Psoriaasi muuttaa historiaa?

Perulaisen hyvin julman terrorijärjestön Loistavan Polun (Sendero Luminoso) perustaja ja johtaja Abimael Guzman vangittiin runsas vuosi sitten Limassa hänen etsiessään hoitoa vaikeaan psoriaasiinsa. Sisällissota on tähän mennessä vaatinut yli 25 000 ihmisuhria ja aineelliset tuhot on arvioitu noin 100 miljardin markan arvoisiksi (enemmän kun Suomen pankkituki). Abimael syntyi aviottomana lapsena 1934, ja hänen äitinsä kuoli pojan ollessa vain viisivuotias. On arveltu, että onnettomalla lapsuudella on osuutta myöhempään väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Hän oli terävä opiskelija ja suoritettuaan filosofisen ja lainopillisen tutkinnon, hän sai filosofian professuurin Ayacuchon maakunnan yliopistossa (Ayacucho merkitsee vanhalla inkakielellä kuolleiden nurkkausta). Opettaessaan filosofiaa 1960- ja 1970-luvulla hän aloitti poliittisen toimintansa. Hänen Maoon tukeutuvat oppinsa lankesivat hedelmälliseen maaperään, koska pienen hallitsevan luokan ja köyhyydessä elävän kansan suunnaton sosiaalinen ja taloudellinen ero oli helposti nähtävissä. Hän kävi kaksi kertaa Kiinassa, jossa hän opiskeli lisää maolaisuutta ja sissisodankäyntiä.

Päivystystoiminnan taloudellisuuden analysointi

Päivystäminen, toiminnallinen varautuminen palvelujen satunnaiseen ja kiireelliseen kysyntään, on oleellinen osa terveydenhuollon arkea. Tarjonnan järkeistämiseksi on tärkeää tuntea kysynnän todennäköinen laatu ja määrä sekä päivystystoiminnan kustannusrakenne, jotta voidaan asettaa tavoitteet päivystyspalvelujen saatavuudelle. Näiden tekijöiden analyysin varaan voidaan luoda nykyistä tehokkaampi ja palvelukykyisempi päivystysjärjestelmä.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Taru Mikkola

Tarvitaanko keskussairaalassa kipupoliklinikkaa?

Kiinnostus kroonisen kivun hoitoon on Suomessakin lisääntynyt. Kymenlaakson keskussairaalaan perustettiin kipupoliklinikka runsaat kolme vuotta sitten, ja klinikka on todettu tarpeelliseksi. Potilasmäärä on kasvanut 30 % vuodessa. KOKS:ssa selvitettiin kipupoliklinikan potilasrakennetta, Suomessa noudatettavia kivun hoitokäytäntöjä sekä klinikoiden tarkoituksenmukaisuutta yleensä.

Eero Vuorinen, Mervi Borman

Terveyskeskusmaksu vai ei? Mitä kunnat päättivät?

Kunnat ovat ryhtyneet yleisesti perimään maksua terveyskeskuksen lääkärissäkäynneistä. Useimmat kunnista ovat päätyneet 50 markan käyntimaksun perimiseen, vajaa kolmannes kunnista 100 markan vuosimaksuun. Asetusta valmisteltaessa vuosimaksua pidettiin terveyspoliittisesti suotavampana, koska sen toivottiin tukevan väestövastuisen terveydenhuollon toteutumista. Toistaiseksi tämä tarkoitus ei näytä toteutuneen.

Pirjo Marjamäki, Arto Niemi

Vaihtoehtohoitojen teho ja haitat

Vaihtoehtolääkintää mainostetaan tehokkaaksi ja haitattomaksi, suorastaan optimaaliseksi hoidoksi, jonka luvataan voimistavan elimistöä ilman sivuvaikutuksia ja johtavan luonnolliseen paranemiseen. Lupausten pitävyyttä on harvoin tieteellisesti testattu. Tuolloinkin on useimmiten todettu, että vaihtoehtohoidoilla ei ole suoria hyötyvaikutuksia potilaan terveyteen. Toisaalta suorat haittavaikutuksetkin ovat melko harvinaisia. Epäsuorat haittavaikutukset, joita lähes kontrolloimaton vaihtoehtolääkintä aiheuttaa, ovat usein jääneet huomiotta.

Veijo Saano

Milloin polyyppien poiston jälkeen kontrolliskopia?

Sitä mukaa kuin paksusuolisyövän seulontatutkimukset ja niiden myötä fiberoskooppiset tähystykset ovat yleistyneet, on paksusuolen polyyppejä todettu entistä enemmän. Tuntumaan perustuva kliininen käytäntö on ollut, että adenomatoottisten polyyppien tähystysseurantaväli on vuosi. Laaja amerikkalaistutkimus osoittaa, että pitempikin väli riittää.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Onko sulfasalatsiinin voittanutta?

Haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoon kehitti Nanna Svartz sulfasalatsiinin 1942. Lääke on yhä taudin lääkehoidon kulmakiviä. Sittemmin osoitettiin, että sulfasalatsiinin teho perustui lääkkeen 5-aminosalisyylihappo-osaan ja arveltiin, että lääkkeen toinen komponentti (sulfapyridiini) oli tarpeen vain 5-aminosalisyylihapon vehikkelinä. Niinpä on toistakymmentä vuotta käytetty sulfasalatsiinin rinnalla pelkkiä 5-ASA-valmisteita colitis ulcerosan hoidossa. Näissä uusissa valmisteissa on erilaisia farmakoteknisiä muutoksia, joissa 5-ASA on mm. yhdistetty resiiniin, tehty mikrorakeiseksi tai yhdistetty metyyliselluloosaan. Uudet valmisteet ovat perinteistä sulfasalatsiinia kalliimpia, eikä ole kiistatonta näyttöä, että uudet olisivat vanhaa paremmat. Kanadan Albertan yliopistossa tutkittiin meta-analyysillä, miten sulfasalatsiini pärjää uusien lääkemuotojen rinnalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tietokone ruumiinavaajana

Tämä on referaatin referaatti. Modern Pathology -lehden päätoimittaja kuvailee pääkirjoituksessaan The Detroit News -lehden (ei sentään Kansas News!) toimittajan Nickie McWhirterin tylyä kohtaloa tämän yrittäessä selvittää, mistä on peräisin tieto, että 435 000 amerikkalaista kuolee vuosittain tupakointiin liittyviin sairauksiin. Luku toistuu niin usein, että vähitellen sitä on alettu pitää itsestään selvyytenä. McWhirter otti yhteyttä Yhdysvaltain Keuhkoyhdistykseen, jossa asiaa ei tiedetty. Kansallinen Terveystilastokeskus ei myöskään ollut perillä tilanteesta, koska he keräsivät vain tautisuutta muttei kuolevuutta koskevia tietoja. Viimein toimittajattaremme pääsi yhteyteen henkilön kanssa, joka kertoi toimistonsa keräävän kuolintodistuksiin perustuvia kuolevuuslukuja. Tiedot luokiteltiin rodun, sukupuolen, iän ja maantieteellisen jakautuman, muttei tupakoinnin perusteella.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Terveyssosiologian opetuksen takinkääntö

Sosiologiaa on opetettu lääketieteellisissä tiedekunnissa 1970-luvulta, mutta opetuksen tavoite ja sosiologian tutkimuksen sovellusmahdollisuudet käytännön työhön ovat jääneet opiskelijoille epäselviksi. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sosiologian opetuksen uudistuksessa on pyritty hakemaan sosiologian opetukseen elementtejä, joista olisi suurin hyöty nimenomaan käytännön lääkärin työlle. Uudistus ei ole vielä valmis, mutta sen suunta tuntuu oikealta.

Päivi Rautava, Liisa Hyssälä, Leena Koivusilta George Nikolakaros, Ansa Ojanlatva, Matti Rimpelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030