäksi selvitettiin EKG:n repolarisaatiomuuttujien yhteyttä kuolemiin.

Kimmo Porthan

Parvorokkovirus riski päiväkotityöntekijöiden raskaudelle

Raskaudenaikainen parvorokkovirusinfektio voi johtaa sikiön anemiaan, vesipöhöön ja kuolemaan. Pienten lasten kanssa työskentelevillä tiedetään olevan lisääntynyt riski saada parvorokkovirusinfektio. Uuden parvoviruksiin kuuluvan viruksen, ihmisen bocaviruksen (HBoV), vaikutusta raskauteen ja sikiöön ei tunneta. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusteellisemmin parvorokkoviruksen vaikutuksia raskauteen etenkin päiväkotityöntekijöillä, sillä tätä tietoa tarvitaan kehitettäessä työsuojelua ja erityisäitiysraha- ja erityisäitiysvapaalainsäädäntöä. Lisäksi haluttiin selvittää HBoV:n mahdollista vaikutusta raskauteen.

Anita Riipinen

Olkahermopunoksen synnytysvaurion kuvantamislöydökset

Hermojuurista C5-C8 ja Th1 koostuvan olkahermopunoksen syntymävaurio on synnytyksen ulosauton yhteydessä olkahermopunoksen venymisestä, katkeamisesta tai irtirepeytymisestä lapselle seuraava vamma. Tärkein altistava tekijä vastasyntyneen olkahermopunoksen vaurioon on hartiadystokia, hartioiden juuttuminen synnytyskanavan ala-aukeamaan.

Tiina Pöyhiä

Elämänlaadun mittaaminen osaksi nivelreumapotilaiden hoidon arviointia

Nykyisin nivelreumapotilaille tehdyissä lääketutkimuksissa arvioidaan tutkimuslääkkeen tehokkuutta myös potilaan näkökulmasta, mittaamalla elämänlaadun muutoksia taudin aktiviteetin muutosten ohella. Käytännön potilastyössä elämänlaatua ei vielä rutiininomaisesti mitata.

Toini Uutela

Poissaolokohtaukset vaikuttavat näönvaraiseen muistiin

Lapsuuden poissolokohtausepilepsia ilmenee hyvin lyhyinä, usein vaikeasti havaittavina, muutamien sekuntien kestoisina poissaoloina. Poissaolokohtausten aikana lapsen toiminta pysähtyy, eikä hän reagoi näkemäänsä tai kuulemaansa.

Auli Sirén

PAP-potilaiden aivolisäkeadenoomat ilmenivät nuorempana kuin kontrollipotilaiden

Aivolisäkkeen hyvänlaatuiset kasvaimet eli adenoomat ovat väestössä hyvin yleisiä kallonsisäisiä kasvaimia. Valtaosa niistä ilmaantuu sattumanvaraisesti, mutta pieni osa adenoomista esiintyy suvuittain. Äskettäin tunnistettiin pohjoissuomalaisissa suvuissa uusi ituradan geenivirhe, AIP-geenin mutaatio, joka aiheutti perinnöllistä alttiutta aivolisäkekasvaimiin (pituitary adenoma predisposition, PAP). Valtaosa PAP-potilaista on nuoria, ja heillä todetaan erityisesti kasvuhormonia erittäviä aivolisäkeadenoomia.

Elina Heliövaara

Lihasrelaksantit ja niiden vasta-aineet anestesiassa

Lihasrelaksantteja käytetään yleisesti yleisanestesian induktiossa ja ylläpidossa sekä ensihoidossa esimerkiksi helpottamaan hengitysputken asettamista. Lihasrelaksaation avulla voidaan leikkauksen aikana estää potilaan unenaikainen liikkuminen, mikä osaltaan voi altistaa komplikaatioille. Vähentämällä lihasjännitystä yleensä helpotetaan myös kirurgian läpiviemistä.

Hanna Illman

Solunsalpaajien yhdistelmähoidosta hyötyä levinnyttä rintasyöpää sairastaville

Rinta- ja eturauhassyöpä leviävät usein luustoon, ja etäpesäkkeet aiheuttavat runsaasti potilaiden elämänlaatua heikentäviä komplikaatioita. Luustoetäpesäkkeiden diagnostiikka perustuu pääasiassa luuston kuvantamistutkimuksiin, joiden herkkyys ja tarkkuus eivät kuitenkaan ole optimaalisia. Tämän vuoksi luustoetäpesäkkeiden diagnosoimiseen ja seuraamiseen tarvitaan uusia menetelmiä.

Jaana Korpela

Munuaisvaltimoahtauman pallolaajentamisesta ei selvää hyötyä

Munuaisvaltimoahtauma on lähes aina valtimokovettumataudin aiheuttama. Ahtauman todennäköisyys kasvaa ikääntymisen ja muun valtimotaudin kuten sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitaudin ja alaraajan valtimotaudin esiintymisen myötä.

Niina Koivuviita

Kahdenkymmenen päivän antibioottikuuri riittää äkillisessä luumädässä

Lasten äkillistä luumätää (osteomyelitis acuta) ja nivelmätää (arthritis purulenta acuta) on aiemmin hoidettu jopa kuukausien antibioottikuurilla ja työläin kirurgisin toimenpitein.

Markus Pääkkönen

Monilääkeresistenssi oli yleisempää aiemmin hoidetuilla leukemiapotilailla

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin leukemia. Suomessa uusia tapauksia ilmaantuu noin 200 vuodessa. Krooninen lymfaattinen leukemia on yleensä hitaasti etenevä tauti, ja taudin kulkua voidaan ennustaa kliinisten löydösten ja leukemiasolujen pintaproteiinien, kromosomimuutosten, immunologisen kypsyyden ja solunsisäisten proteiinien avulla.

Ilkka Kivekäs

Mikroskooppisten koliittien kliiniset, histopatologiset ja immunogeneettiset piirteet

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia mikroskooppisen koliitin ja sen alaryhmien, kollageeni- ja lymfosyyttikoliitin, kliinisiä piirteitä, mahalaukun ja ohutsuolen limakalvon muutoksia sekä immunogeneettistä taustaa. Tutkimukseen osallistui 30 kollageeni- ja 54 lymfosyyttikoliittipotilasta sekä verrokkeja.

Ritva Koskela

Verenkiertovajauksen lääkitseminen voi vaurioittaa vatsaontelon alueen elimiä

Kriittisessä verenkiertovajauksessa käytetyt vasoaktiiviset lääkkeet parantavat verenpainetta tai sydämen pumppaustehoa, mutta ne saattavat aiheuttaa arvaamattomia, haitallisia muutoksia vatsaonteloalueen elinten verenkiertoon.

Tero Martikainen

Perusterveydenhuollon on tarjottava entistä yksilöllisempää tukea

Sydän- ja verisuonisairauksiin johtavan metabolisen oireyhtymän tunnusmerkkejä ovat ylipaino, korkea verenpaine sekä kohonneet veren glukoosi- ja rasvapitoisuudet.

Juhani Miettola

Sympaattinen hermosto aktivoitui raskauden aikana

Raskausdiabetes on varhainen merkki naisen lisääntyneestä tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskistä. Tähän taudinkehitykseen vaikuttavat nykykäsityksen mukaan insuliiniresistenssi ja lievä kudostulehdus. Viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota myös häiriöön autonomisen hermoston toiminnassa. Koska raskausdiabetes esiintyy vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuontautien ilmaantumista, raskausdiabeteksen patofysiologian parempi tunteminen voisi avata uusia mahdollisuuksia näiden sairauksien ehkäisyyn.

Maritta Pöyhönen-Alho

Kuivasilmäisillä henkilöillä kyyneleen PLTP-aktiivisuus kasvoi

Kuivasilmäisyyden ilmentymistä lisäävät mm. koneellinen ilmastointi, kuiva talvi-ilma sekä näyttöpäätetyö. Pahimmillaan oireet voivat olla erittäin hankalia ja silmän pinnan kuivuminen saattaa johtaa hankalaan näköä uhkaavaan silmän pinnan vaurioitumiseen. Lipidien liiallinen kertyminen voi estää kyynelnesteen normaalia toimintaa ja silmän pinnan kostutusta, joten on ilmeistä, että kyyneleen lipidien siirtoon tarvitaan aktiivista mekanismia. Fosfolipideja siirtävä proteiini, PLTP (phospholipid transfer protein), on ensimmäiseksi tunnistettu plasmasta, jossa se yhdessä CETP:n (cholesteryl ester transfer protein) kanssa vastaa valtaosasta lipidien siirrosta lipoproteiinien välillä. PLTP:n tarkka lipidiensiirtomekanismi ei ole ollut tiedossa, eikä sen esiintymistä tai toimintaa kyynelnesteessä ole aiemmin tutkittu.

Niko Setälä