Krooniset sairaudet ja raskauden ehkäisy

Hoitomahdollisuuksien parantuminen on muuttanut asennoitumista kroonisesti sairaan raskauteen yhä myönteisemmäksi. Vain harvoin päädytään primaaristi suosittamaan sterilointia ennen ensimmäistä raskautta. Perustaudin hyvä hoito parantaa usein myös hedelmällisyyttä, joten ehkäisyn tarve on entistä suurempi ja tehokkuus tärkeämpi. Kroonista tautia potevan raskaus onnistuu parhaiten, kun perustaudin hoitotasapaino ja lääkitys on tarkistettu ennen raskautta. Jotta raskauden paras ajankohta voitaisiin päättää ennalta, ehkäisymenetelmien tulisi olla varmoja ja joustavia. Spermisidit ja mekaaniset keinot ovat liian epävarmoja. Tavallisesti valinta onkin tehtävä steriloinnin ajankohdan, hormonaalisen ehkäisyn ja kierukan välillä.

Seppo Saarikoski

Nivelrikon lääkehoito Nykyiset mahdollisuudet vähäiset, mutta uutta tietoa odotettavissa

Nivelrikon patogeneesiä koskeva tutkimus on viime vuosina tuonut esiin uutta tietoa. Kulumisprosessin sijasta voidaan jo puhua monimutkaisesta biokemiallisesta tapahtumasta. Lääkehoidon mahdollisuuksia on nähtävissä runsaasti, mutta valitettavasti vienee vielä vuosia, ennen kuin markkinoille saadaan uudentyyppisiä lääkeaineita. Potilaan vointia voidaan kuitenkin helpottaa käyttämällä oireita lievittäviä lääkkeitä oikein. Erityisen tärkeätä on muistaa kipulääkkeiden käyttöön liittyvät riskit.

Jukka Martio

Nuorten psykiatrinen diagnostiikka Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen suosituksia

Noin joka viidennellä nuorella on jonkinlainen psyykkinen sairaus tai häiriö. Nuoren nopea psyykkinen kehitys mutkistaa usein diagnostista arviointia. Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen työryhmä suosittelee nuorten diagnostisen haastattelun rungoksi Lauferin laatiman profiilin sovellutusta. Skitsofrenian diagnosoimiseksi suositellaan vuoden mittaista seurantaa, ja ärtyneisyys ja vihaisuus tulisi nuorilla ymmärtää masentuneisuuden ilmenemismuodoiksi. Asosiaalisuuden määrittämiseen on käytettävissä eri vaihtoehtoja oireen vakavuuden ja potilaan iän mukaan. Neuroottisten häiriöiden spesifi diagnoosi on useimmiten mahdollinen vasta yli 18-vuotiailla.

Markku Luotoniemi

Gastroesofageaalisen refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitautia hoidetaan ensi sijassa konservatiivisesti. Kirurgista hoitoa harkitaan, kun lääkitys ei 2-3 kuukauden kuluessa paranna oireita ja esofagiittia, tai kun tautiin liittyy komplikaatioita. Tavallisimmalla refluksinestoleikkauksella, Nissenin fundoplikaatiolla saavutetaan hyvä tulos parhaimmillaan yli 90 %:lle oikein valituista potilaista. Refluksinestokirurgia näyttää soveltuvan erityisesti nuorten potilaiden vaikean refluksitaudin hoitoon. Fundoplikaatioita tehdään enenevästi myös laparoskopiatekniikalla. Näiden varhaistulokset näyttävät olevan samaa luokkaa kuin perinteisessä tekniikassa.

Eero Kivilaakso

Hypoglykemian syyt ja selvittely perusterveydenhuollossa

Hypoglykemiaan viittaavia oireita valitetaan perusterveydenhuollon vastaanotoilla melko yleisesti. Anamneesi on keskeinen lähtökohta niiden syitä etsittäessä. Taustalta löytyy kuitenkin harvoin todellinen hypoglykemia. Nykykäsityksen mukaan oireet johtuvat usein reagoinnista elimistön glukoosipitoisuuden normaaliin pienenemiseen. Selvä hypoglykemia ja sen epäilykin ovat erikoistutkimuksiin lähettämisen aihe. Tajunnan hämärtyminen ja muut insulinoomaan viittaavat oireet tutkitaan aluksi paastotilassa ja fyysisen rasituksen jälkeen otetuin glukoosinäyttein.

Sirkku Tulokas

Magneettikentät ja syöpävaara

Epidemiologiset tutkimukset antavat viitteitä, että altistumiseen voimajohtojen yli 0,2 mikroteslan magneettikentille liittyisi lasten syöpävaaran 1,5-3-kertainen kasvu. Tämä merkitsisi yhtä ylimääräistä lasten syöpää Suomessa vuosittain. Aikuisilla erityisesti ammattiperäisellä altistumisella näyttäisi olevan merkitystä. Magneettikenttien mahdollinen syöpää aiheuttava mekanismi on epäselvä.

Pia Verkasalo, Jukka Juutilainen, Jaakko Kaprio, Eero Pukkala, Markku Koskenvuo

Vasemman kammion hypertrofia kohonneen verenpaineen komplikaationa

Vasemman kammion hypertrofia on verenkiertoelinten sairauksia ja kuolleisuutta lisäävä itsenäinen riskitekijä, jonka syntyyn vaikuttavat mm. ikä, liikapaino ja ennen kaikkea kohonnut verenpaine. Viimeksi mainituissa tapauksissa tilaa voidaan korjata verenpainetta alentamalla, mutta yhteys ei ole suora eikä sen mekanismeja täysin tunneta. Kullekin potilaalle sopivin hoito voidaan löytää vain yksilöllisin perustein ja vastetta seuraten.

Silja Majahalme

Aivokasvainten oireet, diagnostiikka ja hoidon porrastus

Aivokasvaimet tulee diagnosoida nykyisin jo vähäisten alkuoireiden perusteella; oppikirjojen oirekuva päänsärkyineen ja oksenteluineen on merkki jo pitkälle edenneestä kasvaimesta. Tietokonetomografia on 80-luvulla täysin muuttanut diagnostisen käytännön ja leikkausmikroskooppi parantanut useimpien kasvainten hoitotuloksia. Aivokasvainpotilaiden seuranta tulee keskittää keskussairaaloiden neuro-onkologisiin yksiköihin.

Markus Färkkilä

Olkaluun epikondyliitti

Olkaluun epikondyliitti on yläraajan rasitussairaus, joka on tunnettu jo yli sadan vuoden ajan. Sairaus yhdistettiin alun perin kättä kuormittavaan työhön sekä urheiluun, ja sama käsitys on vallalla tänäkin päivänä. Epikondyliitin hallitseva oire on olkaluun nivelnastan seudussa tuntuva kipu, joka tulee esiin kättä käytettäessä. Sairauden diagnoosi on helppo, mutta hoito usein hankalaa. Olkaluun epikondyliitillä on taipumus parantua ajan myötä itsestään. Valitettavasti paranemiseen kuluva aika on usein varsin pitkä, kuukausia, joskus jopa vuosia, ja siksi paranemista on syytä jouduttaa oikeilla hoitotoimenpiteillä.

Pertti Kivi

Kaularangan manipulaatio: vaikuttavuus, komplikaatiot ja vasta-aiheet

Tutkimuksia kaularangan manipulaatiosta on niukasti ja potilasaineistot ovat olleet yleensä pieniä ja huonosti eriteltyjä. Erittelemättömissä niskakipuryhmissä manipulaatiohoidosta on ollut hyötyä ensimmäisinä viikkoina kipulääke- ja lepohoitoon verrattuna. Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia siihen nähden, miten paljon hoitoja annetaan. Yleisin vakava komplikaatio, nikamavaltimovaurio ja aivorunko-pikkuaivoinfarkti, on kuitenkin hengenvaarallinen ja johtaa usein elinikäiseen vammautumiseen. Useimmat vammautuneet ovat lisäksi aiemmin terveitä, nuoria tai keski-ikäisiä. Manipulaatioterapeutilta vaaditaan komplikaatioiden välttämiseksi myös diagnostisia tietoja ja taitoja ja uskallusta olla käsittelemättä jokaista manipulaatiota haluavaa. Nikamavaltimovauriot ovat syntyneet yleensä kaularangan yläosan kiertomanipulaatiossa, ja siksi sen ainakin rutiininomaisesta käytöstä tulisi luopua.

Kari Hurskainen

Voidaanko allergiaa ehkäistä?

Allergiat ovat korkean elintason ja kaupunkiasumisen myötä jatkuvasti lisääntyneet, siitä huolimatta, että lasten herkistymistä on kodeissa yleisesti pyritty ehkäisemään. Ovatko siis nykyiset keinot riittämättömiä tai väärin suunnattuja? Tutkimustulokset eivät anna tähän montakaan yksiselitteistä vastausta.

Matti Hannuksela

Kaularangan liikkeiden vaikutus nikamavaltimoon

Toisin kuin muut valtimot, nikamavaltimo kulkee lukuisten luurenkaiden lävitse nikamapilarissa ja tekee voimakkaan mutkan yläkaularangassa. Kaularangan kiertoliikkeessä kiertosuunnalle vastakkaisen puolen valtimo joutuu voimakkaaseen venytykseen ja jyrkälle mutkalle. Valtimon vaurioitumisriski lisääntyy, jos kiertoliikkeeseen yhdistyy kaularangan ojennus- tai venytysliike ja jos nämä liikkeet suoritetaan nopeasti, voimakkaasti ja ääriasennoissa. Tällainen tilanne syntyy yleensä vain ulkoisen voiman vaikutuksesta, kuten tapaturmien ja manipulaation yhteydessä. Valtimon pinnalla kulkeva runsas sympaattinen hermotus selittänee moninaisia kaularanka- ja joskus valtimoperäisiäkin oireita.

Kari Hurskainen

Ekstaasin nälkä ‹ Psykoaktiivisten nautintoaineiden käyttö ja aivojen mielihyvämekanismit

Psykoaktiivisia nautintoaineita, huumeita, käytetään varsinkin niiden mielihyvää tuottavien vaikutusten vuoksi. Biologisesti mielihyvä liittyy etenkin viettikäyttäytymiseen, ja sekä huumeet että viettien tyydyttäminen aktivoivat aivojen mielihyvärakenteita. Eläinkokeiden perusteella näyttää siltä, että mielihyvärakenteet voivat herkistyä toiminnallisesti eri tekijöiden vaikutuksesta altistaen pakonomaiselle mielihyvän haulle. On mahdollista, että monen kohtuuttoman käyttäytymismuodon taustalla on "mielihyvähäiriö". Tietämys huumeriippuvuuden biologisesta olemuksesta ja yhtymäkohdista riippuvuuden ja kohtuuttoman käyttäytymisen muihin muotoihin on viime aikoina lisääntynyt. Mielihyvärakenteisiin vaikuttavien lääkeaineiden käyttöä potilaiden hoidon osana tutkitaan aktiivisesti.

Petri Päivärinta, Esa R. Korpi

Miten tunnistan vakavan A-streptokokki-infektion

Vakavien A-streptokokki-infektioiden määrän pelätään lisääntyvän tämän syksyn kuluessa. Syyskuun loppuun mennessä todettiin 61 invasiivista A-streptokokki-infektiota, ja määrä on jo lievästi suurempi kuin koko viime vuoden määrä. T1M1-serotyypin kantoja on tähän mennessä löytynyt neljä; tämä serotyyppi oli yleinen edellisen epidemian aikana vuosina 1989-91. Viime vuonna tätä serotyyppiä ei todettu lainkaan. T1M1-serotyypin ilmaantuminen Suomeen saattaisi viitata uuden epidemian alkuun.

Maija Rummukainen, Jaana Vuopio-Varkila

Äkillisesti sairastuneen lapsen hematuria

Äkillisesti sairastuneen lapsen verivirtsaisuuden syy on yleensä selvitettävissä. Joskus kyseessä voi olla viaton virtsan värin muutos tai kontaminaatio. Rakon ärsytysoireet ja virtsauksen loppuun ajoittuva hematuria antavat usein viitteen alempien virtsateiden sairausprosessista. Munuaisten rakennepoikkeamat ja mm. verenkiertohäiriöt voivat myös olla hematurian syynä. Glomerulonefriittipotilas on yleensä kuumeinen ja väsynyt ja virtsa on tummaa; tämä johtuu proteiinista ja dysmorfisista punasoluista virtsassa. Tutkimukset ja hoito määräytyvät sairauden tasodiagnostiikan ja vaikeusasteen mukaan.

Olli Koskimies

Sydäninfarktiin liittyvän kardiogeenisen sokin hoito

Sydäninfarktiin liittyvän kardiogeenisen sokin ennustetta on pidetty viime aikoihin asti lähes toivottomana. Murheellista ennustetta voidaan parantaa huomattavasti siltä osalta potilaista, joiden peruskunto on ennen infarktiin sairastumista ollut hyvä. Onnistuminen edellyttää sokin syyn viivytyksetöntä selvittämistä sydämen kaikututkimuksella ja keuhkovaltimon katetrisaatiolla sekä hoidon aloitusta heti sokin varhaisvaiheessa. Oleellista on ehkäistä sokkia infarktin kokoa rajoittavilla ja vaurioalueen verenvirtausta palauttavilla hoidoilla.

Timo Hirvonen, Juha Hartikainen

Huimauspotilaan esitutkimus ja hoito terveyskeskuksessa

Perusterveydenhuollon lääkäri kohtaa varsin usein huimauksesta kärsiviä potilaita. Vaiva on yleensä hyvänlaatuinen ja paraneva, mutta lääkärin on silti syytä pitää mielessä myös kiireellistä sairaalahoitoa vaativien tilojen mahdollisuus. Diagnoosiin voidaan päästä varsin yksinkertaisin keinoin, ja useimmiten potilaan hoito voidaan aloittaa terveyskeskuksessa.

Tapani Rahko

Bethesdan järjestelmä gynekologisessa sytologiassa

Gynekologisen irtosolunäytteen vastauskäytännössä ollaan yhä laajemmin siirtymässä ns. Bethesdan järjestelmään, joka on alan yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten asiantuntijoiden konsensuskokouksessaan luoma runko näytevastauslomakkeille. Bethesdan järjestelmä merkitsee kiistatta edistystä nykyiseen käytäntöön verrattuna, joskin arvosteluunkin on aihetta.

Pekka Nieminen, Tuomo Timonen

Allergian siedätyshoidon periaatteet

Siedätyshoito, hyposensibilointi eli spesifinen immunoterapia on erityisesti siitepölyallergioihin sopivaa syyn mukaista hoitoa, jossa allergeeniuutetta annetaan potilaalle ihonalaisina pistoksina. Hoito aloitetaan pienillä annoksilla ja annosta suurennetaan viikon välein, kunnes saavutetaan korkein siedetty annos. Hoitoa jatketaan tällä ylläpitoannoksella 3-5 vuotta - siitepölykausien ajaksi annosta kuitenkin pienennetään. Parhaassa tapauksessa oireet häviävät kokonaan ja teho kestää ilmeisesti ainakin kuusi vuotta. Tarvittaessa hoito voidaan uusia. Tuoreet tutkimustulokset siedätyshoidon immunologisista vaikutusmekanismeista puoltavat hoidon aloittamista jo taudin varhaisessa vaiheessa.

Erkki O. Terho

Opiaatinsalpaajat alkoholismin hoidon tehostajina

Alkoholismi on vaikeahoitoinen ja yhteiskunnalle kallis sairaus. Koska perinteiset hoitomenetelmät ovat olleet suhteellisen tehottomia, on erilaisten lääkeaineiden käyttö alkoholismin hoidossa noussut vilkkaan tutkimuksen kohteeksi. Erittäin lupaavia tuloksia on tähän mennessä saatu aivojen luontaisen opiaattijärjestelmän salpaavilla aineilla. Tutkimustulokset osoittavat, että juomishimo vähenee opiaatinsalpaajahoidon avulla. Näin alkoholistin on myöhemmin helpompi vastustaa juomisretkahduksia. Opiaatinsalpaajat ovatkin avaamassa uusia tehokkaampia mahdollisuuksia alkoholismin hoitoon.

Iiro P. Jääskeläinen, John David Sinclair, Kalervo Kiianmaa, Pekka Heinälä, Pekka Sillanaukee