Ravitsemus ja raskaus – terveydenhuoltoon tarvitaan koulutusta ja työkaluja

Monipuolinen ravitsemus voi merkittävästi edistää sekä äidin että lapsen terveyttä, kirjoittavat Tiina Jääskeläinen ja Hannele Laivuori.

Tiina Jääskeläinen, Hannele Laivuori

Myötätunto on lääkärille ilon ja uupumuksen lähde

Uupumus sekä kokemus työn merkityksellisyydestä voivat esiintyä samanaikaisesti, muistuttavat Päivi Hietanen ja Annamarja Lamminmäki.

Päivi Hietanen, Annamarja Lamminmäki

Klotsapiinia tulisi käyttää aikaisemmin

Vaihto klotsapiiniin osoittautui selvästi tehokkaimmaksi keinoksi toisen psykoosirelapsin estossa, kirjoittavat Heidi Taipale ja Jari Tiihonen.

Heidi Taipale, Jari Tiihonen

Yhä pienempien keskosten selviytyminen hämmästyttää

Keskustelua aktiivisen hoidon aloittamisen perusteista on käyty jo vuosikymmeniä, kirjoittaa Ilari Kuitunen.

Ilari Kuitunen

Seulonta on hiljainen hengenpelastaja

Tulevaisuuden haasteena on tasapainottaa laatu, kustannukset ja yhdenvertaisuus, kirjoittavat Tanja Skyttä ja Karolina Louvanto.

Tanja Skyttä, Karolina Louvanto

Kaupalliset geenitestit eivät riitä selvittämään perinnöllistä syöpäalttiutta

Tulokset voivat johtaa kuluttajaa mutta myös lääkäriä harhaan, kirjoittavat Eveliina Salminen, Kirsimari Aaltonen ja Minna Pöyhönen.

Eveliina Salminen, Kirsimari Aaltonen, Minna Pöyhönen

Ruoan terveysperustainen verottaminen on vaikeampaa kuin luulisi

Näyttö vaikutuksista väestön lihomiseen on yllättävän heikkoa, kirjoittaa Mikael Fogelholm.

Mikael Fogelholm

Kesäaikasäännöksistä pysyvään normaaliaikaan

Kesäaikaan siirtyminen voimistaa terveyteen ja talouteen aiheutuvia haittoja, kirjoittaa Timo Partonen.

Timo Partonen

Kansallinen syöpästrategia huomioi ikääntyneet syöpään sairastuneet

Strategia painottaa, ettei kronologinen ikä sinänsä ole syy rajata hoitoa, kirjoittaa Maria Nuotio.

Maria Nuotio

Neurokiniinireseptorin salpaajat helpottavat rintasyöpäpotilaan vaihdevuosioireita

Ymmärrys vasomotoristen oireiden patofysiologiasta on avannut mahdollisuuden kohdennettuun hoitoon, kirjoittaa Marjo Tuppurainen.

Marjo Tuppurainen

Puutiaisaivokuume lisääntyy – rokotuskattavuuden parantaminen tarpeen

Rokote estää yli 90 prosenttia tartunnoista.

Elisa Kortela, Eeva Ruotsalainen, Asko Järvinen

Koeputkesta käsivarteen – rokotteen käyttöönotto vaatii pitkäjänteistä työtä

Rokotusten vaikutukset ulottuvat laajemmallekin kuin suoraan tautien ehkäisyyn, kirjoittavat Meeri Honkanen ja Hanna Nohynek.

Meeri Honkanen, Hanna Nohynek

Rokotteiden turvallisuutta seurataan tieteellisen arvioinnin perusteella

Lääkärin on tärkeä ilmoittaa haittavaikutuksista Fimeaan, kirjoittavat Tiina Karonen, Jaana Santaholma ja Piia Vuorela.

Tiina Karonen, Jaana Santaholma, Piia Vuorela

Yhdysvalloissa uudet bentsodiatsepiinisuositukset ­

Muuttuvatko Suomen käytännöt?

Jonna Levola, Solja Niemelä

Lihavuusohjelmalle on tarvetta

Hoitopolkuja ja lihavuuden ehkäisyä tulisi kehittää valtakunnallisesti.

Pia Pajunen, Kirsi Pietiläinen

Kuinka digitaalisen hoidon vaikuttavuutta arvioidaan?

Myös Suomessa on tunnistettu tarve selvittää hoitojen korvattavuutta.

Jari Haverinen

Pitkäaikaissairauksien riskitekijät tulee saada hallintaan

Primaaripreventiota olisi tehostettava etenkin 40–50-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tuomas Kiviniemi

Tutkimukseen perustuva ennaltaehkäisy on pelastettava

Kansanterveyden tutkimusresursseja on leikattu merkittävästi, kirjoittaa Juha Pekkanen.

Juha Pekkanen

Tekoälyn käyttö tiedejulkaisemisessa vaatii pelisäännöt

Kustantajien suhtautuminen vaihtelee suuresti, kirjoittaa Markus Skrifvars.

Markus Skrifvars

Mikä motivoi vertaisarvioijaa?

Tunne ”omasta lehdestä” kannustaa monia, uskoo Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo