Sytokromi c:n sitoutuminen fosfolipideihin

Sytokromi c on mitokondrioiden elektroninsiirtoketjuun kuuluva proteiini, joka toimii sitoutuneena mitokondrion sisäkalvon fosfolipideihin. Sytokromi c:lle tunnetaan soluissa myös toinen keskeinen tehtävä ohjelmoituneen solukuoleman välittäjänä. Tärkeiden biologisten tehtäviensä vuoksi sytokromi c on kiinnostava tutkimuskohde ja sen toiminnan molekyylitason mekanismien selvittäminen tarpeellista.

Esa Tuominen

Mekanismer bakom mitokondriella sjukdomar

De mitokondriella sjukdomarna beror på fel i mitokondrierna, som har eget mitokondriellt DNA (mtDNA). I denna studie hittades ett nytt genfel, som påvisade ett viktigt samband mellan syntesen av DNAs byggstenar och uppehället av mtDNA. Som ett potentiellt botemedel för mitokondriella sjukdomar undersökte vi möjligheten att manipulera mängden mtDNA. Överraskande nog fann vi att mitokondrierna inte tycks kunna fungera normalt om de innehåller för mycket DNA. Studiens resultat ökar vår förståelse av de mekanismer som ligger till grund för mitokondriernas normala funktion, en förutsättning för ett normalt liv.

Emil Ylikallio

Raskaudenaikainen ravitsemus vaikuttaa varhaisiin sydäntaudin riskitekijöihin

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten ylipaino, kohonnut verenpaine ja heikentynyt sokerinsieto, yleistyvät jatkuvasti jopa suomalaisessa lapsiväestössä. Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lapsen varhaiseen ravitsemusympäristöön vaikuttamalla voitaisiin ehkäistä näiden riskitekijöiden kehitystä ja näin mahdollisesti vähentää tautien ilmenemistä aikuisiässä.

Jonna Aaltonen

Onkolyyttinen adenovirus ja sädehoito eturauhassyöpään

Paikallista eturauhassyöpää voidaan hoitaa ja parantaa monin menetelmin, mutta paikallisessa vaiheessa todetuista eturauhassyövistä osa uusiutuu tai todetaan etäpesäkkeitä lähettäneessä vaiheessa. Tällöin hoitona on testosteronin vaikutuksia estävä hormonaalinen hoito, mutta merkittävä osa näin hoidetuista syövistä muuttuu kastraatioresistenteiksi. Nykyisin käytössä olevien hoitomuotojen teho kastraatioresistentissä eturauhassyövässä on rajallinen ja parhaimmillaankin hoito pidentää elossaoloaikaa vain hieman.

Maria Rajecki

Seksuaaliterveyspalvelut terveyskeskuksissa

Keskeiset seksuaaliterveyspalvelut - ehkäisyneuvonta, raskaudenkeskeytyshoidon järjestäminen, sukupuolitautien tutkimus ja hoito sekä seksuaalineuvonta - ovat monin osin kuuluneet julkisen perusterveydenhuollon palvelutarjontaan jo kauan. Terveyskeskuksissa toteutetun ehkäisyneuvonnan tulokset olivat hyviä 1990-luvun puoliväliin saakka, mutta sen jälkeen erityisesti nuorten raskaudenkeskeytykset alkoivat lisääntyä ja ilmoitettujen klamydiainfektioiden määrä kääntyi nousuun. Yhtenä mahdollisena syynä on pidetty terveyskeskusten palvelujen tarjonnan heikentymistä mm. väestövastuujärjestelmän yleistymisen ja 1990-luvun alun talouslaman takia.

Tuire Sannisto

Harvinaiset aivojen ja selkäydinkanavan kavernoomat

Kavernoomien osuudeksi kaikista aivosuonten epämuodostumista arvioidaan 5-10 %. Pään magneettitutkimuksen tultua kliiniseen käyttöön on diagnosoitujen kavernoomien lukumäärä jatkuvasti lisääntynyt. Noin puolessa tapauksista kavernoomia pidetään synnynnäisinä. Kavernooman tavalliset oireet ovat epilepsia tai neurologiset puutokset, mutta se voi aiheuttaa aivojensisäistä verenvuotoa, joka äärimmillään johtaa kuolemaan. Vuotuisen vuotoriskin arvioidaan olevan 0,3-5 % sijainnin mukaan. Ainoana radikaalina kavernoomien hoitomuotona pidetään nykyään mikrokirurgista poistoa. Muista neurokirurgiassa käytettävistä hoitomenetelmistä ei ole varmistettu selvää tulosta.

Juri Kivelev

Lisäkilpirauhashormonin merkitys vanhuksilla

Lisäkilpirauhashormoni eli parathormoni (PTH) ja D-vitamiini ovat keskeisiä solunulkoisen kalsiumtasapainon säätelijöitä. PTH:n ja D-vitamiinin välinen käänteinen yhteys sekä vanhenemiseen liittyvä PTH-pitoisuuksien suureneminen ovat hyvin tunnettuja ilmiöitä. Suuren PTH-pitoisuuden syynä on yleensä primaarinen hyperparatyreoosi, munuaisten vajaatoiminta tai D-vitamiinin puutos. Primaarista hyperparatyreoosia sairastavien potilaiden hyperkalsemiaa on pidetty keskeisenä välittävänä tekijänä siihen liittyvien terveyshaittojen patofysiologiassa. Munuaisten vajaatoiminnassa taas koko verisuoniston inflammatorisen prosessin on ajateltu johtavan yleiseen terveyden heikentymiseen. Näyttöä on myös jonkin verran D-vitamiinin yhteyksistä muunkin kuin luuston ja lihaksiston terveyteen. Vaikeaan primaariseen hyperparatyreoosiin ja munuaisten vajaatoimintaan liittyvän voimakkaan PTH-pitoisuuden suurenemisen itsessään on ajateltu ainakin osittain lisäävän kuoleman riskiä ja heikentävän kognitiota. Mahdollisten vaikutusmekanismien yksityiskohdat ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet tuntemattomiksi. Etenkin vanhuksilla yleisesti esiintyvän lievästi suurentuneen PTH-pitoisuuden merkitys terveydelle on tunnettu huonommin.

Mikko Björkman

Hemioksigenaasi 1 sydäninfarkti- ja tehohoitopotilailla

Hemioksigenaasi 1 (HO-1) on erityisesti reaktiivisten happiyhdisteiden aiheuttaman stressin seurauksena ilmentyvä, soluja suojaava entsyymi. HO-1 katalysoi hemin hajotuksen raudaksi, hiilimonoksidiksi (CO) ja biliverdiiniksi, joka edelleen pelkistetään bilirubiiniksi. HO-1:llä on osoitettu olevan mm. solukuolemaa, tulehdusreaktiota ja reaktiivisten happiyhdisteiden haitallista vaikutusta estäviä sekä verisuonten kasvua edistäviä (angiogeenisiä) vaikutuksia. Väitöstutkimuksessa selvitettiin HO-1:n kykyä estää ja korjata sydänlihasvauriota käyttämällä kokeellista sydäninfarktimallia ja eristettyjen sydänten iskemia-reperfuusiomallia. Samoilla malleilla tutkittiin HO-1:n suojavaikutusmekanismeja. Tutkimuksessa selvitettiin myös HO-1-geenin polymorfioiden ja plasman HO-1-pitoisuuksien yhteyttä kriittisesti sairaiden tehohoitoa tarvitsevien potilaiden ennusteeseen.

Päivi Lakkisto

Naiset käyvät Kelan kuntoutuksissa - määräaikaiset työntekijät eivät

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Kelan järjestämän kuuden yleisimmän työssä käyvälle väestölle tarkoitetun kuntoutusmuodon kohdentumista kuntatyöntekijöille. Tutkimuksessa verrattiin Kelan järjestämään kuntoutukseen vuosina 1994-2002 osallistuneiden (7 440 henkilöä) terveyttä ja työkykyä samojen työpaikkojen muihin työntekijöihin jopa 10 vuoden seuranta-aikana.

Heikki Suoyrjö

Lisääntymisterveys ja syöpä kohdunkaulan syövän esiasteen hoidon jälkeen

Kohdunkaulan syöpä kehittyy todettavien ja hoidettavien esiasteiden kautta. Tunnetuin ja tärkein riskitekijä sekä kohdunkaulan syövän, että kohdunkaulan syövän esiasteiden kehittymiselle on suuren riskin ihmisen papilloomavirusinfektio (hrHPV). Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat mm. sukupuoliteitse välittyvät taudit sekä tupakointi, jotka ovat riskitekijöitä myös tietyille muille syöville, lisääntyneelle kuolleisuudelle sekä lisääntymisterveyteen liittyville komplikaatioille.

Ilkka Kalliala

Ohjelmoituneen solukuoleman säätely munasarjoissa

Sikiökehityksen aikana munasarjassa kehittyy lähes 7 miljoonaa munasolua, mutta niistä vain noin 1 miljoona selviytyy syntymään asti. Syntymän jälkeenkin munasolujen määrä jatkuvasti vähenee, kunnes menopaussiin tultaessa munarakkulareservi ehtyy ja munasarjojen toiminta hiipuu. Naisen hedelmällisen iän aikana vain noin 400 munasolua saa mahdollisuuden hedelmöitymiseen ja loput surkastuvat ohjelmoituneen solukuoleman eli apoptoosin mekanismilla. Tätä valtavaa munasolukatoa pidetään yhtenä muotona munasolujen laatukontrollista: vain hyvät ja laadukkaat munasolut selviytyvät ja heikommat ohjautuvat solukuolemaan. Munasolujen lisäksi ohjelmoitunutta solukuolemaa tapahtuu paljon myös munasarjan somaattisissa soluissa, erityisesti kasvavien munarakkuloiden granuloosasoluissa.

Minna Jääskeläinen

Alkoholinkäyttäjien mini-intervention jalkauttaminen terveydenhuoltoon

Mini-interventio on todettu vaikutuksiltaan tehokkaaksi ja kustannustehokkaaksi varhaisen puuttumisen keinoksi alkoholihaittojen ehkäisyssä. Sen tarkoituksena on tunnistaa alkoholin suurkulutus, antaa tietoa liiallisen alkoholinkäytön terveyshaitoista ja ohjata alkoholinkäyttöä maltillisempaan suuntaan, alle riskirajojen. Mini-intervention on todettu olevan terveydenhuollon rutiinikäyttöön sopiva hoitomuoto, se on helppo omaksua eikä vaadi paljon aikaa. Lupaavista tutkimustuloksista huolimatta mini-intervention käyttö on ollut vähäistä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää mini-intervention jalkauttamista osaksi terveydenhuollon tavanomaista toimintaa.

Janne Kääriäinen

Uutta tietoa sydänsairauksiin johtavista geeneistä

Kardiomyopatiat voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, sydämen vajaatoimintaa ja turvotuksia, jotka johtuvat sydämen toiminnan häiriöstä. Toisaalta usein ensioireena on sydänperäinen äkkikuolema. Kardiomyopatiat voivat olla perinnöllisiä tai esimerkiksi runsaasta alkoholinkäytöstä, lihavuudesta tai lääkkeiden käytöstä johtuvia hankinnaisia sairauksia. Vain pieni osa geenivirheistä eli mutaatiosta on toistaiseksi löydetty. Kardiomyopatioita tunnetaan useaa eri muotoa, ja yleisimpiä ovat sydäntä laajentava sairaus (dilatoiva kardiomyopatia), sydäntä paksuntava sairaus (hypertrofinen kardiomyopatia) ja sydäntä jäykistävä sairaus (restriktiivinen kardiomyopatia). Nykytiedon mukaan 30-50 % dilatoivista kardiomyopatioista on perinnöllisiä.

Karolina Rasi

Kollageeni XV silmän gliasolukon ja iskiashermon C-säikeiden kehityksessä

Väitöskirjatyössä tutkittiin kollageenien XV ja XVIII merkitystä silmän verkkokalvon verisuonituksen kehittymiselle sekä kollageenin XV ja laminiini α4:n merkitystä ääreishermon kehittymiselle ja toiminnalle käyttäen hyväksi muuntogeenisiä hiiriä. Lisäksi käytettiin in vitro -menetelmiä hyönteissoluissa yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotetun kollageenin XV toiminnan tutkimiseksi.

Merja Hurskainen

CYP3A-entsyymiin vaikuttavat aineet muuttavat oksikodonin pitoisuuksia

Yli puolet käytetyistä lääkeaineista poistuu elimistöstä maksassa tapahtuvan sytokromi P450 3A -entsyymivälitteisen aineenvaihdunnan kautta. Sytokromi P450 3A -entsyymin toiminnassa on suuria yksilöllisiä eroja. Samanaikaisesti käytettävät lääkeaineet, ravintoaineet sekä rohdosvalmisteet voivat kiihdyttää tai estää entsyymin toimintaa, mikä voi heikentää lääkevastetta tai lisätä sivuvaikutuksia.

Tuija Nieminen

Mikrovaskulaarikielekkeet pehmytkudossarkooman hoidossa

Pehmytkudossarkoomista valtaosa ilmenee raajoissa. Hoito perustuu raajan säästävään kirurgiaan ja sädehoitoon. Uusiutumisen ehkäisemiseksi tarvitaan 2,5 cm:n tervekudosmarginaali, ja laajat luu- ja pehmytkudospuutokset vaativat usein korjaavan kirurgian menetelmiä. Kun paikalliset tai varrelliset pehmytkudoskielekkeet eivät riitä, voidaan käyttää vapaata mikrovaskulaarista kielekettä. Kielekkeen verenkierto palautetaan yhdistämällä sen verisuonet mikrokirurgista tekniikkaa käyttäen kohdealueen verisuoniin. Kun raajaa ei voida säästää, on amputaatio ainoa vaihtoehto. Proksimaaliset amputaatiot, kuten yläraajan, lapaluun ja osittainen solisluun poisto eli forequarter-amputaatio (FQA), ovat käytössä tarkoin valittujen potilaiden hoidossa. Amputaation tavoite on joko syövän parantaminen tai oireiden leivittäminen.

Ian Barner-Rasmussen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030