Hyödyttääkö luuydinnäytteen tutkimus lymfoomapotilasta?

Imusolmukesyöpien diagnostiikan rutiineihin kuuluu luuydinnäytteen tutkimus. Positiivinen löydös nostaa taudin levinneisyysasteen ylimpään luokkaan ja voi vaikuttaa ennusteeseen, hoitolinjaan tai esimerkiksi keskushermoston suojaksi käytettävän hoidon antamiseen. Tutkimuksen mukaan vastauksen merkitys jää kuitenkin ainakin joissakin tautimuodoissa hyvin vähäiseksi.

Marko Vesanen

Haimasyöpä on edelleen synkkä tauti

Haimasyövästä pysyvästi (yli 10 v hoidoista) parantuneita on vähän. Yhdysvalloissa tehtiin näistä potilaista luultavasti tähän saakka laajin analyysi (n =11 917) keräämällä kansallisesta syöpärekisteristä potilastietoja vuosilta 1998-2002. Tutkijat tarkastelivat monimuuttuja-analyysillä tekijöitä, jotka vaikuttivat pitkäaikaisennusteeseen, ja yli 1 500 sairaalan hoitotiedot analysoitiin.

Hannu Paajanen

Antikolinergit ja kognitio

Antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden, kuten lihasrelaksanttien, trisyklisten masennuslääkkeiden, suolistospasmolyyttien, antihistamiinien ja inkontinenssilääkkeiden, tiedetään heikentävän kognitiota. Keskimäärin MMSE-pisteet heikkenevät noin pisteen verran. Aiemmin on luultu, että kognitio palautuu ennalleen, kun lääkkeiden käyttö lopetetaan. Nyt Yhdysvalloissa on saatu isossa seurantatutkimuksessa toisenlaisia löydöksiä.

Kaisu Pitkälä

Mitä itsemurhayrityksen jälkeen - työkalupakki kliinikon käyttöön

Suomessa tehdään joka vuosi noin tuhat itsemurhaa ja moninkertainen määrä itsemurhayrityksiä tai muita tarkoituksellisesti itseä vahingoittavia tekoja.

Tarja Kulvik, Kirsi Suominen

Lasten ja nuorten kyynärvarren murtumat

Lasten kyynärvarsimurtumat ovat erittäin tavallisia.

Juha-Jaakko Sinikumpu, Willy Serlo

Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 puolivälissä - suunnanmuutos tuo tuloksia

Kymmenvuotisen allergiaohjelman tarkoitus on edistää allergiaterveyttä ja pysäyttää allergian aiheuttamien haittojen ja kustannusten kasvu. Samalla halutaan vähentää tarpeetonta rajoittamista ja medikalisaatiota. Ohjelman taustalla ovat uudet tiedot allergian kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä.

Tari Haahtela, Erkka Valovirta, Matti Hannuksela, Leena von Hertzen, Juha Jantunen, Paula Kauppi, Tuula Ketola, Tiina Laatikainen, Irmeli Lindström, Soili Mäkinen-Kiljunen, Miika Linna, Sirpa Pajunen, Anna Pelkonen, Leena Petman, Mervi Puolanne, Ilkka Repo, Kimmo Saarinen, Johannes Savolainen, Erja Tommila, Tuula Vasankari, Mika J. Mäkelä

Aivojen amyloidikertymät lisääntyvät terveilläkin iän myötä

Lähes puolella kognitiivisesti terveistä 90-vuotiaista on PET- tai selkäydinnestetutkimusten perusteella aivojen amyloidikertymiä. 50-vuotiaistakin jo 10 %:lla on todettavissa merkkejä aivojen amyloidimuutoksista, todettiin meta-analyysissä.

Pertti Saloheimo

Puoliso mukaan elämäntaparemonttiin

Pariskuntien on arveltu elävän usein hyvin samankaltaisesti terveyskäyttäytymisensä suhteen. Englantilaisessa pitkittäistutkimuksessa selvitettiin partnerin elämäntavan ja elämänmuutoksen vaikutuksia toisen puolison elämäntapoihin. Tutkimus käynnistyi vuonna 1998, ja useissa aalloissa rekrytoiduista pariskunnista 3 722:sta saatiin tähän osatutkimukseen kaksi seurantatietoa tupakoinnista, liikunnasta ja painosta.

Kaisu Pitkälä

Auttaako antikoagulaatio sydämen vajaatoiminnassa?

Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa. Vajaatoiminnan hidastama verenvirtaus sydämen sisällä, endoteelin toimintahäiriö, hyytymistekijämuutokset ja aivoverenkierron säätelyn huonontuminen ovat tärkeimmät altistavat tekijät. Uuden tutkimuksen mukaan suuren riskin potilaat voidaan tunnistaa yksinkertaisten kliinisten piirteiden perusteella.

Juhani Airaksinen

Kantasolusiirto leukemiapotilaalle muultakin kuin sisarukselta

Akuuttia myelooista leukemiaa (AML) sairastavalle voidaan tehdä kantasolusiirto silloin, kun uusiutumisriski ylittää kemoterapian kyvyt. Perinteisesti valtaosalle sairastuneista on löytynyt luovuttajaksi HLA-identtinen sisarus tai osuma terveiden vapaaehtoisten maakohtaisista rekistereistä. Haploidenttinen siirto kudostyypiltään epäsopivammalta perheenjäseneltä tarjoaa vaille tavanomaista luovuttajaa jääneelle uuden mahdollisuuden ja aikamoisilla tuloksilla.

Marko Vesanen

Miksi kesällä on enemmän sisäelintulehduksia?

Useat biologiset ilmiöt ja sairaudet vaihtelevat syklisesti vuodenaikojen mukaan, niin myös kirurgiassa. Jo kauan on tiedetty, että esimerkiksi appendisiitti, divertikuliitti ja kolekystiitti noudattavat vuodenaikojen vaihtelua. Samanlainen vaihtelu on muuten todettu sepsiksellä, sydäntapahtumilla ja aivohalvauksilla, joita kaikkia tavataan enemmän talvella.

Hannu Paajanen

Milloin antibioottihoito ei ole tarpeen?

Merkittävä osa infektiosairauksista ei vaadi antibioottihoitoa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Risto Vuento

Milloin munuaispotilas lähetetään nefrologille?

Väestön ikärakenteen ja sairastavuuden muutosten vuoksi perusterveydenhuollossa kohdataan yhä useammin kroonista munuaistautia sairastavia.

Kaisa Laine, Päivi Korhonen

Säären penikkatauti on yleinen rasitusvamma

Penikkataudille altistavat liikuntalajit, joihin liittyy runsasta toistuvaa iskukuormitusta, etenkin henkilöillä, joilla on muita riskitekijöitä.

Jari Parkkari, Kati Pasanen, Urho Kujala, Pekka Kannus

Recurrens-hermon monitorointi kilpirauhas- ja lisäkilpirauhasleikkauksissa

Tutkimustiedon perusteella leikkauksenaikainen recurrens-hermon monitorointi ei vähennä hermovaurion riskiä verrattuna hermon visuaaliseen tunnistamiseen.

Kimmo Hujala, Marja Koivu, Kimmo Mäkinen, Jaana Isojärvi, Marjukka Mäkelä, Tapani Keränen

Lääkäri 2013 - uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Lääkärit tyytyväisiä ammatinvalintaansa

Lääkäri 2013 -tutkimus on jatkoa vuodesta 1988 viiden vuoden välein toistetuille tutkimuksille lääkäriprofessiosta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida lääkärikunnan taustatekijöitä, arvoja, koettua arvostusta, identiteettiä, työhön sijoittumista, työtyytyväisyyttä ja tyytyväisyyttä ammatinvalintaansa sekä näissä tapahtuneita muutoksia.

Markku Sumanen, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Juho Ruskoaho, Santero Kujala, Elise Kosunen, Irma Virjo, Kari Mattila

Lupaavia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen progressiivisessa MS-taudissa

Positroniemissiotomografian (PET) avulla on mahdollista arvioida aivojen laaja-alaista tulehduskuormaa etenevässä MS-taudissa. Tulevaisuudessa positroniemissiotomografiaa voidaan mahdollisesti hyödyntää etenevään taudinvaiheeseen siirtymässä olevien MS-potilaiden tunnistamisessa ja taudin vaikeusasteen arvioimisessa.

Eero Rissanen

Keskosina syntyneillä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että keskosina syntyneillä on nuoruus- ja aikuisiässä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Ennen 34. raskausviikkoa syntyneillä tytöillä on jo 16-vuotiaana korkeampi verenpaine, ja pojilla suuremmat LDL-kolesterolin ja apolipoproteiini B:n pitoisuudet. Keskosina syntyneillä on aikuisena korkeampi verenpaine, suurempi kehon rasvaprosentti ja noin kolminkertainen metabolisen oireyhtymän riski täysiaikaisina syntyneisiin verrattuna.

Marika Sipola-Leppänen

Saamelaisilla esiintyy syöpää vähemmän kuin muulla väestöllä

Pohjois- ja inarinsaamelaisilla esiintyy huomattavasti vähemmän syöpää kuin suomalaisväestössä keskimäärin; kolttasaamelaiset sen sijaan sairastuivat mahasyöpään selvästi useammin kuin muu väestö. Saamelaisten sairastuvuus on kuitenkin elintapojen muutoksen myötä vähitellen muuttumassa muun väestön kaltaiseksi.

Leena Soininen

Sytokromi c -oksidaasin vajaatoiminnan komplementaatio mahdollinen siirtogeenisella AOX-entsyymillä

Väitöskirjatutkimuksessa tuotettiin siirtogeeninen kärpäsmalli, joka ilmentää Ciona intestinalis -vaippaeläimeltä peräisin olevaa AOX-geeniä. AOX:n ekspression ei todettu vaikuttavan haitallisesti kärpäsen kehitykseen tai fysiologiaan. Sen sijaan siirtogeeniset kärpäset olivat osittain resistenttejä COX:a inhiboivalle syanidille, ja AOX:n ekspressio kompensoi merkittävästi mutaatiosta johtuvaa tai RNA-interferenssin avulla tuotettua COX:n vajaatoimintaa.

Kia Kemppainen