TT-kuvaus on säilyttänyt asemansa SAV-diagnostiikassa

Aivovaltimon pullistuman repeytymisen aiheuttama lukinkalvonalainen vuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Hoidon päämääränä on estää uudet repeytymät eristämällä valtimopullistuma joko leikkauksella (neurokirurgin suorittama klipsaus) tai suonensisäisesti platinakierukoilla täyttämällä (radiologin suorittama koilaus) kolmen vuorokauden kuluessa vuodosta. Tietokonekerroskuvaus (TT) on säilyttänyt asemansa SAV:n diagnostiikassa. Uusimmat laitteet näyttävät vuodon herkästi, ja varjoaineen käyttö yhdessä ohutleikkeiden kanssa mahdollistaa verisuonten ja valtimopullistumien tarkan kuvantamisen.

Pekka Jartti

Diabetes ja MBO voivat vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan

Sekä metabolinen oireyhtymä että tyypin 1 diabetes lisäävät kognitiivisten häiriöiden, aivoinfarktien, aivojen ennenaikaisen surkastumisen ja valkoisen aineen muutosten riskiä. Tärkeydestään huolimatta näiden muutosten syntymekanismia ei tunneta. Väitöstyössä tutkittiin aivojen glukoosin ja aineenvaihdunta-aineiden pitoisuuksia terveillä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, ja henkilöillä, joilla on tyypin 1 diabetes. Tavoitteena oli saada uutta tietoa näihin tiloihin liitetyistä aivomuutoksista ja niiden syntymekanismeista.

Outi Heikkilä

Veren poikkeava tukostaipumus vaikeissa tukoksissa

Veren poikkeava tukostaipumus altistaa nuorena ilmaantuville laskimotukoksille ja harvemmin valtimotukoksille. Väitöstutkimuksessa tutkittiin tukostaipumuksen merkitystä vaikeiden tukosten yhteydessä ja dialyysiveritien tukos- ja ahtaumakomplikaatioissa vaikeaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Suoran trombiininestäjän lepirudiinin tehoa selvitettiin vaikeiden perinteiseen hepariinihoitoon reagoimattomien tukosten hoidossa. Lepirudiinin virallinen käyttöaihe on nykyisin hepariinin aiheuttaman verihiutaleiden määrän vähenemiseen liittyvän tukoksen hoito. Lepirudiinin kapea terapeuttinen alue edellyttää luotettavaa annosvasteen monitorointia. Nykyisin käytetty menetelmä perustuu aktivoituun osittaiseen hyytymisaikaan (APTT), mutta siinä on puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin neljän muun spesifisen monitorointimenetelmän soveltumista lepirudiinin annosvasteiden arvioimiseen, myös kliinisesti tärkeiden sekoittavien tekijöiden, varfariinin ja lupus-antikoagulantin yhteydessä.

Birgitta Salmela

Runsassuolainen ravinto ja lihavuus heikentävät valtimosuonten toimintaa

Valtimosuonen toimintakykyä voidaan arvioida tutkimalla verisuonen sisäpinnan toimintaa, ns. endoteelifunktiota. Tällä tarkoitetaan yleensä endoteeliperäistä valtimosuonen relaksaatiota eli sileälihaksen rentoutumista, jonka suuruutta mitataan rengasmaisilla esisupistetuilla valtimosuonivalmisteilla muskariinireseptoristimulaation jälkeen sileälihashauteessa. Nykytiedon mukaan varhainen verisuonen endoteelidysfunktio, kertoo valtimonkovettumistaudin kehittymisen suurentuneesta riskistä.

Juha Ketonen (Lk)

Keliakia ilman ohutsuolen limakalvon nukkavauriota

Keliakian diagnostiset kriteerit edellyttävät ohutsuolen limakalvon suolinukkavaurion osoittamista. Limakalvovaurio kuitenkin kehittyy asteittain, ja potilaat saattavat kärsiä tyypillisistä keliakiaoireista limakalvon ollessa vielä normaali. Lisäksi sairaus saattaa esiintyä suoliston ulkopuolisina oireyhtyminä, joissa limakalvovaurio voi puuttua kokonaan. Tässä tutkimuksessa arvioitiin, kärsivätkö henkilöt, joilla suolinukkarakenne on vielä normaali mutta joilla on keliakialle spesifisiä veren endomysiinivasta-aineita, tyypillisestä gluteeniriippuvaisesta sairaudesta sekä hyötyvätkö he varhain aloitetusta keliakian ruokavaliosta.

Kalle Kurppa

Lasten lehmänmaitoallergia ja sietokyvyn kehittyminen

Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2-3 %:lla imeväisistä, mutta valtaosa alkaa sietää lehmänmaitoa 3-4 vuoden ikään mennessä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lehmänmaitoallergiaan ja sen paranemiseen liittyviä immunologisia ilmiöitä. Lisäksi tutkittiin, onko tietyillä immunologiaan liittyvillä perinnöllisyystekijöillä yhteys ruokavasta-aineiden muodostumiseen. Lehmänmaitoallergian hoitovalinnoissa olisi tärkeää kyetä ennustamaan, miten nopeasti potilas todennäköisesti paranee. Tähän ei toistaiseksi ole menetelmiä.

Emma Merike Savilahti

Peruselvytyksen laatua voidaan parantaa yksinkertaisin keinoin

Sydämenpysähdyspotilaan selviytymismahdollisuudet ovat parhaat, kun apua hälytetään välittömästi potilaan mentyä elottomaksi, tehokas paineluelvytys aloitetaan viipymättä ja sitä annetaan koko sydämenpysähdyksen ajan tehokkaasti, defibrillaattori saadaan paikalle nopeasti ja sydämen käynnistyttyä elintoiminnot vakautetaan ja mahdollinen jäähdytyshoito aloitetaan pikaisesti. Selviytymisketjussa aikaviiveitä on vaikea lyhentää, mutta sen sijaan peruselvytyksen laatua voi parantaa yksinkertaisin keinoin.

Helena Jäntti

Geenielementti MRSA:n resistenssin taustalla

Staphylococcus aureusta pidetään ihmisen tärkeimpänä stafylokokkilajina, ja yksi ongelmallisimmista piirteistä on metisilliinille resistenttien kantojen (MRSA) jyrkkä lisääntyminen sairaaloissa ja avohoidossa. Lisäksi kliinisistä koagulaasinegatiivisista stafylokokkikannoista (KNS) suurin osa on vastustuskykyisiä metisilliinille.

Salha Abdalah Ibrahem

Tunnista sylkirauhasen kyhmy ajoissa

Pään ja kaulan alueen syövän hoitotulokset ovat oleellisesti paremmat, kun tautia päästään hoitamaan varhaisvaiheessa, joten tällä alueella esiintyvät kasvaimet kannattaa tutkia ja tunnistaa ajoissa. Sylkirauhasissa esiintyvistä kasvaimista noin 30 % on pahanlaatuisia. Väitöstutkimuksessa selvitettiin suhteellisen harvinaisen sylkirauhassyövän esiintyvyyttä, hoitotuloksia ja solukko-opillisia alatyyppejä sekä etsittiin uusia ennustetekijöitä.

Heikki Luukkaa

Mahdollinen merkkiaine glukokortikoidihoidon haittojen ennakointiin

Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin mahdollisuutta optimoida tulehduksellisia suolisairauksia sairastavien lasten glukokortikoidihoitoa lääkityksen aikana. Mittareina käytettiin sekä glukokortikoidilääkkeen aktiivisuutta verestä mittaavaa määritysmenetelmää että lääkityksen säätelemiä, elimistön eri kudosten tuottamia merkkiaineita. Mittauksista saatuja tuloksia verrattiin ensimmäisen hoitokuukauden aikana ilmenneisiin glukokortikoidihoidon sivuvaikutuksiin sekä potilaiden saamaan hoitovasteeseen.

Marianne Sidoroff

Aivomuutokset skitsofreniapotilailla ja keskosena syntyneillä aikuisilla

Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin aivorakenteen muutoksia skitsofreniaan sairastuneilla henkilöillä sekä keskosena tai pienipainoisena syntyneillä terveillä aikuisilla 33-35 vuoden iässä. Aineisto perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin, joka on laaja väestöpohjainen seurantatutkimus (n = 12 058). Tutkittavien aivorakenne kuvattiin magneettikuvauksella Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1999-2001.

Päivikki Tanskanen

Probiooteilla lapsen ylipainon kehittymistä vastaan

Väitöstutkimuksen mukaan lapsen varhaisvaiheen suoliston mikrobiston muokkaus probiootilla hillitsi lapsen ylipainon kehittymistä ensimmäisten elinvuosien aikana. Tutkimuksessa osoitettiin myös raskaana oleville äideille annettujen probioottien vähentävän raskausdiabeteksen esiintyvyyttä. Raskausdiabeteksen komplisoimissa raskauksissa ravitsemusneuvonta vähensi riskiä synnyttää suurikokoinen vauva. Lisäksi probiootti-intervention osoitettiin olevan turvallinen sekä varhain raskausaikana että pikkukeskosille heti syntymän jälkeen annettuna.

Raakel Luoto

Miessukuhormonien vaikutukset eturauhassyöpäsoluissa

Eturauhassyövän kehittyminen on pitkälti riippuvainen mieshormonien eli androgeenien ja androgeenireseptorin säätelemien geenien aktiivisuudesta. Väitöstutkimuksessa löydettiin uusi androgeenien säätelemä geeni, ELK4, jonka proteiinituote näyttäisi lisääntyvän sitä mukaa, kun syöpä kehittyy pahempilaatuiseksi. Tutkimusten perusteella suurempi ELK4:n määrä saa eturauhassyöpäsolut kasvamaan nopeammin. Myöhemmissä, muiden tekemissä tutkimuksissa kävi ilmi, että tietyissä eturauhassyöpätyypeissä ELK4 voi muodostaa viereisen SLC45A3-geenin kanssa yhteisen lähetti-RNA:n, jonka ilmentymistä voidaan mitata jopa virtsasta. Näin ollen ELK4:lle on jo diagnostinen sovellus olemassa, mutta ELK4 voi mahdollisesti toimia jatkossa myös tietyn eturauhassyöpätyypin lääkehoidon kohdemolekyylinä.

Harri Makkonen

DISC1-polku skitsofrenian taustatekijänä suomalaisväestössä

Skitsofrenian puhkeamiseen vaikuttavat useat geneettiset sekä ympäristötekijät yhdessä. DISC1 on yksi lupaavimmista skitsofrenian ehdokasgeeneistä. Sen koodaama proteiini on vuorovaikutuksessa monien muiden proteiinien kanssa (DISC1-polku) osallistuen lukuisiin prosesseihin, jotka ovat nykykäsityksen mukaan tärkeitä keskushermoston kehityksessä sikiökaudelta varhaiseen aikuisuuteen ja joiden häiriintyminen voi altistaa skitsofrenialle.

Liisa Tomppo

Pienikin UVB-annos riittää ihon D-vitamiinintuotannon käynnistymiseen

Väitöskirjassa tutkittiin auringon ultravioletti-B-säteilyyn (UVB) perustuvan ilmastokuntoutuksen sekä ihotautien hoidossa käytettävän kapeakaistaisen UVB-valohoidon vaikutusta elimistön D-vitamiinitasapainoon. Talviaikainen D-vitamiinin vajaus osoittautui yleiseksi suomalaisessa väestössä: 127 tutkimushenkilöstä 83 %:lla oli D-vitamiinin vajaus tutkimuksen alkaessa. Kanarian saarilla atopiapotilaille järjestetty kahden viikon ilmastokuntoutuskurssi paransi elimistön D-vitamiinitasoa sekä atooppista ihottumaa merkitsevästi. Auringosta saatu UVB-annos mitattiin kahdella eri menetelmällä ja niiden antamat mittaustulokset olivat hyvin lähellä toisiaan. Maaliskuussa järjestetyllä ilmastokuntoutuskurssilla saatu UVB-annos oli kaksinkertainen verrattuna tammikuun kurssilla saatuun annokseen. Ihottumat paranivat molempina ajankohtina yhtä hyvin.

Katja Vähävihu

Veri- ja imusuonten kasvua estävä geenihoito tehoaa munasarjasyöpään

Munasarjasyöpä on gynekologisista syövistä tappavin eikä sen ennuste ole juurikaan parantunut viime vuosina, joten uusia hoitomuotoja tarvitaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää veri- ja imusuonten kasvua estävän adenovirusvälitteisen geenihoidon tehoa munasarjasyövässä.

Hanna Sallinen

Tieteellisen tiedon haku ja hyödyntäminen vaatii perehtymistä

Julkaistun tieteellisen tutkimuksen määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Näin ollen tiedonhaku ja tieteellisen tutkimuksen kriittinen arviointi ovat yhä tärkeämmässä asemassa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin bibliometristen menetelmien käyttömahdollisuuksia ja rajoituksia tieteellisiä julkaisuja arvioitaessa käyttäen esimerkkinä suomalaista skitsofreniatutkimusta. Bibliometriset menetelmät on kehitetty alun perin informaatiotutkimuksen käyttöön mittaamaan esimerkiksi julkaistun tutkimuksen saamaa näkyvyyttä tiedeyhteisössä, mutta niitä käytetään nykyään muun muassa jaettaessa tieteelliselle tutkimukselle myönnettävää valtion tukea. Väitöstutkimuksen toisessa osassa tutkittiin tiedonhakua ja arviointia kahdessa meta-analyysissä, joissa selvitettiin alkoholin ja kannabiksen väärinkäytön yleisyyttä skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä.

Johanna Mäkinen

Hydroksiapatiitilla pinnoitettu selluloosa avuksi ongelmahaavoihin

Erilaisia biomateriaaleja on kehitetty esimerkiksi vamman tai kasvaimen poiston aiheuttaman luupuutoksen hoitamiseksi. Luunkorvikkeina on kokeiltu sekä selluloosaa että bioaktiivista lasia. Selluloosa on elimistössä hyvin siedetty ja helposti työstettävä materiaali, mutta ei itsessään edistä riittävästi luunmuodostusta. Biolasi on tehokkaampi stimuloimaan luun kasvua, mutta hauraana materiaalina vaikeampaa käsitellä.

Miretta Tommila

MMP:t lupaavia apuvälineitä suolistotulehdusten luokitteluun

Matriksin metalloproteinaasit (MMP) - 23 metalloendopeptidaasin perhe - kykenevät yhdessä hajottamaan kaikkia soluväliaineen rakenneosia. Ne on yhdistetty useisiin tulehduksellisiin tapahtumiin, kuten nivelrikkoon, valtimonrasvoittumistautiin, jopa syöpiin. MMP:t osallistuvat myös suotuisiin tapahtumiin, kuten epiteelirikon korjaamiseen. MMP:iden toimintoja estävät niiden spesifiset kudosestäjät, TIMP:t.

Laura Mäkitalo

Uudet soluväliaineen muokkaajat sydämen uudelleenmuovautumisessa

Sydämen uudelleenmuovautuminen kuormituksen lisääntyessä esimerkiksi krooniseen verenpainetaudin tai sydäninfarktin yhteydessä voi pitkittyessään ja hoitamattomana johtaa sydämen vajaatoimintaan. Uudelleenmuovautumisen mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta täysin. Geenisirutekniikan avulla on löydetty monia uusia kuormituksessa aktivoituvia tekijöitä, joiden ilmentymistä ja merkitystä ilmiössä ei tunneta. Tällaisia ovat mm. soluväliaineen proteiinit trombospondiinit 1 ja 4 (TSP-1 ja TSP-4), matriksin Gla-proteiini (MGP) sekä tulehdusta edistävä sytokiini Tweak ja sen reseptori Fn14.

Erja Mustonen