Ortopedia murroksessa

Laadukas tieteellinen tutkimustieto muuttaa ortopedian hoitokäytäntöjä. Tämä näkyy erityisesti polven ja olkapään degeneratiivisten sairauksien tähystyskirurgian vähentymisenä 2000-luvulla.

Juhana Leppilahti

Käytettävyys ratkaisee potilastietojärjestelmien hyödyn

Digitalisaation toisessa ja kolmannessa aallossa potilastietojärjestelmiltä vaaditaan enemmän, kirjoittaa Jarmo Reponen.

Jarmo Reponen

Huomio pitkäaikaissairauksiin myös tekonivelleikkausta suunniteltaessa

Pitkäaikaissairaudet ovat aiemmin jääneet vähälle huomiolle tekonivelkirurgian hoitosuosituksissa, mutta niiden tiedetään altistavan komplikaatioille ja heikentävän pitkäaikaistuloksia (1). Tekonivelen pysyvyyttä huonontavat diabetes, sydän- ja verenkiertosairaudet, verenpainetauti, psykoosisairaudet ja Alzheimerin tauti. Jos pitkäaikaissairauksia on useampia, niiden leikkaustulosta huonontava vaikutus kumuloituu (2). Leikkauksia tehdään yhä enemmän myös sairaalloisesti ylipainoisille potilaille (3), joilla komplikaatioriski on suuri varsinkin, jos he sairastavat myös diabetesta (4).

Matti U. K. Lehto, Esa Jämsen

Kaikkien äitien ja lasten terveydestä kannattaa huolehtia

Suomen ensimmäinen neuvola syntyi vajaat sata vuotta sitten siirtolaisten kansoittamaan helsinkiläislähiöön. Uusi konsepti (1) – kaikille avoimet ovet, sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja yhden luukun periaate – oli välitön menestys. Muutamassa vuodessa alueen lapsikuolleisuus laski viidesosaan (2), ja pian joka kylässä oli oma neuvola. Tarinan jatko on jokaisen suomalaislääkärin tuntemaa kansanterveystyön historiaa.

Heli Salmi, Susanna Sainio, Paula Tiittala, Miira Klemetti

Tilkkupeitosta ydinosaamisen määrittelyyn

Lääketieteen perusopetuksen arviointi Suomen viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa valmistui kesäkuussa 2018. Kansainvälisen arviointiryhmän raportti (1) kuvaa koulutuksen monia vahvuuksia. Siinä annetaan myös kehittämisehdotuksia sekä yksittäisille yliopistoille että lääkärikoulutukselle yleisesti. Tärkeä havaintomme oli, että lääkärikoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa ei vielä hyödynnetä riittävästi tietoa aikuisen oppimisen luonteesta.

Christopher Stephens, Gerda Croiset, Riitta Möller, Hannele Seppälä, Marjukka Mäkelä

Perusterveydenhuollossa vaikutetaan syövän ennusteeseen

Syövän hoitotulokset vaihtelevat paljon sellaisissakin maissa, joissa korkeatasoinen terveydenhuolto on kaikkien ulottuvilla (1). Tähän vaikuttavat mm. diagnostiset ja hoidon käynnistymiseen liittyvät viiveet.

Päivi Hietanen

Uusi lääke tarjolla ALS-tautiin – vai onko?

Amyotrofisessa lateraaliskleroosissa eli ALS-taudissa liikehermojen tuhoutuminen johtaa tahdonalaisen lihaksiston surkastumiseen ja kuolemaan. Suomessa siihen sairastuu vajaat 200 ihmistä vuodessa. Osalla voidaan osoittaa geenivirhe.

Hannu Laaksovirta

Vaaratilanneilmoitukset edistävät laiteturvallisuutta

Kahden viime vuoden aikana ilmoituksia on vuosittain tullut yli tuhat, kirjoittaa Tarja Vainiola.

Tarja Vainiola

Lasten ja nuorten palvelujen on perustuttava tutkimusnäyttöön

Sote-uudistuksen valmistelussa lapset ja nuoret ovat joutuneet kummallisen valtapelin keskiöön, kirjoittaa Silja Kosola.

Silja Kosola

Kehitysvammaisen muistisairauksien arviointiin tarvitaan oma työkalu

Viime vuosikymmenien aikana kehitysvammaisten elinikä on pidentynyt huomattavasti, ja niinpä tulevaisuudessa muistisairaiden kehitysvammaisten määrä kasvaa (1). Kehitysvamma, kuten dementoituminenkin, on oire aivokuoren toiminnan häiriöstä. Kummankin tausta on joko geneettinen, hankinnainen tai monitekijäinen. Downin oireyhtymä on yleisin geneettinen, CP-kehitysvamma (varhaiseen aivovaurioon liittyvä liikunta-kehitysvamma) on yleisin hankinnainen ja autismi-kehitysvammaoireyhtymä yleisin monitekijäinen kehitysvamma (2). Yleisin muistisairaus, Alzheimerin tauti, on taustaltaan yleensä monitekijäinen ja toiseksi yleisin, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, useimmiten hankinnainen. Lisäksi tunnetaan useita harvinaisempia geneettisiä muistisairauksia (3). Kehitysvamma ilmenee aina kehitysiässä, dementia yleensä vasta kehitysiän jälkeen.

Maria Arvio, Markus Sundin, Mari Niinivirta

Kivun hoito kuuluu kaikille

Kipu voi alkaa yllättäen, hivuttaa hiljalleen, häiritä vain hieman tai musertaa kokonaan. Kokemus kivun voimakkuudesta ja sen aiheuttamasta haitasta on aina subjektiivinen, eikä korrelaatio näiden välillä välttämättä ole suoraviivainen. Useimmat toipuvat voimakkaastakin akuutista kivusta ongelmitta, mutta toisilla kipu kroonistuu.

Reetta Peltonen, Tarja Heiskanen

Uusi täsmälääkeryhmä näköpiirissä tyypin 2 diabetekseen

Tyrosiinifosfataasi 1B:n esto näyttää rationaaliselta hoitomuodolta, kirjoittaa Hannu Järveläinen.

Hannu Järveläinen

Tutkimus kuuluu yliopistosairaaloiden hoitohenkilökunnankin työnkuvaan

Terveydenhuollossa korostuu eri ammattien vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitys ja tärkeys. Kohtalaisen vähälle huomiolle on jäänyt hoitohenkilökunnan osuus tutkimustyön prosessissa.

Sonja Kasari, Anne Pitkäranta

Synnytysiän ja hedelmällisyyden pulmallinen ristiriita

Ensimmäisen lapsen saaminen yhä vanhempana on ajan trendi. Väestöliiton tuoreen perhebarometrin mukaan (1) lapsia halutaan nykyisin suunnitella aikaisintaan sitten, kun opinnot on hoidettu alta, muutama työvuosi on takana ja parisuhteeseen on saatu vakautta. Lasta siis suunnitellaan "valmiiseen elämään". Toisaalta monelle keskeinen lasten saamisen este on sopivan kumppanin puuttuminen. Perhebarometrin mukaan myös kilpailevat mielenkiinnon kohteet, kuten matkustaminen ja harrastukset, ovat tärkeitä syitä sille, miksi lapsen saaminen ei tunnu ajankohtaiselta (1).

Viveca Söderström-Anttila

Varhainen laihdutus voi kääntää tyypin 2 diabeteksen remissioon

Tyypin 2 diabetesta pidetään vahvasti periytyvänä sairautena. Tunnetut riskitekijät ovat ylipaino ja lihavuus, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Taudille tunnusomaista ovat insuliinin erityksen häiriöt ja insuliinin tehottomuus elimistössä, niin lihaskudoksessa, maksassa kuin rasvakudoksessakin. Tunnetut geneettiset vaihtelut selittävät vain pienen osan taudista, eikä periytyvä riski selitä taudin nopeaa yleistymistä (1). Suomessa lääkehoidossa olevien tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä ylittää 300 000 ja kokonaismäärä lienee puolen miljoonan paikkeilla. Maailmanlaajuisesti diabeetikoita on runsaat 420 miljoonaa ja 600 miljoonan raja saavutettaneen 20 vuoden päästä (2).

Matti Uusitupa, Pertti Mustajoki

Käsihygienia on yhä tärkeämpää

Ignaz Semmelweis osoitti 1860-luvulla, että lapsivuodekuolleisuutta voitiin vähentää merkittävästi desinfioimalla synnytyksiä hoitavan henkilökunnan kädet kloorivedellä. Miksi näin tapahtui, sitä aikalaiset eivät voineet täysin ymmärtää, sillä mikrobien merkitys taudinaiheuttajana havaittiin vasta myöhemmin.

Janne Laine

Potilasturvallisuustyö vaikuttaa – ja ei vaikuta?

Miksi estettävissä olevia haittatapahtumia tapahtuu edelleen liikaa?

Risto P. Roine, Marina Kinnunen, Leena-Maija Aaltonen

Lähdekritiikkiä rokotuskeskusteluun

– Tuhkarokon vakavuus on unohtunut Suomessa, Petri Ruutu kirjoittaa.

Petri Ruutu

Verenpainesuositukset taas myllerryksessä

Meidän on syytä terävöittää niiden potilaiden hoitoa, joiden verenpainetaso on yli 140/90 mmHg, toteaa yleislääketieteen professori Päivi Korhonen.

Päivi Korhonen

Ensimmäinen genominmuokkaus suoraan potilaassa on tehty

Kymmeniä tai satoja geeninsiirtohoitoja on kliinisissä kokeissa, kirjoittaa Kirmo Wartiovaara.

Kirmo Wartiovaara