Kollageeni XV silmän gliasolukon ja iskiashermon C-säikeiden kehityksessä

Väitöskirjatyössä tutkittiin kollageenien XV ja XVIII merkitystä silmän verkkokalvon verisuonituksen kehittymiselle sekä kollageenin XV ja laminiini α4:n merkitystä ääreishermon kehittymiselle ja toiminnalle käyttäen hyväksi muuntogeenisiä hiiriä. Lisäksi käytettiin in vitro -menetelmiä hyönteissoluissa yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotetun kollageenin XV toiminnan tutkimiseksi.

Merja Hurskainen

CYP3A-entsyymiin vaikuttavat aineet muuttavat oksikodonin pitoisuuksia

Yli puolet käytetyistä lääkeaineista poistuu elimistöstä maksassa tapahtuvan sytokromi P450 3A -entsyymivälitteisen aineenvaihdunnan kautta. Sytokromi P450 3A -entsyymin toiminnassa on suuria yksilöllisiä eroja. Samanaikaisesti käytettävät lääkeaineet, ravintoaineet sekä rohdosvalmisteet voivat kiihdyttää tai estää entsyymin toimintaa, mikä voi heikentää lääkevastetta tai lisätä sivuvaikutuksia.

Tuija Nieminen

Mikrovaskulaarikielekkeet pehmytkudossarkooman hoidossa

Pehmytkudossarkoomista valtaosa ilmenee raajoissa. Hoito perustuu raajan säästävään kirurgiaan ja sädehoitoon. Uusiutumisen ehkäisemiseksi tarvitaan 2,5 cm:n tervekudosmarginaali, ja laajat luu- ja pehmytkudospuutokset vaativat usein korjaavan kirurgian menetelmiä. Kun paikalliset tai varrelliset pehmytkudoskielekkeet eivät riitä, voidaan käyttää vapaata mikrovaskulaarista kielekettä. Kielekkeen verenkierto palautetaan yhdistämällä sen verisuonet mikrokirurgista tekniikkaa käyttäen kohdealueen verisuoniin. Kun raajaa ei voida säästää, on amputaatio ainoa vaihtoehto. Proksimaaliset amputaatiot, kuten yläraajan, lapaluun ja osittainen solisluun poisto eli forequarter-amputaatio (FQA), ovat käytössä tarkoin valittujen potilaiden hoidossa. Amputaation tavoite on joko syövän parantaminen tai oireiden leivittäminen.

Ian Barner-Rasmussen

Neutropeenisten AML-potilaiden veriviljelytulokset

Akuutin myelooisen leukemian nykyaikainen solunsalpaajahoito otettiin käyttöön nelisenkymmentä vuotta sitten. Sairaus, joka aiemmin johti nopeasti kuolemaan, on tämän jälkeen ollut usein kokonaan parannettavissa. Huomattava osa potilaista kuitenkin edelleen kuolee joko leukemian itsensä tai siihen liittyvien infektioiden takia.

Urpo Kinnunen

Sydänkirurgiaan liittyvät riskitekijät aikuisilla

Kirurgiassa riskien tunteminen ja arvottaminen ovat keskeisiä asioita potilaan ennusteen ja resurssien suunnittelemisen kannalta. Sydänkirurgiassa riskitekijät muodostuvat potilaan aiemmista sairauksista, sydämen tilasta leikkaushetkellä ja toimenpiteen laajuudesta. Aikuisten sydänkirurgiassa riskipisteytykseen on vuosien saatossa luotu useita järjestelmiä. Näistä käytetyimmät tämänhetkiset järjestelmät ovat lähinnä Yhdysvalloissa käytössä oleva STS-pisteytys sekä eurooppalainen EuroSCORE.

Juha Nissinen

Haima-ohutsuoliliitos haiman pään poistoleikkausten jälkeen

Haiman pään poistoleikkaus on vaativimpia vatsakirurgisia toimenpiteitä. Leikkausta käytetään erityisesti haiman ja pohjukaissuolen alueen syövissä pyrittäessä parantavaan hoitoon. Haimasyövän ennuste on edelleen huono, mutta leikkaus antaa ainoan mahdollisuuden parantumiseen. Toinen tärkeä leikkauksen aihe on vaikea krooninen haimatulehdus.

Mickael Parviainen

Taittovirheleikkaus anisometropian ja lievän heikkonäköisyyden hoidossa

Nykykäsityksen mukaan ihmisen näköaivokuori on herkkä ärsykkeille vain noin 10 vuoden ikään asti. Tämän jälkeen aivokuori ei ole enää sopeutuvainen ja siksi kehittymättä jäänyttä näkökykyä ei saada aikuispotilaalle aikaiseksi, vaikka hermoradat olisivat kunnossa.

Elisa Vuori-Heikkilä

Perinnöllinen eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyövän perheitäinen esiintyminen on havaittu jo 1950-luvulla. Nykyinen konsensus on, että perinnöllisen eturauhassyövän osuus on 5-10 %. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin perheittäin esiintyvää eturauhassyöpää Suomessa käyttäen epidemiologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä.

Sanna Pakkanen

Uusi menetelmä glaukooman seurantaan

Glaukoomassa näköhermon hermosäikeet tuhoutuvat vähitellen ja hermosäiekato aiheuttaa muutoksia näköhermon päässä. Sen muoto muuttuu keskuskuopan laajentuessa ja hermokerroksen ohentuessa. Hoitamattomana glaukooma voi johtaa pysyviin näkökenttäpuutoksiin ja jopa sokeuteen. Kohonnut silmänpaine on yksi taudin tärkeimmistä riskitekijöistä. Silmän paineensieto on kuitenkin yksilöllistä.

Ville Saarela

Malleja istukkaveren kantasolusisällön ennustamiseen

Istukkaveren kantasolujen siirto on vakiintunut hoito mm. luuytimen sairauksissa. Istukkaverta kerätään vapaaehtoisten äitien terveiltä, täysiaikaisilta vastasyntyneiltä, ja sitä säilytetään pakastettuna myöhempää käyttöä varten istukkaveripankeissa ympäri maailmaa. Hyvien siirtotulosten varmistamiseksi on tärkeää, että istukkaveriyksikössä on riittävästi verta muodostavia kantasoluja. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten istukkaveriyksiköiden kantasolusisältöä voitaisiin aiempaa paremmin ennustaa ja varmistaa kantasolujen säilyminen istukkaveren käsittelyn ja säilytyksen aikana.

Sari Juutistenaho

Vähän kajoavat leikkaukset tehoavat naisten virtsankarkailuun

Naisen ponnistusvirtsankarkailun hoidossa päästään pysyvään paranemiseen usein vasta leikkauksella. Uudet vähän kajoavat virtsankarkailuleikkaukset pyrkivät tukemaan virtsaputken keskiosaa. Näillä leikkauksilla yli 90 % potilaista paranee, kuten perinteisellä Burchin mukaisella rakonkaulan kohotusleikkauksellakin. Vähän kajoavien leikkausten haitat ovat pienempiä kuin rakonkaulan yliliikkuvuutta korjaavilla leikkauksilla.

Kirsi Rinne

Liukeneva stentti virtsanjohdinvaurioiden korjauksissa

Virtsanjohdinvauriot ovat harvinainen vakava vammatyyppi. Niitä liittyy yleensä vartalon lävistäviin ampuma- tai puukotusvammoihin. Vatsaontelon tähystyskirurgian komplikaatioina esiintyvät virtsanjohdinvauriot ovat myös yleistyneet viime vuosina tähystysleikkausten määrän lisääntymisen myötä.

Juha Lumiaho

PET-TT-yhdistelmä parantaa sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa

Turun PET-keskuksessa ja TYKS:n sisätautiklinikassa tehdyssä väitöstutkimuksessa selvitettiin TT- ja PET-tekniikoiden hyötyä sepelvaltimotaudin toteamisessa ja vaikeusasteen määrittämisessä. Circulation-lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että yhdistämällä TT-kuvaus sydämen verenvirtausta mittaavaan PET-tutkimukseen saadaan tarkkaa tietoa sekä sepelvaltimoiden rakenteesta että mahdollisten ahtaumien aiheuttamista seurauksista. Menetelmän huomattava etu on sen miellyttävyys potilaalle, sillä valtimopistoa ei tarvita. Perinteiset tutkimusmenetelmät, kuten rasituskoe, eivät aina luotettavasti kerro sepelvaltimotaudin vaikeusastetta.

Sami Kajander

Pikkukeskosen vaurioherkät aivot

Raskaudenaikainen hapenpuute lisää sikiön verenvirtausta aivoissa, jotta aivojen hapensaanti saataisiin turvattua. Väitöstutkimus osoitti, että sikiön verenkierron uudelleenjakautuminen ei riitä turvaamaan normaalia pikkukeskosen aivojen kasvua. Sikiöaikainen poikkeava verenvirtauksen lisääntyminen aivoihin samanaikaisesti heikentyneen napavaltimovirtauksen kanssa johti siihen, että aivojen kokonaistilavuus jäi pienemmäksi verrattuna niihin pikkukeskosiin, joilla kyseiset virtaukset pysyivät normaaleina.

Jonna Maunu

Kiusaamiskäyttäytymisen yhteys mielenterveyshäiriöihin

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa kiusaamisen yhteyttä luotettavasti määritettyihin mielenterveyshäiriöihin sekä fyysiseen terveyteen, päihteiden käyttöön, itsemurhayrityksiin ja rikoksiin. Tutkimusaineistoon kuului yli 500 alaikäistä nuorta, jotka olivat hoidossa suljetulla psykiatrisella akuuttihoito-osastolla Oulun yliopistollisessa sairaalassa viiden vuoden tutkimusjakson aikana vuosina 2001-2006. Osastojakson aikana määritettiin nuorten mielenterveyshäiriöt ja haastattelujen avulla kerättiin tiedot myös muista tutkimuksen kohteena olevista muuttujista. Tiedot tutkittavien tekemistä rikoksista saatiin Oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisteristä, kun tutkittavat olivat 15-24-vuotiaita.

Anu-Helmi Luukkonen

Perintötekijöiden vaikutus varhaisten dementiasairauksien riskiin

Alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat ovat yleisimpiä työikäisten dementiaa aiheuttavia eteneviä aivojen rappeutumissairauksia. Nämä muistisairaudet ovat taustaltaan monitekijäisiä. Kolme geenin, amyloidiprekursoriproteiini (APP), preseniliini 1 (PSEN1) ja preseniliini 2 (PSEN2), mutaatioiden tiedetään aiheuttavat harvinaisen periytyvän alle 65-vuotiaana ilmaantuvan Alzheimerin taudin. Osa otsa-ohimolohkorappeumista johtuu perimän muutoksista microtubule-associated protein tau (MAPT) ja progranuliini (PGRN) -proteiineja koodaavissa geeneissä. Näiden geenien mutaatiot selittävät kuitenkin vain osan Alzheimerin taudin ja otsa-ohimolohkorappeumien periytyvyydestä. Suomesta on kuvattu aiemmin vain muutamia PSEN1-mutaatioita ja yksittäiset APP- ja MAPT-geenien mutaatiot.

Johanna Krüger

TT-kuvaus on säilyttänyt asemansa SAV-diagnostiikassa

Aivovaltimon pullistuman repeytymisen aiheuttama lukinkalvonalainen vuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Hoidon päämääränä on estää uudet repeytymät eristämällä valtimopullistuma joko leikkauksella (neurokirurgin suorittama klipsaus) tai suonensisäisesti platinakierukoilla täyttämällä (radiologin suorittama koilaus) kolmen vuorokauden kuluessa vuodosta. Tietokonekerroskuvaus (TT) on säilyttänyt asemansa SAV:n diagnostiikassa. Uusimmat laitteet näyttävät vuodon herkästi, ja varjoaineen käyttö yhdessä ohutleikkeiden kanssa mahdollistaa verisuonten ja valtimopullistumien tarkan kuvantamisen.

Pekka Jartti

Diabetes ja MBO voivat vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan

Sekä metabolinen oireyhtymä että tyypin 1 diabetes lisäävät kognitiivisten häiriöiden, aivoinfarktien, aivojen ennenaikaisen surkastumisen ja valkoisen aineen muutosten riskiä. Tärkeydestään huolimatta näiden muutosten syntymekanismia ei tunneta. Väitöstyössä tutkittiin aivojen glukoosin ja aineenvaihdunta-aineiden pitoisuuksia terveillä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, ja henkilöillä, joilla on tyypin 1 diabetes. Tavoitteena oli saada uutta tietoa näihin tiloihin liitetyistä aivomuutoksista ja niiden syntymekanismeista.

Outi Heikkilä

Veren poikkeava tukostaipumus vaikeissa tukoksissa

Veren poikkeava tukostaipumus altistaa nuorena ilmaantuville laskimotukoksille ja harvemmin valtimotukoksille. Väitöstutkimuksessa tutkittiin tukostaipumuksen merkitystä vaikeiden tukosten yhteydessä ja dialyysiveritien tukos- ja ahtaumakomplikaatioissa vaikeaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Suoran trombiininestäjän lepirudiinin tehoa selvitettiin vaikeiden perinteiseen hepariinihoitoon reagoimattomien tukosten hoidossa. Lepirudiinin virallinen käyttöaihe on nykyisin hepariinin aiheuttaman verihiutaleiden määrän vähenemiseen liittyvän tukoksen hoito. Lepirudiinin kapea terapeuttinen alue edellyttää luotettavaa annosvasteen monitorointia. Nykyisin käytetty menetelmä perustuu aktivoituun osittaiseen hyytymisaikaan (APTT), mutta siinä on puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin neljän muun spesifisen monitorointimenetelmän soveltumista lepirudiinin annosvasteiden arvioimiseen, myös kliinisesti tärkeiden sekoittavien tekijöiden, varfariinin ja lupus-antikoagulantin yhteydessä.

Birgitta Salmela

Runsassuolainen ravinto ja lihavuus heikentävät valtimosuonten toimintaa

Valtimosuonen toimintakykyä voidaan arvioida tutkimalla verisuonen sisäpinnan toimintaa, ns. endoteelifunktiota. Tällä tarkoitetaan yleensä endoteeliperäistä valtimosuonen relaksaatiota eli sileälihaksen rentoutumista, jonka suuruutta mitataan rengasmaisilla esisupistetuilla valtimosuonivalmisteilla muskariinireseptoristimulaation jälkeen sileälihashauteessa. Nykytiedon mukaan varhainen verisuonen endoteelidysfunktio, kertoo valtimonkovettumistaudin kehittymisen suurentuneesta riskistä.

Juha Ketonen (Lk)