Monimuotoinen endometrioosi – diagnostinen haaste

Endometrioosin leikkaushoito tulisi toteuttaa oikea-aikaisesti oikeassa paikassa, kirjoittaa Katja Ahinko.

Katja Ahinko

Pandemia voi kestää kuukausia

Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusinfektion pandemiaksi 11.3.2020. Se antoi uuden viruksen aiheuttamalle taudille nimen COVID-19 (coronavirus disease 19) ja nimesi viruksen SARS-CoV-2:ksi (severe acute respiratory syndrome coronavirus 2): virus on geneettisesti lähisukua aiemman SARS-koronaviruksen kanssa. Tammi–maaliskuussa Kiinassa on ollut n. 81 000 laboratoriovarmistettua tautitapausta ja n. 3 260 kuolemaa, Euroopassa jo enemmän. Tautiin on 23.3. mennessä varmuudella sairastunut yli 340 000 ihmistä, joista n. 15 000 on kuollut. Kuolleet ovat yleensä olleet ikäihmisiä ja kuuluneet lääketieteellisiin riskiryhmiin.

Olli Vapalahti, Ilkka Julkunen

Mistä puhumme, kun puhumme näytöstä?

Lääketieteen piirissä on esitelty ja käytetty erilaisia näytön hierarkioita, kirjoittaa Pekka Louhiala.

Pekka Louhiala

Potilas on hoidon resurssi

– Terveydenhuollon ydin, lääkärin ja potilaan kohtaaminen, muuttuu, kirjoittavat Harry Köhler ja Jouko Lönnqvist.

Harry Köhler, Jouko Lönnqvist

Millainen on Wuhanin koronaviruksen tartuntavaara?

COVID-19-potilas levittää infektiota hieman useammalle kuin kahdelle muulle henkilölle, kirjoittaa Heikki Peltola.

Heikki Peltola

Hammashuolto kuntoon – keinoja on

Suun terveys on yksi huonoiten hoidettu sairauksien riskitekijä, ja suun sairauksien on arvioitu olevan kolmanneksi kallein kansanterveysongelma länsimaissa (1,2). Säästävän hoitokulttuurin, potilaiden asenteiden, suun terveydenhuollon toimintatapojen ja rakenteiden vuoksi voidaan sanoa, että suomalaisella aikuisella on suussaan infektiofokus, kunnes toisin todistetaan (3). Infektioista vapaa suu tulisi nostaa terveellisen ravinnon, riittävän unen ja liikunnan rinnalle kansanterveyden ehkäisyssä.

Tanja Ketola-Kinnula, Petri Bono

Hammashuolto kuntoon – keinoja on

Petri Bono ja Tanja Ketola-Kinnula kirjoittavat suun terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa.

Tanja Ketola-Kinnula, Petri Bono

Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta

Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resurs­seja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.

Juha Saarnio, Perttu Arkkila

Tekeekö köyhyys sairaaksi vai sairaus köyhäksi?

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola kirjoittaa köyhyyden ja terveyden kytköksistä.

Sami Pirkola

Statiinien haitat 2.0

Timo Strandberg kirjoittaa ristiriidasta, joka vallitsee statiinien väitettyjen ja tutkimuksin osoitettujen haittojen välillä.

Timo Strandberg

Antibioottiresistenssi haastaa monialaiseen yhteistyöhön

Myös muut tekijät kuin antibioottien käyttö vaikuttavat resistenssiongelmaan, kirjoittavat asiantuntijat tiedepääkirjoituksessa.

Johanna Muurinen, Johannes Cairns, Mariella Aalto-Araneda, Jesse Vänttinen, Jenni Kaskela

Pamoja tulinde maisha – yhdessä säästämme elämää

Kongon demokraattisessa tasavallassa ebolatautiepidemia alkoi yli vuosi sitten ja marraskuun 2019 loppuun mennessä infektioon on sairastunut 3 304 potilasta ja kuollut 2 199, Veli-Jukka Anttila kirjoittaa.

Veli-Jukka Anttila

Suolistopatologia voi avata räätälöityjä hoitoja Parkinsonin tautiin

Tutkimukset viittaavat siihen, että ruoansulatuskanavan häiriöihin liittyy suurentunut Parkinsonin taudin riski, kirjoittaa Filip Scheperjans.

Filip Scheperjans

Tautikirjon tarkentuminen vie kohti atooppisen ekseeman täsmähoitoja

Atooppinen ekseema on monimuotoinen sairaus, jonka ilmiasu vaihtelee potilaan iän, etnisen taustan, taudin kroonisuuden, IgE-tasojen ja ihon läpäisyestegeenien mutaatioiden mukaan (1,2). Endotyypillä tarkoitetaan fenotyypin taustalla olevia molekyylitason mekanismeja. Endotyyppien täsmentyessä myös täsmälääketiede lähestyy. Ensimmäinen biologinen lääke atooppisen ekseeman hoitoon, dupilumabi, on käytössä, ja useita muita patogeneesissä keskeisiä signalointireittejä estäviä lääkkeitä on faasien II ja III tutkimuksissa (1,3).

Ville Kiiski, Leena Koulu

Vertaisarviointi on laatutyötä

Vertaisarvioijat tekevät palkatonta työtä tiedeyhteisön hyväksi, kertoo Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Tua Annanmäki

Mikä tekee erikoisalasta raskaan?

Pertti Saloheimo pohtii erikoisalan valintaa ja erikoisaloihin liittyvää kuormittavuuden kokemusta.

Pertti Saloheimo

Immunologisten kudosvaurioiden luokittelu uusiksi?

Robin Coombsin ja Philip Gellin ehdottama immunologisten kudosvaurioiden luokittelu syntyi 1960-luvun alussa, kun aiemmin vallalla ollut vasta-aineoppi oli murtumassa. Samaan aikaan immunologeilla oli suuria vaikeuksia hyväksyä ajatusta, että immuunipuolustus itse voisi aiheuttaa organismille vahinkoa (1). Luokitus edusti siis uudentyyppistä immunologista orientaatiota.

Tuomas Virtanen

Liikunta toimii lääkkeenä moneen vaivaan

Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt tunnetaan jo varsin perusteellisesti, terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien osuus on edelleen suuri.

Katriina Kukkonen-Harjula, Helena Liira

Pitäisikö lääkärienkin työmäärää mitata?

Ongelmat pitää joka tapauksessa ratkaista, kirjoittavat Auvo Rauhala ja Marina Kinnunen.

Auvo Rauhala, Marina Kinnunen