Suomen on sitouduttava kondyloomien hävittämiseen

WHO:n tavoitteena on hävittää kondyloomat rokottamalla, todetaan tiedepääkirjoituksessa.

Katja Kero, Jaana Rautava

Tarvitaanko osteoporoosin laaturekisteriä?

Jopa murtumapotilaiden osteoporoosin tunnistaminen on puutteellista.

Leo Niskanen, Tiina Huusko

Kaikki keinot käyttöön lihavuuden torjunnassa

Painonhallintaa ja terveyttä tukemaan tarvitaan yhteiskunnan politiikkapäätöksiä, kirjoittaa Pekka Puska.

Pekka Puska

Jo lapsuuden elämäntavat ovat sydämen asia

Tavoitteena tulee olla, että liikkuminen ja terveellinen ruokailu opitaan jo varhain osaksi elämää, kirjoittaa Jarkko Heiskanen.

Jarkko Heiskanen

Raskauden ehkäisy parantaa elämänlaatua iästä riippumatta

Ehkäisyä voi käyttää teini-iästä vaihdevuosiin asti, muistuttaa tiedepääkirjoitus.

Katja Ahinko, Karolina Louvanto

Parkinsonin tauti – bakteeritauti?

Uusi tutkimustieto bakteerien roolista avaa toivottavasti uusia polkuja taudin ehkäisyyn ja hoitoon, kirjoittaa Kari Murros.

Kari Murros

Monilääkitys – ei se määrä vaan laatu

Lääkkeiden vähentäminen ei voi olla itseisarvo, jos niistä on osoitetusti hyötyä, kirjoittaa Timo Strandberg.

Timo Strandberg

Kohti pitkään tupakoineiden keuhkosyövän seulontaa

Taudin toteaminen varhaisvaiheessa todennäköisesti parantaisi ennustetta, kirjoittaa Jussi Koivunen.

Jussi Koivunen

Paha kolmio: sarkopenia, osteoporoosi ja lihavuus

Sohvalle toimitettu ruoka ja liikunnan väheneminen eivät ennusta hyvää, kirjoittaa Timo Strandberg.

Timo Strandberg

Laput pois silmiltä: genetiikka vaikuttaa lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen

Genetiikka vaikuttaa lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen, ja tämä tulee vihdoin tunnustaa, todetaan tiedepääkirjoituksessa.

Mikko Niemi, Aleksi Tornio, Miia Turpeinen

Keuhkosairausohjelmat ovat esimerkki systemaattisesta kansanterveystyöstä

Keuhkosairauksien koordinoitu ja pitkäjänteinen ohjelmatyö on kannattanut.

Tuula Vasankari, Tiina Mattila, Tari Haahtela

Perinataaliajan mielenterveysongelmien hoitopolut kuntoon

Ongelmilla on kauaskantoisia vaikutuksia koko perheen hyvinvointiin, kirjoittaa Tiina Riekki.

Tiina Riekki

Vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvat hoidot ovat ensisijaisia nuorten masennuksessa

Nuorten depression hoitoa koskevassa tieteellisessä tutkimuksessa on vielä aukkoja. 

Anu Raevuori, Mauri Marttunen

Tuoreita psykiatrisia näkökulmia potilaan hoitoon

Psykiatrista diagnoosia ei voi tehdä oirekyselyn vastauksista, kirjoittaa Timo Partonen.

Timo Partonen

Ravitsemushoito on tärkeä osa laadukasta hoitoa

Ravitsemustilan korjaamisella voi olla hoidossa ja kuntoutumisessa suurempi merkitys kuin lääkkeillä, todetaan tiedepääkirjoituksessa.

Tiina Laatikainen, Juha Saarnio

Voiko D-vitamiinilisällä ehkäistä murtumia aikuisilla?

Aikuisväestössä lisällä ei ole saatu tulosta, mutta D-vitamiinin puutosta tulee ehkäistä ja hoitaa.

Christel Lamberg-Allardt, Suvi T. Itkonen

Potilasturvallisuuden opetuksessa kannattaa huomioida oppimisen herkkyysvaiheet

Jokaisen lääkäriksi opiskelevan kannattaa suorittaa potilasturvallisuuden verkkokurssi ennen klinikkaa, kirjoittaa Tuija Ikonen.

Tuija Ikonen

Terveellinen ruokavalio joustaa

Terveyttä edistävä ruokavalio ei edellytä kaikkia ”terveellisiä” ruokaryhmiä, kirjoittaa Mikael Fogelholm.

Mikael Fogelholm

Työoloista on tärkeää kysyä hengityselinoireista potilasta tutkittaessa

Oireilun työperäisyyden tunnistaminen kuuluu kaikille hengitystieoireisia potilaita hoitaville lääkäreille, kirjoittaa Minna Purokivi.

Minna Purokivi

Translaki uudistuu – mikä muuttuu?

Lakimuutoksen odotetaan vähentävän ns. vähemmistöstressiä, kirjoittaa Teemu Kärnä.

Teemu Kärnä