Tieto rakentuu nöyryydellä

”Emme tiedä” on vastaus, joka on kuultu harvoin mediassa, todetaan pääkirjoituksessa.

Pekka Louhiala, Otto Helve, Jonas Sivelä

Sydämen diastolisen vajaatoiminnan hoito uudistuu

SGLT2:n estäjät ovat tuomassa uutta valoa tämän haastavan potilasryhmän hoitoon, arvioidaan tiedepääkirjoituksessa.

Juhani Airaksinen, Johan Lassus

Muistisairaudet ovat kasvava kansanterveysongelma

Muistipoliklinikoiden perustaminen takaisi diagnostiikan ja hoidon tasaisen laadun, kirjoittavat Timo Strandberg ja Anne Koivisto.

Timo Strandberg, Anne Koivisto

Voiko infektio käynnistää muistisairauden?

Tuoreet tutkimukset tukevat ajatusta immuunijärjestelmän ja tulehduksen merkityksestä, todetaan tiedepääkirjoituksessa.

Pyry Sipilä, Mika Kivimäki, Timo Strandberg

Miten käy yleisosaamisen erikoislääkärien koulutuksessa?

Lääkärit keskittyvät yhä suppeampiin osa-alueisiin erikoisalojen sisälläkin, kirjoittavat Johanna Rellman ja Teppo Heikkilä.

Johanna Rellman, Teppo Heikkilä

Huumeiden käyttöön liittyvä sairaalahoidon tarve kasvaa

Pistoshuumeiden käyttöön liittyvien pehmytkudosinfektioiden hoitojaksot ovat pitkiä.

Toni Seppälä, Virve Koljonen, Patrik Lassus

Tarvittaisiinko Suomessakin rajoitettua ajo-oikeutta?

Väestön ikääntyessä näköperusteisten ajokieltojen määrä kasvaa.

Oona Martikainen, Samu Piironen, Leena Pitkänen

Kiistanalaiset beeta-amyloidivasta-aineet

Beeta-amyloidivasta-aineiden asema odottaa vielä vahvistusta.

Pentti Tienari, Heikki Tanila

Koronan lääkehoito kehittyy, mutta kysymyksiä jää

Suuremmilla tutkimuksilla saataisiin luotettavampaa tietoa.

Jarno Rutanen, Jussi Mustonen, Kari A. O. Tikkinen

Mihin kliinikko tarvitsee tietoallasta?

Tietoallas mahdollistaa työmme kehittämisen, kirjoittavat Janne Liisanantti ja Timo Alalääkkölä.

Janne Liisanantti, Timo Alalääkkölä

Esijulkaisujakin vertaisarvioidaan

Monien julkaisualustojen laatukontrollissa on toivomisen varaa, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

Candida auris – uusi sitkeä sieni

Erityisen hankalia ovat olleet teho-osastojen epidemiat, kirjoittaa Veli-Jukka Anttila.

Veli-Jukka Anttila

Lasten ja nuorten lihavuuteen on löydettävä ratkaisuja

Lihavuuteen tulee suhtautua kuin muihinkin kansansairauksiin, kirjoittavat Tiina Laatikainen ja Helena Liira.

Tiina Laatikainen, Helena Liira

Vanhoja lääkkeitä pitäisi tutkia uusiin käyttöaiheisiin

Lääkkeen tutkiminen vähenee yleensä merkittävästi tai loppuu kokonaan patenttiajan tai dokumenttisuojan rauettua ja geneerisen kilpailun laskettua hintoja merkittävästi. Tämä on yhteiskunnan ja potilaan kannalta valitettavaa, koska monesti lääkkeillä on potentiaalia toimia muissakin kuin niissä käyttöaiheissa, joihin sillä on myyntilupa.

Esa Heinonen

Koronavirus leviää ilmateitse – onko sillä merkitystä?

Ennen COVID-19-pandemiaa ilmateitse tarttuviksi tunnustettiin vain muutama sairaus, kirjoittavat Risto Renkonen, Marjukka Myllärniemi ja Kari A. O. Tikkinen.

Risto Renkonen, Marjukka Myllärniemi, Kari A. O. Tikkinen

Eteisvärinää löytyy, jos sitä haetaan – mutta mikä on terveyshyöty?

Eteisvärinän seulonnan terveyshyödyt ovat vielä osoittamatta, kirjoittavat Mika Lehto ja Juhani Airaksinen.

Mika Lehto, Juhani Airaksinen

Digitaaliset mielenterveyspalvelut – mitä uutta?

Tärkeintä hoidon digitalisoinnissa on sen kytkeminen osaksi kokonaishoitoa, sanoo Jan-Henry Stenberg.

Jan-Henry Stenberg

Terveydenhuollon digitaalisten sovellusten kehittämiseen tarvitaan lääkäreitä

Terveydenhuollon digitalisaatio on Suomessa ollut jo ennen COVID-19-pandemiaa kansainvälisesti hyvällä tasolla, ja Suomen strategiaa kehittää kansallista sähköisten tietojärjestelmien yhteensovittamista on pidetty esimerkillisenä (1). Pandemian aikana digitaalisten sovellusten käyttö on laajentunut vahvasti etäyhteysjärjestelmiin (2). Tämä on antanut hyvän tilaisuuden hoitoprosessien uudelleenarviointiin.

Otto Helve, Ilmo Keskimäki

Rokotus sydäntauteja vastaan?

Huono hoitoon sitoutuminen ­on dyslipidemian hoidon ­merkittävä ongelma, sanoo Timo Strandberg.

Timo Strandberg

Vanhuksen vajaaravitsemuksen syy voi olla huono suun terveys

Suun heikko terveydentila on tunnistettu geriatriseksi oireyhtymäksi, kirjoittavat Kaisu Pitkälä, Kaija Hiltunen ja Merja Suominen.

Kaisu Pitkälä, Kaija Hiltunen, Merja Suominen