Neutropeenisten AML-potilaiden veriviljelytulokset

Akuutin myelooisen leukemian nykyaikainen solunsalpaajahoito otettiin käyttöön nelisenkymmentä vuotta sitten. Sairaus, joka aiemmin johti nopeasti kuolemaan, on tämän jälkeen ollut usein kokonaan parannettavissa. Huomattava osa potilaista kuitenkin edelleen kuolee joko leukemian itsensä tai siihen liittyvien infektioiden takia.

Urpo Kinnunen

Sydänkirurgiaan liittyvät riskitekijät aikuisilla

Kirurgiassa riskien tunteminen ja arvottaminen ovat keskeisiä asioita potilaan ennusteen ja resurssien suunnittelemisen kannalta. Sydänkirurgiassa riskitekijät muodostuvat potilaan aiemmista sairauksista, sydämen tilasta leikkaushetkellä ja toimenpiteen laajuudesta. Aikuisten sydänkirurgiassa riskipisteytykseen on vuosien saatossa luotu useita järjestelmiä. Näistä käytetyimmät tämänhetkiset järjestelmät ovat lähinnä Yhdysvalloissa käytössä oleva STS-pisteytys sekä eurooppalainen EuroSCORE.

Juha Nissinen

Haima-ohutsuoliliitos haiman pään poistoleikkausten jälkeen

Haiman pään poistoleikkaus on vaativimpia vatsakirurgisia toimenpiteitä. Leikkausta käytetään erityisesti haiman ja pohjukaissuolen alueen syövissä pyrittäessä parantavaan hoitoon. Haimasyövän ennuste on edelleen huono, mutta leikkaus antaa ainoan mahdollisuuden parantumiseen. Toinen tärkeä leikkauksen aihe on vaikea krooninen haimatulehdus.

Mickael Parviainen

Taittovirheleikkaus anisometropian ja lievän heikkonäköisyyden hoidossa

Nykykäsityksen mukaan ihmisen näköaivokuori on herkkä ärsykkeille vain noin 10 vuoden ikään asti. Tämän jälkeen aivokuori ei ole enää sopeutuvainen ja siksi kehittymättä jäänyttä näkökykyä ei saada aikuispotilaalle aikaiseksi, vaikka hermoradat olisivat kunnossa.

Elisa Vuori-Heikkilä

Perinnöllinen eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyövän perheitäinen esiintyminen on havaittu jo 1950-luvulla. Nykyinen konsensus on, että perinnöllisen eturauhassyövän osuus on 5-10 %. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin perheittäin esiintyvää eturauhassyöpää Suomessa käyttäen epidemiologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä.

Sanna Pakkanen

Uusi menetelmä glaukooman seurantaan

Glaukoomassa näköhermon hermosäikeet tuhoutuvat vähitellen ja hermosäiekato aiheuttaa muutoksia näköhermon päässä. Sen muoto muuttuu keskuskuopan laajentuessa ja hermokerroksen ohentuessa. Hoitamattomana glaukooma voi johtaa pysyviin näkökenttäpuutoksiin ja jopa sokeuteen. Kohonnut silmänpaine on yksi taudin tärkeimmistä riskitekijöistä. Silmän paineensieto on kuitenkin yksilöllistä.

Ville Saarela

Malleja istukkaveren kantasolusisällön ennustamiseen

Istukkaveren kantasolujen siirto on vakiintunut hoito mm. luuytimen sairauksissa. Istukkaverta kerätään vapaaehtoisten äitien terveiltä, täysiaikaisilta vastasyntyneiltä, ja sitä säilytetään pakastettuna myöhempää käyttöä varten istukkaveripankeissa ympäri maailmaa. Hyvien siirtotulosten varmistamiseksi on tärkeää, että istukkaveriyksikössä on riittävästi verta muodostavia kantasoluja. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten istukkaveriyksiköiden kantasolusisältöä voitaisiin aiempaa paremmin ennustaa ja varmistaa kantasolujen säilyminen istukkaveren käsittelyn ja säilytyksen aikana.

Sari Juutistenaho

Vähän kajoavat leikkaukset tehoavat naisten virtsankarkailuun

Naisen ponnistusvirtsankarkailun hoidossa päästään pysyvään paranemiseen usein vasta leikkauksella. Uudet vähän kajoavat virtsankarkailuleikkaukset pyrkivät tukemaan virtsaputken keskiosaa. Näillä leikkauksilla yli 90 % potilaista paranee, kuten perinteisellä Burchin mukaisella rakonkaulan kohotusleikkauksellakin. Vähän kajoavien leikkausten haitat ovat pienempiä kuin rakonkaulan yliliikkuvuutta korjaavilla leikkauksilla.

Kirsi Rinne

Liukeneva stentti virtsanjohdinvaurioiden korjauksissa

Virtsanjohdinvauriot ovat harvinainen vakava vammatyyppi. Niitä liittyy yleensä vartalon lävistäviin ampuma- tai puukotusvammoihin. Vatsaontelon tähystyskirurgian komplikaatioina esiintyvät virtsanjohdinvauriot ovat myös yleistyneet viime vuosina tähystysleikkausten määrän lisääntymisen myötä.

Juha Lumiaho

PET-TT-yhdistelmä parantaa sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa

Turun PET-keskuksessa ja TYKS:n sisätautiklinikassa tehdyssä väitöstutkimuksessa selvitettiin TT- ja PET-tekniikoiden hyötyä sepelvaltimotaudin toteamisessa ja vaikeusasteen määrittämisessä. Circulation-lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että yhdistämällä TT-kuvaus sydämen verenvirtausta mittaavaan PET-tutkimukseen saadaan tarkkaa tietoa sekä sepelvaltimoiden rakenteesta että mahdollisten ahtaumien aiheuttamista seurauksista. Menetelmän huomattava etu on sen miellyttävyys potilaalle, sillä valtimopistoa ei tarvita. Perinteiset tutkimusmenetelmät, kuten rasituskoe, eivät aina luotettavasti kerro sepelvaltimotaudin vaikeusastetta.

Sami Kajander

Pikkukeskosen vaurioherkät aivot

Raskaudenaikainen hapenpuute lisää sikiön verenvirtausta aivoissa, jotta aivojen hapensaanti saataisiin turvattua. Väitöstutkimus osoitti, että sikiön verenkierron uudelleenjakautuminen ei riitä turvaamaan normaalia pikkukeskosen aivojen kasvua. Sikiöaikainen poikkeava verenvirtauksen lisääntyminen aivoihin samanaikaisesti heikentyneen napavaltimovirtauksen kanssa johti siihen, että aivojen kokonaistilavuus jäi pienemmäksi verrattuna niihin pikkukeskosiin, joilla kyseiset virtaukset pysyivät normaaleina.

Jonna Maunu

Kiusaamiskäyttäytymisen yhteys mielenterveyshäiriöihin

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa kiusaamisen yhteyttä luotettavasti määritettyihin mielenterveyshäiriöihin sekä fyysiseen terveyteen, päihteiden käyttöön, itsemurhayrityksiin ja rikoksiin. Tutkimusaineistoon kuului yli 500 alaikäistä nuorta, jotka olivat hoidossa suljetulla psykiatrisella akuuttihoito-osastolla Oulun yliopistollisessa sairaalassa viiden vuoden tutkimusjakson aikana vuosina 2001-2006. Osastojakson aikana määritettiin nuorten mielenterveyshäiriöt ja haastattelujen avulla kerättiin tiedot myös muista tutkimuksen kohteena olevista muuttujista. Tiedot tutkittavien tekemistä rikoksista saatiin Oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisteristä, kun tutkittavat olivat 15-24-vuotiaita.

Anu-Helmi Luukkonen

Perintötekijöiden vaikutus varhaisten dementiasairauksien riskiin

Alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat ovat yleisimpiä työikäisten dementiaa aiheuttavia eteneviä aivojen rappeutumissairauksia. Nämä muistisairaudet ovat taustaltaan monitekijäisiä. Kolme geenin, amyloidiprekursoriproteiini (APP), preseniliini 1 (PSEN1) ja preseniliini 2 (PSEN2), mutaatioiden tiedetään aiheuttavat harvinaisen periytyvän alle 65-vuotiaana ilmaantuvan Alzheimerin taudin. Osa otsa-ohimolohkorappeumista johtuu perimän muutoksista microtubule-associated protein tau (MAPT) ja progranuliini (PGRN) -proteiineja koodaavissa geeneissä. Näiden geenien mutaatiot selittävät kuitenkin vain osan Alzheimerin taudin ja otsa-ohimolohkorappeumien periytyvyydestä. Suomesta on kuvattu aiemmin vain muutamia PSEN1-mutaatioita ja yksittäiset APP- ja MAPT-geenien mutaatiot.

Johanna Krüger

TT-kuvaus on säilyttänyt asemansa SAV-diagnostiikassa

Aivovaltimon pullistuman repeytymisen aiheuttama lukinkalvonalainen vuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Hoidon päämääränä on estää uudet repeytymät eristämällä valtimopullistuma joko leikkauksella (neurokirurgin suorittama klipsaus) tai suonensisäisesti platinakierukoilla täyttämällä (radiologin suorittama koilaus) kolmen vuorokauden kuluessa vuodosta. Tietokonekerroskuvaus (TT) on säilyttänyt asemansa SAV:n diagnostiikassa. Uusimmat laitteet näyttävät vuodon herkästi, ja varjoaineen käyttö yhdessä ohutleikkeiden kanssa mahdollistaa verisuonten ja valtimopullistumien tarkan kuvantamisen.

Pekka Jartti

Diabetes ja MBO voivat vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan

Sekä metabolinen oireyhtymä että tyypin 1 diabetes lisäävät kognitiivisten häiriöiden, aivoinfarktien, aivojen ennenaikaisen surkastumisen ja valkoisen aineen muutosten riskiä. Tärkeydestään huolimatta näiden muutosten syntymekanismia ei tunneta. Väitöstyössä tutkittiin aivojen glukoosin ja aineenvaihdunta-aineiden pitoisuuksia terveillä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, ja henkilöillä, joilla on tyypin 1 diabetes. Tavoitteena oli saada uutta tietoa näihin tiloihin liitetyistä aivomuutoksista ja niiden syntymekanismeista.

Outi Heikkilä

Veren poikkeava tukostaipumus vaikeissa tukoksissa

Veren poikkeava tukostaipumus altistaa nuorena ilmaantuville laskimotukoksille ja harvemmin valtimotukoksille. Väitöstutkimuksessa tutkittiin tukostaipumuksen merkitystä vaikeiden tukosten yhteydessä ja dialyysiveritien tukos- ja ahtaumakomplikaatioissa vaikeaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Suoran trombiininestäjän lepirudiinin tehoa selvitettiin vaikeiden perinteiseen hepariinihoitoon reagoimattomien tukosten hoidossa. Lepirudiinin virallinen käyttöaihe on nykyisin hepariinin aiheuttaman verihiutaleiden määrän vähenemiseen liittyvän tukoksen hoito. Lepirudiinin kapea terapeuttinen alue edellyttää luotettavaa annosvasteen monitorointia. Nykyisin käytetty menetelmä perustuu aktivoituun osittaiseen hyytymisaikaan (APTT), mutta siinä on puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin neljän muun spesifisen monitorointimenetelmän soveltumista lepirudiinin annosvasteiden arvioimiseen, myös kliinisesti tärkeiden sekoittavien tekijöiden, varfariinin ja lupus-antikoagulantin yhteydessä.

Birgitta Salmela

Runsassuolainen ravinto ja lihavuus heikentävät valtimosuonten toimintaa

Valtimosuonen toimintakykyä voidaan arvioida tutkimalla verisuonen sisäpinnan toimintaa, ns. endoteelifunktiota. Tällä tarkoitetaan yleensä endoteeliperäistä valtimosuonen relaksaatiota eli sileälihaksen rentoutumista, jonka suuruutta mitataan rengasmaisilla esisupistetuilla valtimosuonivalmisteilla muskariinireseptoristimulaation jälkeen sileälihashauteessa. Nykytiedon mukaan varhainen verisuonen endoteelidysfunktio, kertoo valtimonkovettumistaudin kehittymisen suurentuneesta riskistä.

Juha Ketonen (Lk)

Keliakia ilman ohutsuolen limakalvon nukkavauriota

Keliakian diagnostiset kriteerit edellyttävät ohutsuolen limakalvon suolinukkavaurion osoittamista. Limakalvovaurio kuitenkin kehittyy asteittain, ja potilaat saattavat kärsiä tyypillisistä keliakiaoireista limakalvon ollessa vielä normaali. Lisäksi sairaus saattaa esiintyä suoliston ulkopuolisina oireyhtyminä, joissa limakalvovaurio voi puuttua kokonaan. Tässä tutkimuksessa arvioitiin, kärsivätkö henkilöt, joilla suolinukkarakenne on vielä normaali mutta joilla on keliakialle spesifisiä veren endomysiinivasta-aineita, tyypillisestä gluteeniriippuvaisesta sairaudesta sekä hyötyvätkö he varhain aloitetusta keliakian ruokavaliosta.

Kalle Kurppa

Lasten lehmänmaitoallergia ja sietokyvyn kehittyminen

Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2-3 %:lla imeväisistä, mutta valtaosa alkaa sietää lehmänmaitoa 3-4 vuoden ikään mennessä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lehmänmaitoallergiaan ja sen paranemiseen liittyviä immunologisia ilmiöitä. Lisäksi tutkittiin, onko tietyillä immunologiaan liittyvillä perinnöllisyystekijöillä yhteys ruokavasta-aineiden muodostumiseen. Lehmänmaitoallergian hoitovalinnoissa olisi tärkeää kyetä ennustamaan, miten nopeasti potilas todennäköisesti paranee. Tähän ei toistaiseksi ole menetelmiä.

Emma Merike Savilahti

Peruselvytyksen laatua voidaan parantaa yksinkertaisin keinoin

Sydämenpysähdyspotilaan selviytymismahdollisuudet ovat parhaat, kun apua hälytetään välittömästi potilaan mentyä elottomaksi, tehokas paineluelvytys aloitetaan viipymättä ja sitä annetaan koko sydämenpysähdyksen ajan tehokkaasti, defibrillaattori saadaan paikalle nopeasti ja sydämen käynnistyttyä elintoiminnot vakautetaan ja mahdollinen jäähdytyshoito aloitetaan pikaisesti. Selviytymisketjussa aikaviiveitä on vaikea lyhentää, mutta sen sijaan peruselvytyksen laatua voi parantaa yksinkertaisin keinoin.

Helena Jäntti