Hammashuolto kuntoon – keinoja on

Suun terveys on yksi huonoiten hoidettu sairauksien riskitekijä, ja suun sairauksien on arvioitu olevan kolmanneksi kallein kansanterveysongelma länsimaissa (1,2). Säästävän hoitokulttuurin, potilaiden asenteiden, suun terveydenhuollon toimintatapojen ja rakenteiden vuoksi voidaan sanoa, että suomalaisella aikuisella on suussaan infektiofokus, kunnes toisin todistetaan (3). Infektioista vapaa suu tulisi nostaa terveellisen ravinnon, riittävän unen ja liikunnan rinnalle kansanterveyden ehkäisyssä.

Tanja Ketola-Kinnula, Petri Bono

Hammashuolto kuntoon – keinoja on

Petri Bono ja Tanja Ketola-Kinnula kirjoittavat suun terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa.

Tanja Ketola-Kinnula, Petri Bono

Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta

Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resurs­seja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.

Juha Saarnio, Perttu Arkkila

Tekeekö köyhyys sairaaksi vai sairaus köyhäksi?

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola kirjoittaa köyhyyden ja terveyden kytköksistä.

Sami Pirkola

Statiinien haitat 2.0

Timo Strandberg kirjoittaa ristiriidasta, joka vallitsee statiinien väitettyjen ja tutkimuksin osoitettujen haittojen välillä.

Timo Strandberg

Antibioottiresistenssi haastaa monialaiseen yhteistyöhön

Myös muut tekijät kuin antibioottien käyttö vaikuttavat resistenssiongelmaan, kirjoittavat asiantuntijat tiedepääkirjoituksessa.

Johanna Muurinen, Johannes Cairns, Mariella Aalto-Araneda, Jesse Vänttinen, Jenni Kaskela

Pamoja tulinde maisha – yhdessä säästämme elämää

Kongon demokraattisessa tasavallassa ebolatautiepidemia alkoi yli vuosi sitten ja marraskuun 2019 loppuun mennessä infektioon on sairastunut 3 304 potilasta ja kuollut 2 199, Veli-Jukka Anttila kirjoittaa.

Veli-Jukka Anttila

Suolistopatologia voi avata räätälöityjä hoitoja Parkinsonin tautiin

Tutkimukset viittaavat siihen, että ruoansulatuskanavan häiriöihin liittyy suurentunut Parkinsonin taudin riski, kirjoittaa Filip Scheperjans.

Filip Scheperjans

Tautikirjon tarkentuminen vie kohti atooppisen ekseeman täsmähoitoja

Atooppinen ekseema on monimuotoinen sairaus, jonka ilmiasu vaihtelee potilaan iän, etnisen taustan, taudin kroonisuuden, IgE-tasojen ja ihon läpäisyestegeenien mutaatioiden mukaan (1,2). Endotyypillä tarkoitetaan fenotyypin taustalla olevia molekyylitason mekanismeja. Endotyyppien täsmentyessä myös täsmälääketiede lähestyy. Ensimmäinen biologinen lääke atooppisen ekseeman hoitoon, dupilumabi, on käytössä, ja useita muita patogeneesissä keskeisiä signalointireittejä estäviä lääkkeitä on faasien II ja III tutkimuksissa (1,3).

Ville Kiiski, Leena Koulu

Vertaisarviointi on laatutyötä

Vertaisarvioijat tekevät palkatonta työtä tiedeyhteisön hyväksi, kertoo Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Tua Annanmäki

Mikä tekee erikoisalasta raskaan?

Pertti Saloheimo pohtii erikoisalan valintaa ja erikoisaloihin liittyvää kuormittavuuden kokemusta.

Pertti Saloheimo

Immunologisten kudosvaurioiden luokittelu uusiksi?

Robin Coombsin ja Philip Gellin ehdottama immunologisten kudosvaurioiden luokittelu syntyi 1960-luvun alussa, kun aiemmin vallalla ollut vasta-aineoppi oli murtumassa. Samaan aikaan immunologeilla oli suuria vaikeuksia hyväksyä ajatusta, että immuunipuolustus itse voisi aiheuttaa organismille vahinkoa (1). Luokitus edusti siis uudentyyppistä immunologista orientaatiota.

Tuomas Virtanen

Liikunta toimii lääkkeenä moneen vaivaan

Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt tunnetaan jo varsin perusteellisesti, terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien osuus on edelleen suuri.

Katriina Kukkonen-Harjula, Helena Liira

Pitäisikö lääkärienkin työmäärää mitata?

Ongelmat pitää joka tapauksessa ratkaista, kirjoittavat Auvo Rauhala ja Marina Kinnunen.

Auvo Rauhala, Marina Kinnunen

Lapsen syöpä on erilainen myös geenien tasolla

Olli Lohi kirjoittaa lapsen syövän syntysyistä.

Olli Lohi

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan meitä kaikkia

Koulutukseen panostaminen on sijoitus nuorten terveyteen, kirjoittaa Silja Kosola.

Silja Kosola

Munuaispotilaiden määrä kasvaa

Arviolta 4,5 prosentilla 45–74-vuotiaista suomalaisista on merkittävä munuaisten vajaatoiminta, kirjoittavat Reetta Peltonen ja Ilkka Helanterä.

Ilkka Helanterä, Reetta Peltonen

Alzheimerin tauti – infektiotautiko?

Amyloiditeoriaa on jouduttu katsomaan uudesta näkökulmasta, kirjoittavat Timo Strandberg (kuvassa) ja Pentti Tienari.

Timo Strandberg, Pentti Tienari

Kansalaiset haluavat ja ansaitsevat psykoterapiaa

Psykoterapian laatu on oleellinen, kirjoittaa Kristian Wahlbeck.

Kristian Wahlbeck