Antioksidantit, sytokiinit ja oksidatiivinen stressi keuhkosyövässä

Vapaita radikaaleja syntyy mm. soluhengityksen aikana, ja niiden on todettu olevan osallisena useiden sairauksien, mukaan lukien syövän, synnyssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkosyöpäpotilailla vapaiden radikaalien tuotanto on lisääntynyt. Myös sädehoidossa syntyy vapaita radikaaleja, jotka voivat vaurioittaa lipidejä, proteiineja ja DNA:ta. Lisäksi monien solunsalpaajien vaikutukset välittyvät vapaiden radikaalien kautta. Huolimatta siitä, että tutkimustieto vapaiden radikaalien osuudesta syövässä on lisääntynyt, on antioksidantteja, sytokiineja ja oksidatiivisen kuormituksen merkkiaineita keuhkosyövän hoitojen aikana tutkittu vähän.

Marika Crohns

Ärtyvän suolen oireyhtymä Suomessa

Ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys väestössä on tutkimuksissa ollut 3-25 %. Laaja vaihtelu selittyy osin määritelmien ja diagnostisten kriteerien eroista. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ärtyvän suolen oireyhtymän yleisyyttä Suomessa sekä masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja ruumiillisten oireiden esiintymistä sen yhteydessä. Lisäksi tutkittiin potilaiden terveyspalvelujen käyttöä ja oireyhtymän terveystaloudellisia kustannuksia.

Markku Hillilä

Painoindeksin periytyvyys on vahva

Tutkimuksessa selvitettiin harrastusten sekä tietokoneen ja matkapuhelimen käytön yhteyksiä nuorten painoon. Lisäksi tutkittiin ympäristötekijöiden ja perintötekijöiden vaikutusta painoindeksiin nuoruusiässä.

Hanna-Reetta Lajunen

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman ennustetekijöitä

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin imukudossyövistä. Taudin ennuste on vaihteleva, sillä sen piirteet ovat taudin heterogeenisiä. Immunokemoterapia eli CD20-vasta-aine rituksimabin ja monisolunsalpaajien yhdistelmä on ensilinjan hoito. Tärkein potilaan ennustetta määrittävä tekijä on kliinisiin parametreihin perustuva luokitus. Kuitenkin myös biologisilla piirteillä on vaikutus taudin kulkuun. Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on jaoteltu hyväennusteisiin itukeskusperäisiin ja huonoennusteisiin ei-itukeskusperäisiin alatyyppeihin. Alatyyppien ennustemerkitys on kuitenkin ollut epäselvä immunokemoterapian aikakaudella.

Heidi Nyman

Kantasoluominaisuudet syövän ennustetekijöinä

Syöpäkasvaimissa on soluja, jotka käyttäytyvät normaalien kantasolujen tapaan tuottamalla uutta solukkoa vanhentuneen tilalle, mutta syöpäkasvaimessa kantasolut tuottavatkin uusia syöpäkasvaimia. Eläinkokeiden perusteella syöpäkasvaimissa kantasolut ovat haitallisia ja syynä kasvainten uusimiseen. Toistaiseksi ei tiedetä, ovatko syöpäkasvaimen kantasolut peräisin normaaleista kantasoluista, mutta lukuisat terveissä kantasoluissa esiintyvät geenit ovat aktiivisia myös syöpäkasvainten kantasoluissa. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia kantasolujen toimintaa säätelevien geenien ilmentymistä erilaisissa syövissä, miten se vaikuttaa kasvainten uusiutumistaipumukseen tai kuoleman riskiin.

Valtteri Häyry

Itse annosteltu remifentaniili synnytyskivun hoidossa

Synnytyskivun hoidossa tehokkaina keinoina voidaan pitää ainoastaan selkäpistoa vaativia puudutuksia ja kohdunkaulan puudutusta. Tilanteissa, joissa näitä keinoja ei voida käyttää, ei ole ollut tehokasta ja sivuvaikutuksiltaan hyväksyttävää rutiinimenetelmää. Tämän väitöskirjan tutkimukset osoittavat, että 1990-luvulla käyttöön otettu erittäin lyhytvaikutteinen morfiinin kaltaisesti vaikuttava kipulääke remifentaniili on synnytyskipulääkkeeksi sopiva. Sitä voidaan antaa synnyttäjille kunkin synnyttäjän ominaisuuksiin ja kivunlievitystarpeeseen sopiva annos. Lyhytvaikutteisuuden takia kivunlievitystä voidaan jatkaa lähelle synnytyshetkeä ilman, että tarvitsee pelätä vastasyntyneeseen kohdistuvia vaikutuksia.

Petri Volmanen

Solukalvojen toiminta ja järjestäytyminen

Solu- ja molekyylibiologian tutkimuksessa on perinteisesti keskitytty tutkimaan solujen proteiineja, nukleiinihappoja ja sokereita. Elämän keskeisistä rakennuspalikoista solujen lipidit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Eukaryoottisoluista on kuitenkin löydetty yli tuhat erilaista lipidiä ja kalvojen koostumus on tarkasti säädeltyä. Lipidien ominaisuuksista keskeisimpiä on niiden taipumus muodostaa vesiliuoksessa kaksoiskalvoja, joissa polaariset pääryhmät järjestyvät vettä kohti ja poolittomat rasvahappoketjut toisiaan vasten. Vasta viime aikoina on opittu, että solujen eri tiloja rajaavilla kalvoilla on muitakin tehtäviä. Kalvoilla tapahtuu suuri osa solun kemiallisista reaktioista ja solukalvot voivat toimia solun eri toimintojen säätelyssä esimerkiksi toisiolähetteinä. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt liittyvät moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään sekä useisiin psykiatrisiin sairauksiin.

Mikko Parry

Yövirtsaaminen on monen tekijän summa

Yövirtsaaminen eli nokturia on hyvin yleinen oire. Se lisääntyy voimakkaasti ikääntyessä, joten sen merkitys kasvaa väestön vanhetessa. Nokturia heikentää unen laatua, lisää sairastavuutta, ja on toisinaan yksinäänkin merkittävästi elämänlaatua heikentävä oire. Koska nokturian syyt tunnetaan huonosti, hoidolla ei saada useinkaan riittävää helpotusta.

Kari Tikkinen

Tyypin 2 diabetes voi kehittyä kahden eri mekanismin kautta

Tyypin 2 diabetekselle on tunnusomaista heikentynyt insuliinin eritys ja heikentynyt insuliinin vaikutus kohdekudoksissa eli insuliiniresistenssi. Jo diabetesta edeltävässä prediabetesvaiheessa paastoglukoosiarvo tai sokerirasituskokeen 2 tunnin glukoosiarvo ovat suurentuneet, mutta eivät niin paljon, että kyseessä olisi diabetes.

Alena Stancáková

Kiniinireseptorien säätely sydämen vajaatoiminnassa

Kiniineillä, erityisesti bradykiniinillä ja kallidiinilla, on osoitettu sydäntä suojaavia vaikutuksia. Kiniinit estävät mm. sydämen vasemman kammion kasvua ja vajaatoiminnan kehittymistä.

Inka Liesmaa

Tyypin 1 diabeteksen riskin tunnistaminen lapsiväestössä

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa insuliinia tuottavat beetasolut vähitellen tuhoutuvat. Kliinistä tautia edeltää esidiabetes, jolle on tyypillistä diabeettisten vasta-aineiden ilmaantuminen verenkiertoon. Tautiriskiä on diabeetikkojen perheenjäsenillä arvioitu vasta-aineiden luonteen ja ilmaantumisajankohdan perusteella, mutta normaaliväestössä, josta suurin osa tyypin 1 diabetekseen sairastuvista ilmenee, näiden riski-indikaattorien luonnetta ei vielä tunneta. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia diabetekseen liittyvien immunologisten ja aineenvaihdunnallisten tekijöiden ennusarvoa normaaliväestössä ja verrata saatuja arvoja diabeetikkojen perheenjäsenillä havaittuihin tuloksiin.

Heli Siljander

MARS-hoidon vaikutus ennusteeseen

Vuonna 2001 Suomessa otettiin käyttöön MARS-albumiinidialyysilaite (Molecular Adsorbent Recirculating System), jolla hoidetaan potilaita maksan toiminnan äkillisesti pettäessä. Tässä väitöskirjassa analysoidaan MARS-hoidon vaikutusmekanismeja, hoitotuloksia ja kustannustehokkuutta Suomessa.

Taru Kantola

Skitsofrenian geenitausta

Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia on keskushermoston kehityshäiriöstä johtuva monitekijäinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät. Vaikka lukuisia skitsofrenialle altistavia geenimuotoja on tunnistettu, todennäköisesti vain harvoilla sairastuneilla on taudin taustalla samanlainen altistavien geenimuotojen yhdistelmä.

Juho Wedenoja

Elämänlaatu säilyy peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen

Peräsuolisyöpäleikkaus tehdään ahtaassa lantiossa, missä kulkee myös ulostamis-, virtsaamis- ja seksuaalitoimintoihin vaikuttavia hermoja. Näiden hermojen vaurioituminen leikkauksessa on mahdollista ja vaurio voi aiheuttaa hankalia ongelmia. Peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen potilaan kannalta on merkityksellistä, voidaanko leikkauksessa säästää peräaukko vai täytyykö tehdä pysyvä suoliavanne.

Pirita Varpe

Aivojen rakennevauriot yleisiä SAV-potilailla

Vuotaneen aivovaltimoaneurysman aiheuttama subaraknoidaalivuoto on vakava sairaus ja puolet vuodon saaneista potilaista menehtyy. Täysin entiseen vointiinsa toipuu noin neljännes SAV-potilaista. Suomessa, erityisesti Itä-Suomessa, tauti on miltei kolme kertaa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että noin puolelle henkiin jääneistä SAV-potilaista jää merkittäviä neurologisia ja neuropsykologisia ongelmia ja esimerkiksi paluu entiseen työhön voi tuottaa ongelmia muun muassa muisti-, mieliala- ja keskittymisvaikeuksien vuoksi. Optimaalinen toipuminen edellyttää usein kohdennettua ja potilaskohtaisesti räätälöityä neurologista ja neuropsykologista kuntoutusta.

Paula Bendel

Sydänlihaksen hapenpuute ja esialtistus

Sydänlihaksen hapenpuute aiheuttaa peruuttamatonta soluvauriota ja yksi merkittävimmistä tapahtumista sen taustalla on kalsiumin kertyminen solujen sisään. Sydänlihaksen soluja voidaan myös suojata tältä vauriolta esialtistuksella, jonka seurauksena solut kestävät paremmin hapenpuutteen aiheuttamaa stressiä. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin kokeellisin menetelmin sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuvien vaurioiden syntyä, sydäntä suojaavan esialtistuksen mekanismia ja sydämen energiantuoton säätelyä.

Erkki Liimatta

Keliakia on yleistynyt nopeasti

Keliakiadiagnoosit ovat huomattavasti lisääntyneet viime vuosikymmenten kuluessa. Tästä huolimatta 1990-luvulta lähtien tehdyt seulontatutkimukset ovat paljastaneet huomattavan määrän tunnistamattomia tapauksia ja osoittaneet esiintyvyydeksi karkeasti 0,5-1,0 % kaikissa maanosissa. Tässä väitöskirjassa arvioitiin keliakian esiintyvyyttä vuonna 1978-80 (Mini-Suomi-aineisto) ja 2000-2001 (Terveys 2000 -aineisto) sekä tutkittiin tunnistamattoman keliakian ennustetta kuolleisuuden ja syöpien suhteen (Mini-Suomi-aineisto).

Sini Lohi

Ammattinuhan diagnosointi

Ammattinuhalla tarkoitetaan työssä esiintyvän tekijän pääasiallisesti aiheuttamaa nuhaa. Se eroaa työn pahentamasta (tai samanaikaisesta muusta) nuhasta, jossa työympäristö ei ole pääasiallinen nuhan syy. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin ammattinuhan diagnosoinnissa käytettäviä altistuskokeita, allergiseen ammattinuhaan sairastuneiden pitkäaikaista elämänlaatua sekä ammattinuhan yhden pääaiheuttajan, vehnän, allergeeneja ja niiden esiintymistä ammattinuhaa tai -astmaa sairastavilla vehnäallergikoilla.

Liisa Airaksinen

Miksi sairaaloiden johtaminen on niin vaikeaa?

Johtajan toimintakenttä julkisessa erikoissairaalassa on monimutkainen kokonaisuus, jossa kietoutuvat aivan omanlaisensa arvot, kulttuurit ja yhteisölliset rakenteet. Jotta sairaaloiden johtamiskäytäntöjä pystyttäisiin muuttamaan, johtaminen pitäisi ymmärtää niissä laajemmin ja kaikkia koskevana asiana.

Juha V. Virtanen

Hematologisten potilaiden septiset infektiot

Pahanlaatuisia veritauteja sairastavien potilaiden solunsalpaajahoito aiheuttaa väistämättä neutropenian ja lisääntyneen vakavien infektioiden riskin. Infektiot ovat edelleen sekä akuuttia myelooista leukemiaa (AML) sairastavien että suuriannoksisen solunsalpaajahoidon kantasolujensiirron tuella (ASCT) saaneiden potilaiden merkittävä kuolemansyy.

Sari Hämäläinen