Järjestelmätason investoinnit vaativat satunnaistettuja kokeita

Uudistuksia voi tutkia kokeellisesti, jos siihen on poliittinen ja hallinnollinen tahto, kirjoittaa Aleksi Reito.

Aleksi Reito

ADHD-epidemia – katse yksilöstä yhteiskuntaan

Kun ympäristötekijät kuormittavat tarkkaavuutta, yhä useampi kokee vaikeuksia suoriutua arjen vaatimuksista, kirjoittavat Mikko Heimola ja kollegat.

Mikko Heimola, Suvi Olkkola, Noora Ovaska-Stafford, Anniina Koski

Oletus hoitojen hyödyllisyydestä on elefantti huoneessa

Huonon käytännön lopettaminen ei ole merkki lääketieteen epäonnistumisesta vaan kypsyydestä, kirjoittaa Teppo Järvinen.

Teppo Järvinen

Miten valita työhön paluuta tukeva psykoterapia?

Työkyvyttömyys reagoi terapiaan usein heikommin kuin oireet, kirjoittaa Sanna Selinheimo.

Sanna Selinheimo

Voiko psykiatrisen työkyvyttömyyden poluilta palata?

Valtaosalla kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke pitkittyy, kirjoittavat Päivi Rissanen ja Sami Pirkola.

Päivi Rissanen, Sami Pirkola

Tosielämän data lisää tietoa lääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta

Sen perusteella voidaan arvioida, kuinka moni potilas saavuttaa asetetut hoitotavoitteet, kirjoittaa Oscar Brück.

Oscar Brück

Yleislääkäri tarvitsee tutkimusnäyttöä, tekoälyä ja aikaa kohdata

Yleislääketieteen tulevaisuus voi olla paitsi tehokkaampi myös oikeudenmukaisempi ja inhimillisempi, kirjoittaa Helena Liira.

Helena Liira

Nuorten epätoivokuolemat vaativat huomiota

Kuolemista lähes kaikki olisivat estettävissä, kirjoittaa Pekka Hakkarainen.

Pekka Hakkarainen

Persoonallisuushäiriötä sairastavilla on merkittävä kuolemanriski

Riski koskee sekä luonnollisia että ei-luonnollisia kuolinsyitä, erityisesti itsemurhia.

Jouko Miettunen

Uusi suositus yhtenäistää vastasyntyneen hyperbilirubinemian hoitoa

Seulonnassa, seurannassa ja hoitorajojen määrittelyssä on esiintynyt huomattavaa vaihtelua.

Kalle Korhonen, Leena Hintikka, Mikko Hirvonen, Ilkka Ketola, Riitta Marttila, Riitta Ojala

Ravitsemus ja raskaus – terveydenhuoltoon tarvitaan koulutusta ja työkaluja

Monipuolinen ravitsemus voi merkittävästi edistää sekä äidin että lapsen terveyttä, kirjoittavat Tiina Jääskeläinen ja Hannele Laivuori.

Tiina Jääskeläinen, Hannele Laivuori

Myötätunto on lääkärille ilon ja uupumuksen lähde

Uupumus sekä kokemus työn merkityksellisyydestä voivat esiintyä samanaikaisesti, muistuttavat Päivi Hietanen ja Annamarja Lamminmäki.

Päivi Hietanen, Annamarja Lamminmäki

Klotsapiinia tulisi käyttää aikaisemmin

Vaihto klotsapiiniin osoittautui selvästi tehokkaimmaksi keinoksi toisen psykoosirelapsin estossa, kirjoittavat Heidi Taipale ja Jari Tiihonen.

Heidi Taipale, Jari Tiihonen

Yhä pienempien keskosten selviytyminen hämmästyttää

Keskustelua aktiivisen hoidon aloittamisen perusteista on käyty jo vuosikymmeniä, kirjoittaa Ilari Kuitunen.

Ilari Kuitunen

Seulonta on hiljainen hengenpelastaja

Tulevaisuuden haasteena on tasapainottaa laatu, kustannukset ja yhdenvertaisuus, kirjoittavat Tanja Skyttä ja Karolina Louvanto.

Tanja Skyttä, Karolina Louvanto

Kaupalliset geenitestit eivät riitä selvittämään perinnöllistä syöpäalttiutta

Tulokset voivat johtaa kuluttajaa mutta myös lääkäriä harhaan, kirjoittavat Eveliina Salminen, Kirsimari Aaltonen ja Minna Pöyhönen.

Eveliina Salminen, Kirsimari Aaltonen, Minna Pöyhönen

Ruoan terveysperustainen verottaminen on vaikeampaa kuin luulisi

Näyttö vaikutuksista väestön lihomiseen on yllättävän heikkoa, kirjoittaa Mikael Fogelholm.

Mikael Fogelholm

Kesäaikasäännöksistä pysyvään normaaliaikaan

Kesäaikaan siirtyminen voimistaa terveyteen ja talouteen aiheutuvia haittoja, kirjoittaa Timo Partonen.

Timo Partonen

Kansallinen syöpästrategia huomioi ikääntyneet syöpään sairastuneet

Strategia painottaa, ettei kronologinen ikä sinänsä ole syy rajata hoitoa, kirjoittaa Maria Nuotio.

Maria Nuotio

Neurokiniinireseptorin salpaajat helpottavat rintasyöpäpotilaan vaihdevuosioireita

Ymmärrys vasomotoristen oireiden patofysiologiasta on avannut mahdollisuuden kohdennettuun hoitoon, kirjoittaa Marjo Tuppurainen.

Marjo Tuppurainen